• Syrjäytyminen, yksinäisyys, mielenterveysongelmat, kansalaisen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristön kehittämiseen

  • Ilmastonmuutoksen hillitseminen

  • Yhteistyö eri sektoreiden välillä.

  • Läpinäkyvyyden lisääminen päätöksenteossa - tietoisuus keskeisistä alueen haasteista eri tasoilla (hyvinvointi, elinkeinoelämä jne.) lisääntyy

  • Biokaasuverkostojen kehittäminen ja maaseudun biokaasutuotannon merkittävä laajentaminen kattavaksi verkoksi
    Maaseudun osaamiskeskittymien korostaminen, haja-asutusseuduilta löytyy todella kovia osaajia ja osaajakeskittymiä - niistä kannatta ottaa mallia.
    Ilmastonmuutoksen, uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian kehittäminen edelleen vientivaltiksi olisi enemmän aiheellista kuin koskaan aiemmin.

  • Byrokratian ja hallinnon keventäminen. Uudenlaiset, keveät mallit esimerkiksi yrittäjyyteen tai palkanmaksuun

  • Osallisuuden tunteen turvaamiseen, maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämiseen, palvelujen kehittämiseen paikallisille ja matkailijoille, paikallisympäristön kunnostamiseen ja kehittämiseen.

  • Suomessa on vain yksi kaunnolla kaupungiksi kasvanut kaupunkialue, muut ovat korkeintaan keskikokoisia kaupunkeja. Silti puhutaan vain kaupunkien autuaaksi tekevästä voimasta. Jos jossain pikkukaupungissa (n. 10.000 asukasta) keksitään jokin hyödyllinen ratkaisu, voi sitä soveltaa noin 200 muussa vastaavassa kunnassa. Monissa pikkukunnissa on jo nyt uusiutuvan energian tase korkeampi kuin keskimäärin suuremmissa paikoissa. Siksi rakennerahastoja kannattaa kohdentaa pienille paikkakunnille, mutta on pidettävä huoli, että hyvät ratkaisut leviävät.

  • Työttömyyttä ja syrjäytymistä voidaan hoitaa paikallisesti knnkreettisisllä pienillä asiaoilla kuten keikkatyömallien tekemisellä yhdessä yritysten kanssa.

  • Syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä sillä, että osallistetaan ihmisiä kehittämään omaa ympäristöään ja yhteistoimintaa. Nuorisolle pitäisi löytää uusia vaihtoehtoja osallistua ja sitä kautta oppia vaikuttamista, sillä politiikka ylipäätään, sen byrokraattiset kanavat ja toimintatavat eivät innosta heitä. Elinympäristön kehittämiseen pitäisi myös saada uusia toimintatapoja, sillä kaavoitus ja rakentaminen vaikuttaa käytännössä merkittävästi jokaisen kuntalaisen elämään. Yhteistölähtöisen kehittämisen malleja tarvittaisiin.

    • «
    • …
    • 18
    • 19
    • 20
    • 21
    • 22
    • 23
    • 24
    • 25
    • 26
    • 27
    • »