Millä konkreettisilla toimenpiteillä voidaan hyödyntää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten paikallistuntemusta, verkostoja ja tietotaitoa suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Ulkomaalais taustaisilta voisi oppia paljon esim muiden maiden kulttuuria ja myynti taitoa

Konreettisesti palkkaamalla heidät yritykseen ja maksamalla heille kunnollista palkkaa tästä "hyödyntämisestä".

Toisaalta, kysymys on uusliberalistinen ja kohtelee maahanmuuttajia pelkkinä hyödykkeinä tai "lisäarvon" tuojina; heidän verkostojaan hyödynnetään oman kasvun aikaansaamiseksi, mutta he eivät saa mitään takaisin. Kysyä pitäisi, millä konkreettisilla toimenpiteillä yritykset voivat edistää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten maahanmuuttajien integraatiota ja hyvinvointia. Nämä ovat arvovalintoja eivätkä mitenkään neutraaleja näkökulmia.

Ps. Mikäli tämmöisiä tutkimuksia tehdään, voisi myös oikeinkirjoitukseen kiinnittää huomiota. Suomi kirjoitetaan isolla. Lisäksi "edistää hyödyntämistä" on huonoa kieltä. "Hyödyntää verkostoja, tietotaitoa jne." olisi paremmin ilmaistu.

Suomessa käytetään luvattoman huonosti hyväksi eri maahanmuuttajaryhmien kansainvälisiä kontakteja. Esim. läntisen Afrikan maissa on käynnissä isoja rakennushankkeissa ja suomalaisilla yrityksillä olisi paljon mahdollisuuksia esim. Somaliassa. Mogadishussa on käynnissä valtava jälleenrakentaminen. Somalian naapurimaassa Etiopiassa on taas rakenteilla Kiinan rahoittama valtakunnan laajuinen rataverkosto, jonka on tulevaisuudessa tarkoitus ulottua myös Somalian rannikolle.

Näitä ideoita on todella hyödyllistä kerätä myös Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta. Nyt tuo kysymyksen englanninkielinen käännös on kuitenkin niin huono, ettei se kutsu ketään osallistumaan. Eikö tämmöisessä kyselyssä kannattaisi käyttää selkeää kieltä ja tarkastaa läännökset ammattitaitoisella kielenkääntäjällä?

Kysely on ehkäpä hieman harhaanjohtava eli kysely, johon pitää löytää itse vastaukset, ei ehkä ole paras lähestymistapa!
Toimenpiteet pitäisi aloittaa HETI kun tulija saapuu, ei vasta puolen vuoden tai kahden vuoden päästä>vastaanottokeskukset. Pitää tehdä kartoitus tulijan osaamisesta, kulttuurista, tieto/taidoista jne, jotta jatkotoimet voitaisiin kohdentaa oikein. Kieli ei ole ainut keino saada maahanmuuttajien tieto/taito käyttöön. Kun tulijan osaamista osataan arvostaa sellaisenaan, se motivoi myös maahanmuuttajaa integroitumaan nopeammin.
Tällaisten toimenpiteiden maksaja ja toteuttaja pitää olla valtio ja jatkossa tietysti sitten kunnat ja erilaiset muut tahot, jotka voivat olla tukemassa jatkoon mm SPR, TE-toimistot, oppilaitokset, säätiöt, yritykset jne. Kyse on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta, joten yhteistyötä pitää OSATA tehdä.
Hyötyvaikutukset ovat laajat sekä tulijalle että yhteiskunnalle. Suomi saa uutta ja innovatiivista osaamista, mitä tarvitaan aina. Uutta yritystoimintaa, kulttuuria ja tekijöitä eri aloille. Kun erilaiset kulttuurit sulautuvat, on mahdollisuus hyvinkin monitahoiseen ja monialaiseen kehittymiseen kuten esimerkiksi musiikki, muotoilu, taide, ruokakulttuuri, maatalous jotka taas poikivat jotain uutta ja tuovat hyvinvointia. Näkemistä kannattaa laajentaa ja käyttää kaikki mahdollisuudet molemmin puolin hyödyksi.

• Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?

