Olen huolissani etenkin ikääntyvistä läheisistäni. Digitaaliset palvelut eivät voi korvata kaikkea. Nuorille digipalveluiden käyttö on helppoa ja luontevaa, mutta monella ikääntyvällä ei ole resursseja eikä taitoa käyttää digitaalisia palveluita. Reuna-alueilla myös verkkoyhteydet toimivat paikoin huonosti, jolloin palvelut voivat jäädä saamatta.
Huonokuntoisten ja heidän läheisten arki heikkenee.
Tosi,tosi huonosti ja vaikeuksia tulee löytää oikeat palvelut oikeista paikoista ja autolla ajeluksi menee tää homma pitkin Keski- Suomen maakuntaa! Ihanko oikeasti tekin päättäjät olette valmiit liikkumaan palveluiden ja työperässä kymmenien ja jopa satojen kilometrien päähän! Enpä usko ja nyt se järki käteen kiitos!!!
Aivan järjettömiä tavoitteita, jotka on tehty palvelemaan VAIN jyväskyläläisten etuja, maakunnan asukkaita vain riistetään. Jyväskylässä asuu nuorta väkeä, miksi heille ei voi lisätä digipalveluja ja reunakuntien ikääntyville asukkaille säilyttää lähipalvelut. Voisi myös ajatella niin, että Jyväskylästä on yhtä pitkä matka Keuruulle palveluiden piiriin kuin on Keuruulta Jyväskylään. Maakuntien osastoille hoidetaan potilaita, jotka eivät yleensä akuutisti tarvitse laboratorio- ja röntgenpalveluita, heidät hoidetaan erikoissairaanhoidon piirissä ja kun akuutti hoidon tarve päättyy, he siirtyvät jatkokuntoutukseen maakunnan pth-osastoille. Entä onko kukaan ajatellut, että esim. iäkäs keuruulainen mummo viedään saattohoitoon vaikkapa Saarijärvelle (Saarijärveähän ei voi lakkauttaa, koska Kiminkinen). Miten päättäjät ajattelevat, että hänen iäkäs (autoton) puoliso pääsisi katsomaan ja viettämään viimeisiä hetkiä rakkaan puolisonsa kanssa, koska välimatka on järjetön... Missä on inhimillisyys? Kuolet yksin vieraalla paikkakunnalla ilman omaisten läsnäoloa, sekö on tavoitteena? Suomessa yritetään edelleen kehittää saattohoitoa, mutta Hyvaks haluaa ajaa sen alas, kas kun ei eutanasiabussia lähetetä reunakuntiin... Tähän tietysti joku vetoaa kotisairaalaan ja että kotisaattohoitoon. No, se kun ei vain ole kaikkien kohdalla mahdollista vaikka olisi kuinka kotihoidon ja kotisairaalan resurssit kunnossa. Ja kotihoidosta puheen olleen, jo nyt hoidetaan aivan älyttömän huonokuntoisia ihmisiä kotona, mikä ei ole enää inhimillistä eikä millään muotoa turvallista, mutta silti vaan kaikki kotiin, laitospaikat alas ja vielä kun kotihoidon kriteerejäkin kiristetään, niin hyvä tulee, katsotaan montako vanhusta ensi talvena löytyy paleltuneena hangesta kun karkaavat...
Miksi palveluita karsitaan sieltä missä niitä eniten tarvitaan ja lisätään sinne missä se jo ovat lähellä? Ei paljoa huvita ajaa n. 65km suuntaansa esim. 15min lääkäriajan tms. tutkimuksen vuoksi, ennemmin sitä kärvistelee kotona, ei se bensakaan ilmaista ole...
Miksi Petäjävesi, Laukaa ja Muurame eivät ole lakkautettujen listalla? No toki Muurame, koska Ville Väyrynen... Mutta nämä kunnat ovat "liian" lähellä Jyväskylää, näiden kuntien asukkaille tulee vielä inhimillinen matka terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiriin Jyväskylään, toisin kuin keuruulaisilla, joutsalaisilla, pihtiputaalaisilla sekä karstulalaisilla...
Ei vain ymmärrä, pieni on ihmishengen hinta...
