Eri hoitotahojen keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämisellä.

Luodaan verkostoja joissa kaikilla hyvän elämän avuntarjoajilla on mahdollisuus tuoda esiin omaa osaamistaan ja jossa kollegiaalisesti arvioidaan mielenterveyden tuen vaikuttavuutta. Madalletaan terveydenhuollon ja muiden auttajien välisiä aitoja koska ihmiset ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaista tukea - ei vain lääketieteellistä. Suuri osa psyyken ongelmista on syvimmiltään henkistä, johon nykyhoito ei mitenkään vastaa. Rakennetaan hyvän sosiaalisen elämän puitteita kuten neuvolat, koulut, kerhot, työpaikat, yhdistykset jne. joilla tuetaan kaikkien henkistä hyvinvointia - ja ennen kaikkea ei jätetä ketään yksin. Mielenterveyspotilaan on saatava yksi taho - mielellään yksi nimetty henkilö - joka huolehtii siitä että hän ei jää missään hoidon ja kuntoutuksen vaiheessa yksin. Ja oma verkosto otetaan aktiivisesti mukaan hoitoon - jota voisi kutsua myös elämäksi;)

Terveyskeskuksiin lakisääteiseksi psykiatrinen hoitaja lääkäri ja pdykologimitoitus.Terapiatakuu.

Kysymys ihmisten tarpeista on kaksipiippuinen asia. Laaja-alaisuudessa tarpeellisuus samoin. Psykoterapian osalta tutkimus on todennut, että kaikkein vaikuttavin asia on terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutussuhde, ei terapeutin edustama suuntaus. Terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet ovat myös tutkitusti olennainen tekijä tässä vuorovaikutussuhteessa. Tämä pätee kaikkeen hoitotyöhln ja tulisi huomioida entistä paremmin henkilöstön koulutuksessa. Lisäksi resursoinnissa olisi mahdollistettava, että hoitohenkilökunnalle on aikaa kohdata potilaat ja asiakkaat aidosti ja nähdä heidän tarpeensa.

Riittävä resursointi. Hankkeista pysyvään palveluiden varmistamiseen.

Alhaisen kynnyksen palveluita tulisi lisätä. Yhden luukun periaate toimii asiakkaan kannalta. Takuuta hoitoon pääsyssä tulisi lyhentää. Toimivat hankkeet tulisi pysyväistää. Kaikkia paveluita EI VOI digitalisoida ja mielenterveystyö on yksi niistä.

Laaja-alaisuus kouluissa ja oppilaitoksissa on rakentunut hyvälle pohjalle. Kouluissa on saatavilla kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitaja osaamista, mutta tarvitaan sujuvaa yhteistyötä lääkärin ja lasten/ nuorten psykiatrian kanssa jolloin kouluympäristössä voitaisiin tukea jo laajemmin ja joustavammin.

Psyykkareita tarvitaan kouluissa ja oppilaitoksissa tekemään varhaista työtä ja auttamaan koululaista ja nuorta, kun ongelmat ovat vielä melko lieviä.

Turvataan riittävät resurssit ja käynnistetään saamelaisten psyykkisen hyvinvoinin / mielenterveyden tukemisen kehittämisohjelma .
Luodaan valtakunnallinen alan osaajaverkosto. Saamelaisten mielenterveyspalveluja ei ole kehitetty erikseen ja niilla on kuitenkin erityisen suuri merkitys ihmisen elämässä. Eikä yksin riittäviä palveluja vaan tarvitaan ehdottomasti menetelmien kehittämistä , laaja-alaista yhteistyötä julkisen puolen, järjestöjen ja myös muiden toimijoiden kanssa. Saamelaisalueella raja-alueyhteistyö on tärkeää ja sitä on vahvistettava.

Tietoa lisää ihmisille, jotka työnsä puolesta kohtaavat ja joutuvat arvioimaan kanssaihmisiä. Että avun tarve tunnistettaisiin ja osattaisiin erottaa tahallisesti poikkeava käytös tahattomasta.
Ja näille arvijoitsijoille tukijärjestelmä, toinen ihminen nopeasti antamaan toisen arvion. Muutoin esim. lapsi joutuu open silmätikuksi tai aikuinen leimataan työn vieroksujaksi.

Sosiaali-ja terveyspalveluiden kehittäminen toimivammaksi. Eri ammattilaisten saumaton yhteistyö asiakkaan hyväksi. Asiakkaan aito kohtaaminen ja kuuleminen