Matematiikan rooli on edelleen liian vahva aloilla, joissa matematiikkaa ei käytännössä tarvita. Huono matematiikan osaaminen voi estää muuten osaavan opiskelijan pääsyn monille aloille, jossa matematiikan rooli opinnoissa ja työelämässä on vähäinen tai olematon. Matematiikan painoarvoa filosofian, historian, kielten, kirjallisuustieteiden, kulttuuritieteiden, taiteiden
tutkimuksen, oikeustieteen, teologian, viestintätieteiden ja yhteiskuntatieteiden taulukossa tulee laskea ja varmistaa, että näille aloille pääsyn käytännön edellytyksenä ei ole lainkaan lyhyen tai pitkän matematiikan kirjoittaminen.

Tietänette itsekin, että oletukset eivät ole täysin tosia. On parasta seurata, miten tilanne elää, sitten kun jonkinlainen pisteytys tulee.

Lääkikseen hakeville pitäisi antaa vapaus valita kemian ja fysiikan välillä. Fysiikkaa tarvitaan muun muassa isotooppilääketieteessä, röntgen- ja magneettikuvantamisessa, sädehoidossa ym. Nykyinen ehdotus pakottaa lääkikseen hakevan lukemaan biologiaa ja kemiaa. Toivoisin, että kemian tilalla lukisi ”kemia tai fysiikka” ja niistä saisi yhtä paljon pisteitä. Ihmettelen perusteluja, joiden mukaan kemia on merkittävästi fysiikkaa tärkeämpi lääkiksessä. Pistevalintaehdotus yksipuolistaa lääkäreiden taustoja. Olisi hyvä, jos meillä olisi lääkäreitä, joista osalla on taustalla pitkä kemia ja osalla pitkä fysiikka. On vaikea kuvitella esim. radiologia tai sädehoidon parissa työskentelevää lääkäriä, joka ei ole opiskellut pitkää fysiikkaa.

Lisäksi lääkikseen pyrkiminen pitäisi olla mahdollista laajemmalle joukolle. Jos opiskelija aloitti pitkän fysiikan, muttei kemiaa, pitäisi hänellä mielestäni olla edelleen mahdollisuus pyrkiä lääkikseenntodistusvalinnalla. Lääkiksen pisterajat on niin kovat, että ilman pakollisia kaikille pisteytettäviä aineita ei sinne pysty hakemaan.

Pisteiden eriarvoisuutta vähennettävä. Alakohtaisesti tulisi saada lisää pisteitä siitä sisällöstä, josta aidosti hyötyä opiskelussa ja alan varsinaisessa työssä.

Miksi fysiikka ei enää kuulu painotettaviin aineisiin lääketieteellisissä? Se on ollut nimenomaan vedenjakaja, koska sen ymmärrys vaatii opiskelijalta kykyä soveltaa useista lähteistä tulevaa tietoa toisiinsa. Juuri sellaista tarvitaan lääketieteellisessä.
Fysiikka on vaikea aine jota on 7 kurssia lukiossa. Sen suorittamisesta tulisi palkita. Mikäli pääsykoekriteerit tulisivat säilymään samanlaisina, olisivat pääsykokeella sisäänpäässeet paljon fiksumpia tällä saralla kun todistuksella päässeet. Onko perusteltua olla painottamatta yhtä niistä aineista, joihin pääsykoe pohjautuu? Eikö fysiikkaa kannattaisi myös painottaa, jotta lääkikseen haluavat suorittaisivat myös sen ja tulisivat samalla valmistautuneeksi myös pääsykokeeseen? Vai onko tarkoituksena ollut, että pääsykokeella hakevat saavat ”edun” fysiikan osaamisesta?
Mikäli taulukko tulee säilymään ehdotetunlaisena, toivoisin että jossain kohtaa esitetään lähdepohjaiset perustelut sille miksi fysiikan painotus on jätetty pois. Kuten toinen kommentoija jo kommentoi, monilla aloilla lääketieteessä tarvitaan ihan oikeasti fysiikkaa. Toisin kun historiaa josta saa melkein samat pisteet…

Lyhyelle matikalle on annettu tarpeettoman ratkaiseva rooli aloilla, joilla sitä ei edes tarvita. Eikö edes tällaisilla aloilla voisi palkita kunnolla vaikka valinnaiskielen opiskelua?

Jos maantiede nostetaan taulukossa I painotusaineeksi, voi kysyä, miksei näin tehdä terveystiedon kohdalla. Terveystiedon tavoitteet ja keskeiset sisällöt tukevat mm. ravitsemustieteiden, ympäristötieteiden ja farmasian aloja sekä antavat pohjan monitieteiselle ajattelulle. Vaikutus pisteytyksen kokonaisuuteen ei muuttuisi ratkaisevasti, vain osa hakualoista voisi saada jo valmiiksi esim. ravitsemuksesta kiinnostuneita opiskelijoita.

Lääketieteen ammattilaiset ovat tuoneet esiin sen, että terveystiedon sisällöt ovat myös relevantteja lääketieteen opintojen kannalta fysiikan, kemian, biologian ja psykologian ohella. Terveystiede ja lääketiede ovat työelämässäkin rinnakkaisia tieteitä ja lomittuvat keskenään. Monitieteinen ajattelu ja esim. yhteiskunnallinen käsitys terveyden merkityksestä on tärkeää myös lääkärille. Näin ollen terveystieto voisi jopa tulla enemmän esiin näilläkin aloilla, vaikkakaan en osaa ihan konkreettisesti kertoa, miten tämä olisi järkevää, koska ymmärrän, ettei kurssien laajuus vastaa muita kokonaisuuksia.

Taulukoissa E-G luonnontieteellisten aineiden matalampi pisteytys tuntuu kohtuuttomalta, ottaen huomioon globaalien, myös yhteiskunnallisia kysymyksiä sivuavien ongelmien (kestävyys, ilmastokriisi jne) monitieteisen luonteen. Myös LT-aloilla on vahva yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikkapa kielissä voi olla hyödyllistä osata myös LT-alojen terminologiaa ja ajatusmalleja (esim. työllistyminen käännöstehtäviin). Näissäkin taulukoissa voidaan kuitenkin taklata "vääriä valintoja" painotetulla aineella.

Hyvä että taulukoita on vähän ja ne ovat samankaltaisia. Kannatan tätä mallia.

Lyhyelle matikalle on annettu tarpeettoman ratkaiseva rooli aloilla, joilla sitä ei edes tarvita. Eikö edes tällaisilla aloilla voisi palkita kunnolla vaikka valinnaiskielen opiskelua?

Hyvää on, että taulukoita on yhtenäistetty ja niitä on nyt vähemmän.