Matkakulujen merkittävä kasvu - myös ajallisesti. Ikääntyneillä läheisillä on oikeus läheisiin ja kotiseutuun. Sairaus voi olla hetkellinen /ohimenevä, mutta vanhuus - se on pysyvää. Vanhukset saavat valtavaa virkistys läheisistä/tutuista ja tutuista puheenaiheista. Luulisin, että seutukunnan vanhempi väki on elämänsä ajan asunut pienemmissä paikoissa, ehkä osa jopa sukunsa mailla. Tässä vaiheessa ei ole oikein siirtää heitä suuriin laitoiksiin.
Negatiivisesti. Lasten ja iäkkäiden omaisten hammashoidon, lääkärikäyntien osalta täytyy tehdä erityisiä järjestelyjä että palveluihin pääseminen jatkossa onnistuisi. Kun kaikki palvelut lakkautetan Multialta ei tässä ole mietitty oikeasti logistista savutettavuutta tai hoidon turvaamista. Keuruun vuodeosaston poistuminen tulee aiheuttamaan sen että jatkossa jos iäkäs omainen on osastohoidossa ei häntä pääse omaiset tervehtimään, ja tämä lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
Läheisenikin on melko terve. Mutta muut ihmiset. Ambulanssilla on ohjeet olla ottamatta kyytiin, vaikka ihmisen kunto huononee. "Katsotaan vielä", eikä lääkäriltä kysytä. Ihmisen läheinen sairastuu huoleen siinä vieressä epäpätevänä sairaanhoitajana ja viimein nousee takajaloilleen: "Minä en ota enää vastuuta!" Sitten saa läheisensä ambulanssiin ja viedään sairaalaan hyvin huonossa kunnossa. Omaishoito ei olisi auttanut. Esim. Marevan-kokeet pitää ottaa monella jopa viikon välein. Haittaa kannonkoskisten arkea kovasti, kenen pitää joka viikko selviytyä Saarijärvelle, kun oman kirkonkylän näytteenottoon on päässyt rollaattorilla. Työelämässä olevat voivat ennen Kannonkoskelle töihin menoa piipahtaa antamassa näytteensä, mutta jos pitää ajaa Saarijärvelle, menee polttoainetta ja puoli työpäivää. Kerran viikossa Kannonkoskella voi riittää, me passuutetaan labra- ja hoitaja- ja lääkäri- ym. Niihin päiviin. Akuutit tapahtumat ja kalliit härvelit käymme kokemassa Saarijärvellä. Pihtiputaan vuodeosaston pitää saada jatkaa, kotikylän, Muurasjärven, tuttujen ihmisten sairastuneita läheisiä sekä toipilaita ei pidä makuuttaa kaukana, ellei tilanne vaadi raskaampaa hoitoa.
Pihtiputaan vuodeosaston ja vastaanottopalveluiden lakkauttamisesta
Suomen perustuslain (731/1999) 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene
hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon
turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä
lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava,
sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja
terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös
tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata
lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Laissa hyvinvointialueesta (611/2021, jäljempänä hyvinvointialuelaki) 7 §:ssä
säädetään hyvinvointialueen järjestämisvastuusta. Mainitun lain mukaan
hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen
asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien
yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1)
yhdenvertaisesta saatavusta;--
Hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp) todetaan, että järjestämisvastuuseen
kuuluisi vastuu tehtävän järjestämisen edellyttämien palvelujen ja muiden
toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Yhdenvertainen saatavuus
tarkoittaa, että kaikilla palvelua tarvitsevilla tulee olla mahdollisuus saada
sitä samojen objektiivisten perusteiden mukaisesti. Jotta palvelut voidaan
toteuttaa palveluihin oikeutettujen tarvetta vastaavasti, on järjestämisvastuussa
olevan selvitettävä mitä palveluja hyvinvointialueella tai alueella tarvitaan ja miten
paljon niitä käytetään. Lisäksi tulee ottaa huomioon palvelutarpeeseen vaikuttavia
hyvinvointialueen tehtävät kattavia tekijöitä kuten eri väestöryhmien hyvinvointiin ja
osallisuuteen vaikuttavat tekijät. Vasta näiden määrittelyjen perusteella voidaan
suunnitella ja toteuttaa järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut. Palvelujen laatu
tarkoittaa palvelun kykyä vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin vaikuttavasti,
säännösten mukaisesti ja kustannustehokkaasti.
Hyvinvointialue ei ole pyydettäessäkään esittänyt konkreettisia lukuja, vaikutusten
arviointia tai muutakaan faktuaalista tietoa, mihin tosiasioihin perustuen Pihtiputaan
vuodeosaston tai vastaanottopalveluiden lakkauttaminen ja supistaminen on
perusteltua. Katsomme, että tältä osin hyvinvointialue rikkoo järjestämislakia.