Toimenpiteen pitäisi kohdistua maassa pidemmän asuneihin, koska heidän kielitaito ja tietämys kulttuurista on huomattavasti parempi, kuin vasta maahan tulleiden. Mielestäni edellytyksenä on vaadittava ainakin koto-koulutuksen läpikäynti tai lähes keskitason kielitaito. Kotimaassa suoritettu ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto ovat mielestäni myös edellytyksiä.

• Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?

On järjestettävä työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan rakennettu kielikoulutus, jossa on mahdollista opettaa ammattitermistöä. Tietysti parasta olisi se, jos kielikoulutuspalvelut jatkuisivat palkkatukityösuhteessakin.
On perustettava paikallisten kauppakamareiden ja elinkeinoyhtiöiden kanssa paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokanta, ja siihen vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista voisi konsulttipalveluna tarjota kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. Tietysti yritykset voisivat palkata näitä ihmisiä omaksi työntekijäksi.

• Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?

Kuten kyseessä on työkokeilu ja muut sosiaaliset palvelut, niin TE-toimiston ja kunnan toimijoiden yhteisellä projektilla voisi asia hoitaa yhteistyössä paikallisen kauppakamarin ja elinkeinoyhtiön kanssa.

• Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?

Kielitaidon kehittäminen vaatii vähintään puli vuotta, samoin tietokannan rakentaminen, sen jälkeen voisi palvelu markkinoida yrityksille.

• Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?

Kahden henkilön palkkaa ja materiaalikustannukset sen päälle. Maksajan mielestäni pitäisi olla kunta, koska pitkäaikaistyöttömien mukaan maksettava sakkomaksu aiheuttaa kustannuksia nimenomaan sille.

• Mitä hyötyä toimenpiteestä on

o eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)

yritys: suomea puhuva kielitaitoinen ja kohdemaan markkinoita ja tapoja tietävä ammattitaitoinen työntekijä tarjolla
Maahanmuuttaja: Omien vahvuuksien käyttämisen mahdollisuus, osana yhteiskuntaa.
Kansantalous: tuloja kasvaa, menoja samalla vähenee, yritysten kasvumahdollisuudet paranevat.

o eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)

Asiakkaan ja kunnan (valtion) taloudellinen tilanne paranee, asiakkaiden terveystilanne paranee, työkyky säilyy (Kerätär tutki työttömyyden terveysvaikutuksia), asiakkaiden sosiaalinen tilanne paranee, koska pääsevät osaksi yhteiskuntaa ja samalla he eivät ole enää riippuvaisia sosiaalipalveluista.

• Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Työn Paikka –hanke ja Renessanssi-hanke Hämeenlinnassa.

Lähetetään maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat oman käsityksen asioista, eikä heidän tarvitsisi uskoa maahanmuuttovastaista persu-propagandaa. Mitä enemmän on tietoa, sitä vähemmän on ennakkoluuloja. Tämä koskee kaikkien vähemmistöryhmien kohdalla,

Käsinkirjoitetut lähteet tuottavat melkoista päänvaivaa tutkijoille, joten tekstien editoiminen e-muotoon auttaisi kaikkia näiden parissa työskenteleviä. Suomessa heitä on kourallinen, mutta Euroopassa jo satoja. Jos käynnissä oleviin hankkeiseen (Helsinki, Jyväskylä) saataisi kymmenen natiivia puhujaa syöttämään tekstiä, tehokkuus paranisi kaikilla aineiston parissa työskentelevillä sekä nyt että tulevaisuudessa. Työ itsessään ei eroa esimerkiksi sukututkijoiden tekemästä kirkonkirjojen syöttämisistä tietokantoihin. Lähtökohtaisesti kieltä taitava kykenee työhön, ja vain puutumista vastaan joutuu näkemään vaivaa. Tämä on niitä asioita, jotka kulttuuriperinnön vaalimisen ja tutkimisen nimissä on joskus tehtävä. Miksei siis nyt?

