• Yritysten työvoiman saanti ja sijoittuminen .

  • Tulisi vaikuttaa kansalaisten asenteisiin ja lisätä tietoisuutta toimista, joilla voidaan edistää vähähiiliseen talouteen ja yhteiskuntaa siirtymistä. Selkiyttää kansalaisten roolia ja mahdollisuuksia. Paikallinen raaka-aineiden tuotanto, jalostus ja ylipäätään hyödyntäminen sekä kierrättäminen ja tuotteiden uusiokäyttö, korjaus, jätteiden vähentäminen jne. mahdollistaisivat/tarvitsisivat monenlaisia paikallisia toimenpiteitä (esim. kolmannen sektorin (osa)toteuttamina), joihin voisi työllistyä myös vähemmän koulutusta hankkineet henkilöt, maahanmuuttajat, erityisnuoret jne. Em. toimenpiteillä voitaisiin vastata erityisesti maaseudun ja osin myös kaupunkialueiden työttömyyteen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin haasteisiin sekä samalla torjua syrjäytymistä ja osallisuuden puutetta, lisätä hyvinvointia.

  • Kunnat ovat keskeisessä asemassa hyvinvoinnin lisääjinä ja alueen elinvoimaisuuden ylläpitäjinä. Kuntasektorilla tulee olla mahdollisuus saada tukea rakennerahastovaroista siten, että voidaan kehittää asiakaslähtöisempiä ja tuottavampia palveluja ja että kuntien henkilöstön ammattitaito vastaa tulevaisuuden haasteisiin

  • Suunnittelun sijaan saataisiin yhteistyössä toteutukseen konkreettisia asioita, eikä vain jahkata ja valiteta.

  • Ymmärrys työelämässä, että perhe- ja työelämä tulee pystyä joustavammin yhdistää ja työpaikkojen tarjota nuorelle sukupolvelle arvoja ja yhteisöllisyyttä, jotta työntekijä sitoutuu eikä vaihda työpaikkaa heti. Johtamistapaa olisi syytä jalkauttaa aiempaa joustavammaksi ja mahdollistaa etätyötä myös maakunnissa.

  • Palveluiden saatavuuden varmistaminen haja-asutusalueilla ja lähiöissä tärkeää. Innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja osaamisen vahvistaminen, eritoten perustaidot ja matemaattis-luonnontieteelliset sisällöt. Tutkimus- ja kehittämistyön pitkäjänteisyyden turvaaminen ja arvostuksen lisääminen.

  • ilmastonmuutos, yhteistyön puute ja yhteisöllisyyden mureneminen
    Haasteena myös se, että tieto ei liiku ruohonjuuritasolle eikä innovaatiot alhaalta ylös, paikallisen kehittämisen sekä kansalaisten osallistamisen kautta tiedonkulun pullonkaulojen poistaminen,

  • Osa-aikayrittäjyys ja kevytyrittäjyys voivat tuoda harvaan asutulle maaseudulle sellaisia palveluita, mitä se ei muuten saisi. Mutta näitä yrittäjyyden muotoja ei tunnisteta tukipuolella. Lisäksi, jos on ansiotyössä ja samalla osa-aikayrittäjä joutuu tukiloukkuun, mikäli menettää ansiotyönsä

  • Etenkin sosiaalista osallisuutta voidaan merkittävästi edistää paikallisella yhteisölähtöisellä kehittämisellä, kun se toteutetaan Leader -toimintatavalla. Leader -toimintatavassa oleellista on paikallisten yksityisten ihmisten osallistuminen myös toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon eikä vain hankkeiden toteutukseen.

  • Paikallinen kehittäminen - alkaalta ylös - antaa mahdollisuuksia tarttua asioihin paikallisista lähtökohdista. Aika moneen asiaan voidaan näin tarttua: Pienimuotoisen infran rakentamiseen, nuorison aktivointiin ym. Ei tarvi kuin katsella paikallisten Leader-ryhmien toimintaa, miten ne ovat alueilla toimineet. Tosi kustannustehokasta toimintaa. Myös yritykset saavat ymmärrettävää neuvontaa ja rahoitusta.

    • «
    • …
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • 13
    • 14
    • 15
    • 16
    • 17
    • 18
    • …
    • »