Perustuslakivaliokunta on toistuvasti todennut, että sosiaali- ja terveyspalvelujen on
vastattava alueellisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Perusoikeuksien toteutumista ei voi
lähestyä keskimääräisen ihmisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalveluja
koskevasta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä muodostuu velvollisuus ottaa
huomioon kokonaisvaltaisesti ihmisen yksilölliset tarpeet.
Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, jäljempänä
järjestämislaki) 4 §:n 2 mom. mukaan hyvinvointialueella on oltava riittävä
osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa.
Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on oltava palveluksessaan
toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä
hallinnollinen ja muu henkilöstö, hallinnassaan asianmukaiset toimitilat ja
toimintavälineet sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset. Lisäksi hyvinvointialueella
on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma
palvelutuotanto.
Mainitun lain soveltamisalasäännöksessä 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää
ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset,
yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko
maassa.
Edelleen järjestämislain 4 §:n mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja
toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan
sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja
hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava
yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä
hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.
Hallituksen esityksen mukaan tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon sekä
väestötasolla tarkasteltu tarve että myös yksilötason tarve. Hyvinvointialueen olisi
varauduttava järjestämään sellaisia palveluja ja siinä laajuudessa kuin
hyvinvointialueen asukkaiden ja muiden asiakkaiden objektiivisen tarpeen voidaan
olettaa olevan. Hallituksen esityksen mukaan yhdenvertaisuus on perustuslain 6 §:n
suojaama perusoikeus, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Säännöksessä ilmastaan paitsi perinteinen vaatimus oikeudellisesta
yhdenvertaisuudesta, myös ajatus tosiasiallisesta tasa-arvosta. Ketään ei saa ilman
hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi
asuinpaikka, sosioekonominen asema, varallisuus, työmarkkina-asema ja
perhesuhteet.
Esittämällään palveluverkkoratkaisulla palvelua ei tuoteta yhdenvertaisesti Pihtiputaan
asukkaiden näkökulmasta. Pihtiputaalaiset joutuvat asuinpaikastaan johtuen hyvin
eriarvoiseen asemaan. Tarkasteltaessa esimerkiksi alueellisessa asukastilaisuudessa
20.10.2025 esiteltyä karttaa, on jo siitä selkeästi havaittavissa, että Pihtiputaalta
etäisyyden palveluihin tulisivat jatkossa olemaan merkittävästi pitempiä muuhun
maakuntaan verrattuna.
TOIMINTAVARMUUS
Asukasillassa Pihtiputaalla 20.10.2025 tuotiin esiin, että keskittäminen isompiin yksiköihin lisäisi
toimintavarmuutta esimerkiksi äkillisten poissaolojen tilanteissa. Onko siis isommalla
sote-asemalla ”reservissä” lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta henkilöstöä, joiden
ajanvarauskirjassa on tyhjää, jotta he voivat paikata akuutteja sairaspoissaoloja?
Hva:n materiaaleissa todetaan, että palveluverkkoesitystä arvioidaan mm. ihmisten ja
elinvoivan kunnan näkökulmista sekä henkilöstövaikutusten näkökulmasta.
- Työmatkat osalla henkilöstöä pitenevät maltillisesti; todellisuudessa esim. Muurasjärvi-Viitasaari n. 70 km
- Suuremmat sote-asemat työpaikkoina ovat yleisesti houkuttelevampia; mihin tämä
tieto perustuu?
- Asiointiliikenteen kehittäminen; kuluja sysätään kunnalle. Kunnissa järjestetään
tyypillisesti asiointiliikennettä kyläkunnilta keskustaan. Nyt tulisi järjestää myös
naapurikuntiin, mikä on kunnalle kohtuuton taloudellinen rasite.
- Maaseudulla useita katvealueita, jotka vaikuttavat digipalvelujen toimivuuteen.
Se, että asiakas voi valita, missä palvelupisteessä asioi, ei tuo helpotusta Pihtiputaan
asukkaiden tilanteeseen; he voivat valita ainoastaan useamman kaukana sijaitsevan
palvelupisteen väliltä. Jyväskylän seudulla asuva voi käyttää valinnanvapauttaan aivan
eri mittakaavassa voidessaan valita useammasta kohtuullisen matkan päässä olevasta
palvelupisteestä, jotka ovat saavutettavia myös julkisin kulkuneuvoin
Muutosesityksessä vedotaan siihen, ettei lääkäreiden virkoja ole saatu täytettyä useista rekrytoinneista huolimatta.
