• Aikuisten tukea Välittäviä aikuisia koulussa, seurakunnassa ja harrastuksissa. Koulua on muokattava paremmin erilaiset oppimisen tavat
    ja tasot sekä persoonallisuudet huomioon ottavaksi. Kaikiile ja erityisesti nuorille itselleen ymmärrystä siitä, että kaikki vaikeudet ja paha olo eivät ole sairautta vaan elämää ja menevät ohi ajallaan.

  • Koko perheen tilanteen huomioimista sekä vanhemmuuden tuen monimuotoista vahvistamista ja selkiyttämistä. Palveluiden piiriin pääsemisen helpottamista sekä eri toimijoiden tarjoaman tuen & palveluiden sovittamista yhteen kunkin perheen ja lapsen/nuoren tarpeiden mukaisesti (tätä jo vietykin eteenpäin).

  • Matalan kynnyksen paikkoja ja tietoa

  • He tarvitsevat tukea laaja-alaisesti. Mielenterveyteen (kuten ei fyysiseenkään terveyteen) ole olemassa yhtä ja ainoaa lääkettä, vaan mielenterveys koostuu monista pienistä palasista. Ihmisillä täytyy olla perustarpeet turvattuna (esim. toimeentulo, turvallisuus). Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus tehdä merkityksellisiä asioita (harrastusmahdollisuudet, vaikuttaminen) ja sosiaalista pääomaa (verkostot, yhteisöllisyys). Psykososiaalisia ongelmia kohdatessa täytyy löytää tukea (MT-toimistot, kirkko, koulu, sosiaalitoimisto ym), mikä toivottavasti ehkäisee vakavampia ongelmia. Mikäli vakavia MT-ongelmia syntyy, täytyy ihmisellä olla pääsy tieteelliseen näyttöön perustuvaan laadukkaaseen mielenterveyshoitoon (psykologit, psykiatrit, sekä näyttöön perustuva psykoterapia mm. kognitiivinen, ei psykoanalyysi).

  • Keskusteluapua ja taloudellista tukea. Olisi hyvä tehdä mahdollisimman selväksi mistä apua voi hakea, ja tehdä avun hakemisesta mahdollisimman helppoa.

  • Jopa perheen aikuisten opettamista ns. jokapöiväisiin , aamuheräämiset, työhön ja kouluunlähtö, arkirutiinit, terveellinenruoka, jne

  • Matalan kynnyksen palveluita; ajanvaraus nettiin ja helpommaksi päästä lääkäriin.

  • Vanhemmat tarvitsevat ihan opettamista vanhemmuuteen! Sukupolvinen tuki ja perinteiden jakaminen ei enää toimi, sitä ei ole olemassa vaan kukin taaplaa tyylillään. Osaako ja kykeneekö nykyinen nainen-naiselle -neuvola tähän? Epäilen.

    Lapset tarvitsevat turvallisia lähellä olevia tiloja ja mielekästä yhteistä tekemistä muiden kanssa, sekä tarvittaessa näihin kuljetuksia.

    Lukemista ja kirjallisuutta pitää tukea taitona ja mielentilana joka luo pohjaa myöhemmälle kyvylle keskittyä pitkäjänteisesti, eläytyä muiden tunteisiin ja elämätilanteisiin ja omaksua rikas sanavarasto joka puolestaan on väylä kaikkeen itsensä kehittämiseen myöhemmin aikuisiällä.

    Perheet tarvitsevat yhteyttä isovanhempiin, joko omiin tai "sijaisiin". Vanhukset tarvitsevat osallisuutta tämän päivän ja tulevan sukupolven elämään - joko omaan tai muiden. Koko kylä kasvattaa meitä kaikkia!

  • Vähän samoin kuin monen koulun yhteydessä on oma hammashoitola, tulisi yhtä lailla olla myös nuorten mielenterveyspiste. Kouluterveydenhoitajilla on ihan riittävästi tekemistä vuositarkastuksissa ja muussa fyysiseen hyvinvointiin keskittyvässä hoitotyössä, joten kouluihin tarvitaan mielenterveyden ammattilaisia. Ei pelkästään lääketieteen ammattilaisia, jotka lyö nappia kouraan, vaan muitakin sote-alan ihmisiä, jotka osaavat kuunnella ja kohdata nuoria heidän arjessaan olevien haasteiden kanssa. Nuorten ongelmia medikalisoidaan ihan liikaa, kun enemmän tarvitaan käytännön tukea ja kuulevaa korvaa. Nämä ammattilaiset voisivat ottaa koppia myös koulun yhteisöllisyyteen liittyvistä asioista sekä tarjota ohjausta matalalla kynnyksellä myös vanhemmille.

  • Yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Ketään ei jätetä yksin vaikeiden asioiden kanssa.

    • «
    • …
    • 18
    • 19
    • 20
    • 21
    • 22
    • 23
    • 24
    • 25
    • 26
    • 27
    • 28
    • …
    • »