Lähiympäristöstään, kuten koulusta. Voisiko olla juuri näitä matalan kynnyksen walk in-pisteitä, jonne vain kävellä sisään?

terveysasema, nuorten palvelu

Kouluissa miekkarilta joka on mt-pyskologi, sekä koulu terkkarilta. Tänä päivänä nämäkin palvelut on vaan kiven alla kun terveydenhoitajia on vähennetty ja he joutuvat kulkemaan useammassa koulussa viikon aikana.

Kouluvalmentajalta tai opettajalta.

Mielestäni kaikkien lasten kanssa toimivien aikuisten täytyy auttaa lasta ja perhettä saamaan apua oikeasta paikasta , mitä sairaanhoitopiirissä on tarjolla. Asiaan täytyy riittävästi paneutua ja tehdä yhteistyötä asioista tietävien aikuisten kanssa. Täytyy varmistaa että apu alkaa oikeasti ilman viiveitä.

Joltain jalkautuvalta toimijalta, joka on kasvona jo tuttu nuorille. Nuorille on myös tärkeää tietää, mitä tahoa auttava henkilö edustaa ja onko puhuminen/asioista kertominen luottamuksellista. Nuoret kokevat suurta epäluuloa ja häpeää, mikäli kokevat, että "joutuvat" puhumaan jollekin taholle, jolla on tietynlainen status ja maine nuorten keskuudessa. Jo koulun oppilashuolto saattaa merkitä nuorelle sitä, että sinne joutuu juttusille vain "hullut".
Eli kaiken kaikkiaan nuoren pitää tietää ja voida arvioida, kenelle hän uskaltaa puhua ja avautua. Siksi nuorten kanssa tehtävä jalkautuva työ, nuoren luokse meneminen, on ensiarvoisen tärkeää.

Kuraattori tms. koulun henkilökunta, mikäli koulua/opiskelua koskeva huoli.

Tärkeää on, että apua saa koulutetulta ihmiseltä. Monella on hyvä tahto, mutta mielenterveystyön ja mielenterveyden tuen ei kuulu valua ammattikunnille, joilla ei ole siihen koulutusta, eikä vapaaehtoisille auttajille. Koulut haluavat mielellään tiloihin psyykkareita ja nuorisotyöntekijöitä, mutta mielenterveyteen kannattaa satsata alusta alkaen. Ammattilainen pystyy arvioimaan paremmin mistä on kyse ja apu kohdentuu parhaimmillaan silloin oikeaan paikkaan. Lisäksi esim. oppilashuollon ammattilaiset ovat ihan lain mukaan
kouluilla pakollisia, eivät muut extraajat.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon voisi kuulua useampia sairaanhoitaja esim luokka-asteittain 1-3 luokka, 4-6 luokka ja yläkoulu (ennaltaehkäisy) kuten vakiintunut psyykkaritoiminta Kouvola. Tässä jalkautuminen luokka- ja ryhmätasolla voisi madaltaa kynnystä hakeutua tarvittaessa tuen piirin. Tällä hetkellä kaikissa kouluissa ei ole tarjolla psykologia eikä kuraattoripalveluitakaan välttämättä pystytä tarjoamaan. Toisaalta kerran vuodessa tapahtuva terkkarin tarkastuskaan ei välttämättä ole riittävä matalan kynnyksen kontaktiin.

Koulusta