Milloin tosiasiassa on edellisen kerran rekrytoitu Pihtiputaan vastaanotolle lääkäriä?
Hyvinvointialueen on järjestämislain mukaan laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Mainitun lain 11 §:n 2 mom. mukaan
palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen
kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi
hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden
tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä
kustannusvaikuttavuus.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuuta määrittävässä lainsäädännössä edellytetään
palvelujen järjestämistä yhdenvertaisesti, asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja
alueelliset tekijät huomioiden.
Järjestämislain 7 §:n mukaan hyvinvointialueen on strategisessa suunnittelussaan
asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä
tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon
päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen
väestöryhmittäin.
Miten asiakkaiden tarpeet on otettu huomioon suunniteltaessa vuodeosaston ja
vastaanottotoiminnan lakkauttamista? Toteutuessaan suunnitellut toimenpiteet
heikentäisivät palvelujen saatavuutta ja vaarantaisivat hoidon jatkuvuuden.
Hyvinvointialuelaki velvoittaa hyvinvointialueen järjestämään palvelut asukkaiden
tarpeiden mukaisesti. Pihtiputaan asukkaiden tarpeet eivät katoa lakkautuksen myötä
– päinvastoin, hoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä.
Kotihoidon palvelun piirissä on kokonaisvaltaisesti arvioituna yhä heikommassa kunnossa
olevia monisairaita ja -ongelmaisia asiakkaita. Palveluasumisen piiriin siirtymistä pyritään lykkäämään
kaikkia käytettävissä olevia resursseja hyödyntäen - ymmärrettävästi. Vuodeosastohoitoa vaativat sairaalajaksot
ovat useiden kotihoidon asiakkaiden kohdalla väistämättömiä ja yhä useammin myös toistuvia.
Eikä tämä "trendi" ole laantumassa. Saumaton yhteistyö Pihtiputaan kotihoidon ja Pihtiputaan vuodeosaston välillä
vähentää mm. ensihoidon ja erikoissairaanhoidon tarvetta.
Pihtipudas on Keski-Suomen pohjoisin kunta, ja lähin vaihtoehtoinen terveysasema tai
vuodeosasto sijaitsee useiden kymmenien (jopa 80) kilometrien päässä. Tämä vaikeuttaa
erityisesti ikääntyneiden, liikuntarajoitteisten ja kiireellistä hoitoa tarvitsevien
potilaiden pääsyä hoitoon. Pihtiputaalta ei liikennöi juurikaan julkista
joukkoliikennettä, jolla olisi mahdollista joustavasti ilman kohtuuttomia odotusaikoja
päästä muiden kuntien terveysasemille. Pihtiputaan asukkaat ovat hyvin eriarvoisessa
asemassa verrattuna esimerkiksi Jyväskylän asukkaisiin, joiden saavutettavissa on
useita vaihtoehtoisia palvelupisteitä jopa kävellen tai toimivien ja esteettömien
joukkoliikennevälineiden avulla.
Vuodeosaston potilaiden kuntoutumista tukee asiakkaiden mahdollisuus osallistua
läheisensä hoitoon ja sen suunnitteluun. Tämä ei ole mahdollista, jos
vuodeosastopalvelut siirretään etäälle. Pihtiputaan kunnan asukkaista osa on
ikääntyneitä, heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia. Heille matkustaminen
maksullisella joukkoliikenteellä tai takseilla vierailemaan läheisen luona vuodeosastolla
ei ole mahdollista. Kela-taksien omavastuuosuudet ovat myös suuria pienituloisille ja
voivat jopa olla esteenä oikea-aikaisen avun hakemiselle.
Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eivät ole toteutuneet lain
edellyttämällä tavalla. Kun hyvinvointialuetta suunniteltiin, palvelulupaus oli, että
pienten kuntien ketterät ja hyvät käytännöt säilyvät. Tosiasiassa hyvin pian
hyvinvointialueen aloitettua toiminnan, palveluja alettiin heikentämään vedoten
siihen, että palvelut eivät voi olla parempia kuin muualla hyvinvointialueella. Palveluja
on tasapäistetty pääsääntöisesti Jyväskylän toimintatapojen mukaisesti, mikä on
vaikuttanut heikentävästi Pihtiputaan palveluihin sekä sosiaali- että
terveydenhuollossa. Toivottavaa olisi, että myös palveluverkkosuunnitelmia
laadittaessa palveluiden tasaveroisuus huomioitaisiin niin, että pihtiputaalaisilla olisi
mahdollisuus saada tarvitsemansa välttämättömät ja lakisääteiset palvelut
lähipalveluina ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Päätöksenteossa tulisi riittävästi arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia.
