• Pihtiputaalla ei toimi mikään. Epäsosiaalinen yhteisö ulkopaikkakuntalaisia kohtaan. Kuollut kylä. Pihtiputaan tk:sta ei mitään hyvää hoitoa saanut. Muualta saanut hoidot mitä tarvinnut. Pihtiputaalla epäpätevät lääkärit.

  • Erittäin huonosti. Palveluita supistetaan pohjoisessa Keski-Suomessa entisestään ja kuntien elinvoima hupenee. Hyvinvointialueen strategiassa mainittu yhdenvertaisuus ei tule toteutumaan tässä suunnitelmassa.

  • Arvon päättäjät,
    Lähestyn teitä tässä asiassa, koska olette vastuussa sekä Jämsän kaupungin että Keski-Suomen hyvinvointialueen päätöksistä, jotka vaikuttavat suoraan meidän elämäämme täällä Länkipohjassa ja Hallissa. Koemme suurempaa huolta kuin koskaan siitä, mitä tapahtuu, kun terveydenhuoltopalveluja ja vanhustenhoitoa aletaan lakkauttaa ja siirtää. Tämä ei ole vain taloudellinen tai hallinnollinen kysymys. Tämä on kysymys ihmiselämästä, arjesta ja turvallisuudesta.
    1. Terveysasema ja lääkäri- ja laboratoriohuollon lakkautus, sekä fysioterapian lakkautus
    • Länkipohjan terveysaseman lakkauttaminen on heikentänyt merkittävästi alueen asukkaiden perusterveydenhuollon saavutettavuutta. Verikokeet ja fysioterapiapalvelut ovat kadonneet, ja monet joutuvat nyt matkustamaan Jämsään saadakseen tarvitsemansa hoidon. Tämä on erityisen vaikeaa iäkkäille ihmisille, joilla ei ole ajokorttia tai mahdollisuutta käyttää taksia – palvelut ovat fyysisesti liian kaukana ja käytännössä saavuttamattomissa. Minkäänlaista korvaavaa terveysbussia ei ole näkynyt ja onko tulossakaan.?
    • Hallissa ja Länkipohjassa on ollut ammattitaitoinen fysioterapeutti, jonka palvelut ovat olleet tärkeitä erityisesti ikäihmisille, kuin myös muille kuntalaisille. Fysioterapian puuttuminen on jo nyt tuonut tuo riskejä niin ennaltaehkäisevään kuin korjaavaan hoitoon, ja saattaa johtaa kalliimpiin hoitovaihtoehtoihin myöhemmin. Lakkautus – se vie elämänlaatua niiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ikäihmiset, jotka tarvitsevat apua liikkumisessa, jäävät nyt ilman tukea. Esteettömyys, liikkumisen vapaus ja turvallisuus ovat elintärkeitä, eivät vain terveysongelmia, vaan myös ihmisarvoa ja elämänlaatua.
    • Länkipohjan terveysaseman lakkauttaminen on myös lopettanut sairaanhoitajien mahdollisuuden hoitaa haavoja, poistaa ompeleita ja suorittaa muita arjen hoitotoimenpiteitä, jotka ovat aiemmin hoituneet lähempänä kotia kuntalaisille.
    • Kaikki lääkäripalvelut ovat vain ruuhkautuneessa Jämsän pääterveysasemalla. Lääkäripalvelujen puute, ruuhkautuvat ajat ja heikko saatavuus ovat johtaneet siihen, että moni saattaa jättää käynnit väliin, mikä pitkällä aikavälillä tuo yhteiskunnalle lisäkustannuksia vakavien sairauksien vuoksi.
