Perheet hyötyvät usein arkea tukevasta konkreettisesta avusta: siivous, ruuanlaitto, lastenhoitoapu.

Turvallinen, hyväksyvä koulun kulttuuri ennaltaehkäisevänä ja mielenterveyttä tukevana.

Kasvatuksen opetusta. Uusi, meille vanhoille joistain kouluista jo tuttu, oppiaine peruskouluun: perhekasvatus. Lapset ja nuoret oppisivat ymmärtämään, miten heitä kasvatetaan oikein ja mikä on väärää kasvatusta. Aikuisena he osaavat sitten oppien pohjalta kasvattaa omat lapsensa.

Aikuisten tuki, matala kynnys

Nopeasti, viikon sisällä järjestyvä tapaaminen (etä/läsnä) sote-alan ammattilaisen kanssa. Oppilaitoksiin opettajien ja ohjaajien lisäksi yhteisöohjaajia, kouluvalmentajia, jotka ovat aktiivisesti läsnä välitunneilla (myös yksilötapaamiset). Yläkoulujen välitunneille tarvitaan lisää aikuisia.
Mielen hyvinvoinnin oppitunteja koulupsykologin, kuraattorin, psyk.sh:n, koulu-/yhteisövalmentajan pitämänä.

Helposti ja nopeasti saatavaa keskusteluapua. Perheille myös pariterapiaa lyhytterapiana ihan omasta pyynnöstä helposti ja nopeasti. Lisäksi pikkulapsiperheet kaipaavat lastenhoitoapua, joskus ihan kotipalvelua ja siivousapua ym. Niin, että tarvetta ei tarvitsisi erikseen perustella ja anoa apua, vaan olisi vaikka tukipalveluseteleitä, joita perheet saisivat vaikka 5/kk automaaattisesti ja sen yli menevä tarve keskustellaan palveluneuvojan kanssa. Muuttoliikkeen ja perheiden pienenemisen myötä tukiverkot ovat monella olemattoman ohuet, eikä kaikki osaa hakea /uskalla pyytää/koe sosiaalipalveluiden olevan heitä varten, kun ongelmat ovat pieniä ja resurssipulaa toitotetaan kaikkialla. Kunnes ongelmat ovatkin isoja ja palvelutarve suurempi.

Aikuisten kannustus ja tuki.

Ennaltaehkäisevää ja riittäviä tukipalveluita ajoissa, esim.perhetyö,tukihenkilöt,terapiat, vanhemmille oma työntekijä jonka kanssa käydä asioita läpi

Matalan kynnyksen keskusteluapua ja sitten järeämpiä keinoja, kuten paykoterapeutteja.

arjesta selviytyminen, matalan kynnyksen palvelut,