Vuodeosaston ja vastaanottopalveluiden lakkauttaminen tai heikentäminen nykyisestä
on lyhytnäköinen paniikkiratkaisu. Hyvinvointialueella on varmasti kertynyt
faktuaalista tietoa tiloista, asiakkaiden palveluntarpeesta, yksiköiden käyttöasteesta,
asiakkaiden, potilaiden ja henkilöstön tyytyväisyydestä Pihtiputaalla. Näitä asioita ei
päätöksenteossa tulisi sivuuttaa.
Hyvinvointialuelain 29 §:n mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen
käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.
Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja
vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Mainitun lain mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
2) selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai
pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen
päätöksentekoa;
3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
6) tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista
asioiden suunnittelua ja valmistelua
Tässä tapauksessa päätöksenteko on edennyt ilman riittävää kuulemista ja
avoimuutta. Hyvinvointialueen suunnitelmat on tiedotettu ylhäältä päin siinä
vaiheessa, kun niistä on jo viranhaltijoiden esitykset laadittu valmiiksi.
Vetoan teihin, että
- Pihtiputaan terveysaseman ja vuodeosaston lakkauttamisaikeet keskeytetään.
- Hyvinvointialue selvittää vaihtoehtoiset ratkaisut palvelujen säilyttämiseksi.
- Asukkaita kuullaan aidosti ja avoimesti ennen päätöksentekoa.
- Lakkautuksen vaikutukset arvioidaan uudelleen palvelujen saatavuuden,
väestön tasapuolisen kohtelun ja lainsäädännön näkökulmasta.
Keuruun Keskustan kunnallisjärjestön kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaan
Keuruun keskustan kunnallisjärjestö on huolestunut taloudellisesta kriisistä johon Keski-Suomen hyvinvointialue on ajautunut. On harmillista, että hyvinvointialueen johto ei ole kyennyt katkaisemaan alijäämien kertymistä vaan talouden tilanne kurjistuu entisestään. Valtion rahoituksen määräytymisen perusteet eivät tunnu tasapuolisilta, on suorastaan ihmeellistä miten pienestä virheestä hyvinvointialue saattaa menettää kymmeniä miljoonia euroja. Keuruun keskustalaiset toivovat, että hyvinvointialue ajaa edelleen pontevasti diagnoositietojen korjaamista sekä selkeämmän ja reilumman rahoitusmallin kehittämistä. Katsomme kuitenkin, että Keski-Suomen hyvinvointialueen on otettava oppia muilta hyvinvointialueilta palveluiden järjestämisessä ja haettava kustannustehokkaita tapoja järjestää palvelut.
Keuruun keskustalaiset ymmärtävät ne haasteet mitkä Keski-Suomen hyvinvointialueella on käsissä. Tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta, että palveluita karsitaan maakunnan reuna-alueilta. Pelkona on, että peruspalveluiden saatavuuden heikkeneminen pahentaa terveysongelmia josta seuraa sekä inhimillistä kärsimystä, että kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä. Muistutamme myös huolehtimaan, että erityisesti lasten ja vanhusten, eli heikoimmassa asemassa olevien väestönryhmien palvelut ovat riittävän kattavasti saatavilla. Esimerkiksi neuvolapalveluissa on otettava huomioon miten ne ovat saavutettavissa. Ennaltaehkäisevistä palveluista säästäminen on lyhytnäköistä.