Julkiset tahot (erit. Team Finland -toimijat) järjestävät yrityksille paljon kansainvälistymistapahtumia, joissa liian usein suomalaiset keskustelevat keskenään eri maiden ja alueiden markkinoista ja mahdollisuuksista. Näihin tapahtumiin pitää saada koulutetut maahanmuuttajat aktiivisesti mukaan ja tuottamaan sisältöä. Heillä on markkina- ja kulttuurituntemusta, kielitaitoa ja verkostoja, jotka kaikki ovat yrityksille erittäin merkityksellisiä ja voivat nopeuttaa yhteyksien luomista. Tampereella olemme kokeilleet tätä mm. Iranin kohdalla ja kokemukset olivat oikein positiivisia. (Talent Tampereen järjestämä Outlook Iran Bright Business Lunch 18.4.)

Ainakin seuraavissa hankkeissa on edistetty maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä Suomessa:

Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke Pohjois-Savossa. Hankkeen loppui jo yli vuosi sitten, mutta sen tarkoituksnaa oli saada mahdollisimman moni jo alueella asuva ulkomaalaistaustainnen töihin ja tuoda Pohjois-Savon alueelle osaavia työntekijöitä ulkomailta paikkaamaan ikääntyvän, eläkkeelle jäävän väestön jättämää työntekijäpulaa erityisesti maatalous- sekä sosiaali- ja terveysaloilla.
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo/mok;jsessionid=2D4806A0D4A58DAE9DD08E9B3B8FAD1C?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14251#.Vzl82ybh5z0

PAJATSO-hanke, jossa yritettiin tukea ulkomaalaistaustaisten työllistymissä Suomessa valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä työllistyminen on hyvin haastavaa, eikä opintojen aikana juurikaan olla yhteydessä työelämään. Monet Suomessa koulutetut ihmiset joutuvat palaamaan kotimaahansa, koska eivät löydä valmistumisen jälkeen töitä tarpeeksi nopeasi, jolloin paljon Suomen maksamaa ja korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa katoaa Suomesta, vaikka siitä olisi hyötyä täälläkin. Hankkeessa tiivistettiin HAMKin kansainvälsten opintolinjojen ja paikalliseten yritysten yhteistyötä.
http://www5.hamk.fi/arkisto/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Hankkeet/pajatso.1.html

Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportissa on selvitetty, miten työnantajat näkevät ulkomaalaistaustaiset työntekijöinä ja työnhakijoina. Tutkimuksen tarkoutuksena on ollut saada käsitystä ulkomaalaisten työhönottoa edistävistä ja estävistä asioista sekä tuotaa ohjeita työntekijöille ulkomaalaisten töihin ottamista varten. Raportista löytyy myös lista parannusehdotuksia niin viranomaisille, työyhteisöille, oppilaitoksille kuin ulkomaalaistaustaisille työnhakijoillekin.
http://myy.haaga-helia.fi/~tk-hanke/Ulkomaalaiset%20tyonantajan%20silmin.pdf

OSUMA-hanke pyrkii parantamaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia löytää osaamistaan vastaavia työ- ja koulutuspaikkoja Hausjärvellä, Lopessa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien työllistymistä parantava palvelumalli, joka jää hankkeen päätyttyä käyttöön. Tämän avulla maahanmuuttajat ohjautuvat paremmin työllistymistä edistävien ohjaus- ja koulutuspalvelujen piiriin.
https://www.laurea.fi/tiedotteet/Sivut/OSUMA-maahanmuuttajien-osaaminen-ja-tyollistymispolut-nakyviksi.aspx

Myös yksittäisten ihmisten ajatuksia ja lehtijuttuja maahanmuuttajien työllistämisestä löytyy:
* https://weaducate.wordpress.com/tag/fatbardhe-hetemaj/
* http://kauppapolitiikka.fi/kauppaneuvottelut/maahanmuutosta-vetoa-vientiin/
* http://www.cimo.fi/ajankohtaista/uutisia_cimosta/101/1/cimo_suomiareenalla_2015_kansainvalinen_osaaminen_tulisi_hyodyntaa_paremmin
Näissä ongelmiksi tunnistettiin esimerkiksi työnantajien ennakkoluulot (myös tiedostamattomat) ja Suomen liian korkeat kielivaatimukset työelämään.