Keuruun osalta palveluverkkosuunnitelma ei näytä hyvältä. Vuodeosasto on mahdollistanut sairaalahoitoa läntisen Keski-Suomen alueelle. Mikäli osaston toiminta lakkaa jää merkittävä ja laaja-alue vaille vuodeosasto toimintaa. Keuruun vuodeosasto työllistää noin 40 henkeä. Suuri osa näistä työntekijöistä asuu Keuruu. Työntekijöiden pendelöinti esimerkiksi Jyväskylän tai Saarijärven osastoille ei tule olemaan todennäköistä pitkistä etäisyyksistä johtuen. Uskottavampi kehityskulku on näiden työntekijöiden työllistyminen esimerkiksi maakunnan rajojen ulkopuolelle tai alanvaihto. Palveluverkkosuunnitelmassa perusteluna osaston lakkauttamiselle mainitaan lääkäripula. Tämä väite on jo usealla suulla ammuttu alas. Keuruun lääkäripula on terveyskeskuksen ulkoistamisen jälkeen parantunut huomattavasti. Vuokrasta kaupunki ja hyvinvointialue eivät ole vielä neuvotelleet lainkaan, joten vuokran kalleuteenkaan ei voida tässä yhteydessä vedota.
Suunnitelmien mukaan sairaansijat koko Keski-Suomen alueella vähenevät. Mikäli Keuruun osastotoiminnasta luovutaan me Keuruun keskustalaiset edellytämme hyvinvointialuetta panostamaan alueella kotisairaanhoitoon ja sairaalasta kotiutumiseen tukea tarvitsevien potilaiden kuntouttavaan laitoshoitoon. Tehokkaasti toimiva kotisairaanhoito voi neuvolan kanssa yhteistyössä tukea myös lapsiperheitä, esimerkiksi vastasyntyneiden verinäytteiden ottamisessa. Me keskustalaiset haluamme, että hyvinvointialue tekee työtä sen eteen, että eri hallintokunnat toimivat joustavammin yhdessä keskisuomalaisten parhaaksi. On muistettava ketä varten töitä tehdään.
Keuruun keskustalaiset muistuttavat myös Keski-Suomen hyvinvointialueen olevan maakunnassa merkittävä vallankäyttäjä ja sillä on valtava vaikutus niin koko Keski-Suomen kuin maakunnan sisällä oleviin seutukuntiin. Erityisen huolestuttavana Keuruun keskustalaiset pitävät riskiä joutua aluejakoselvitykseen. Keski-Suomen hyvinvointialue on pystyttävä pitämään itsenäisenä, koska kaatuessaan se vie mukanaan koko Keski-Suomen maakunnan.
Keskustan Keuruun kunnallisjärjestön väki toivottaa hyvinvointialueen päätöksentekijöille viisautta ja ymmärrystä maakunnan reuna-alueiden asukkaita kohtaan.
Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö ry
Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt tämä velvoite on vaarassa jäädä jalkoihin.
Pihtiputaan terveysaseman ja vuodeosaston lakkauttaminen merkitsisi etenkin reuna-alueen iäkkäälle väestölle kohtuutonta heikennystä arjen turvaan. Nämä ihmiset ovat koko elämänsä ajan maksaneet veroja omaan kuntaansa, rakentaneet ja ylläpitäneet yhteisöä, jossa meidän kaikkien on ollut hyvä elää. Nyt heiltä ollaan viemässä se turva, jonka he itse ovat olleet luomassa.
Matkaa Viitasaaren sote-asemalle kertyy keskimäärin 42 kilometriä, syrjäkyliltä jopa 70 km. Julkista liikennettä ei ole, ja tietoliikenneyhteydet pettävät monin paikoin. On kohtuutonta ja epärealistista odottaa, että iäkäs ja monisairas ihminen voisi hoitaa terveytensä etänä tai pitkien matkojen päässä olevien palveluiden varassa.
Pihtiputaan vuodeosasto toimii kustannustehokkaasti ja lähes täydellä käyttöasteella. Henkilökunta on vakituista, osaavaa ja sitoutunutta. Toiminnan lopettaminen ei tuo todellisia säästöjä – se siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon ja pitkiin kuljetusmatkoihin – lopulta maksumieheksi jää veronmaksaja.
Kuten joku viisas sanoi, ei pidä sammuttaa viimeisiä valoja sieltä, missä niitä on vähän, vaan himmentää sieltä, missä niitä on paljon.
Onko pihtiputaalaisen maksama veroeuro jotenkin vähemmän arvokas kuin Jyväskylän seudulla asuvan? Miksi reuna-alueiden asukkaat maksavat samoja veroja, mutta saavat niille niin paljon vähemmän vastinetta?
Säästö sillä, että potilas jää hoitamatta, ei ole todellinen säästö. Tämä esitys ei palvele ihmisiä eikä perustuslain henkeä.
Pihtiputaan palveluiden alasajoa ei voi hyväksyä.