    2. Kotihoidon ja lääkäripalvelujen saatavuus:
    • Kotihoito on aiemmin saanut lääkärikonsultaatioita ja harvoin kotikäyntejä Kuoreveden terveysasemalta. Näin oli myös Länkipohjassa, kunnes sen toiminta lakkautettiin. Nyt myös kotihoidon lääkäri on saatavilla vain harvoin ja aikoja joudutaan varaamaan Jämsän ruuhkautuneeseen tilanteeseen, mikä johtaa monesti hoidon viivästymisiin. Jämsän lääkäri tilanne on niin huono, ettei pysty hoitamaan yli 300 asiakkaan asioita nytkään kotihoidossa ja kotihoitoon tulisi entistä enemmän tukeutua
    • Ne vanhukset, jotka elävät ilman kotihoidon palveluita, on myös turvauduttava Jämsän Laboratorioon ja Lääkäreihin, ja aikoja ei niihin monesti saa samalle päivää ja prosessi on monimutkaien ja kallis kyyteineen
    3. Kotimäen siirtyminen kotihoidon- alaisuuteen ja Länkipohjan palvelutalon lakkautus:
    • Länkipohjan palvelutalon lakkautus tuo vakavan huolen siitä, mihin vanhukset tulevat asettumaan, Sanotaan että HVA:mn omaan toimintaan, mutta minne? Tuotantopaikat ovat aivan täynnä jatkuen uusia asukkaita on tulossa. Hyvinvointialueen omana tuotantona vanhusten hoidon hinta on huomattavasti halvempi kuin ostopalveluna, ja ostopalveluihin onko edes rahaa varattuna 2026?. Yksityiseltä otettu palvelu on tuplasti jopa triplasti korkeampi kuin omatuotanto. Todella toivoisimme ennen Länkipohjan lakkautusta nähdä suunnitelman, minne nykyiset asukkaat mahtuvat? Mikä on koko HVA:n asukas paikkojen määrä ja tulevaisuuden ennuste paikkojen tarpeellisuudesta? Ja mikä kustannus tieto mitä, maksaa hoitaa asukkaat ostopalveluissa, jos ei omaan tuotantoon mahdu asumaan?
    • Palvelutalon paikkojen vähentyminen tekee myös Jämsästä vaikeammin saavutettavan asuinpaikan vanhuksille. Yksityiset hoivapaikat ovat Jämsässä täynnä, onko HVA:lla resursseja varmistaa riittävä määrä palvelupaikkoja lähelle Jämsää? Attendo on ostanut Hoivakoti Johannan toiminnan ja talo ja henkilökunta määrä on ns. täynnä. Ja Esper Jaatilanranta on 28 paikkainen, joista puolet on vammaispalvelunpaikkoja. Näihin paikkoihin, ei ainakaan Länkipohjan 25-asukasta mahdu.
    • Tällä hetkellä Seppolan palvelutalon 60-paikasta 15 on muutettu lyhytaikaispaikoiksi ja sekin enenevästi vähentää pitkäaikaispaikkojen määrää.
    • Tällä hetkellä on jo useaan otteeseen asiakas ohjaus esittänyt huolensa, minne nämä ihmiset mahtuvat, kun paikkoja asumisenpalveluita supistetaan. Nyt jo saattaa olla sijoitettuna pitkäaikaispaikalle liki 100 km omasta kodista ja läheisistä. Ja sitä on saattanut edeltää pajatso missä sinut on sijoitettu ensin kriisipaikalle ihan toisaalle ja vielä kerran toisaalle, ja matkathan ovat ns. kodista kotiin, eli EIVÄT ole KELA korvattavia kyytejä. Tämä on taas kova kustannus ikä ihmiselle, jonka omaiset asuvat kaukana. Tietävätkö Jämsän asukkaat, että jatkossa voivat löytää ikäihmisensä pitkäaikaispaikalta Jostain Jyväskylän yläpuolelta tai vaikka Keuruulta? Pitkäaikaispaikkaa tarjotaan sinne missä on vapaata, kunhan se on Keski-Suomen alueella ja se on otettava vastaan, kun tarjotaan, jonottaa voi toki Seppolaan, mutta Jämsän keskustan Seppolan palvelutaloon voi olla ikuisuuden kestävä prosessi.
    • Länkipohjan palvelutaloon moni on tullut toiveestaan, kuin myös jonottamaan muualle, mutta tykästyneetkin niin, että eivät ole halunneet muuttaa enää pois. Täällä henkilökunta on viihtynyt, tiimi toimii hyvin ja periferian haasteista huolimatta he osaavat antaa laadukasta muistisairaan tai monisairaan vaativaa hoitoa saattohoitoon asti. Rakennus on tehty vuonna 1985, mutta toimii vielä hyvin ollen iso ja avara tiloiltaan ja pihakin on juuri asfaltoitu, meillä on aivan ihana sisäpihakin vanhuksille ja aito takkatila. Jos palvelutalo lakkautetaan jää alakertaan vain kotihoidon toimisto ja sen takia ei varmaankaan kaupunki koko taloa lämmitä, joten korvaavaa tilaa kotihoidolle, ei ole olemassa. Heidänkään sijoittamistansa, ei ole mietitty vielä laisinkaan.
    • Mikä on se paikka, joka pystyy tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalveluita ja jatkuvaa tukea kuntalaisille, jotka ovat eläneet koko elämänsä Länkipohjassa tai Hallissa? Meillä on oikeus kysyä, onko tämä todella se, mitä haluamme alueen vanhuksille: epävarmuutta, pitkittäisiä siirtoja ja lopulta sen, että hoito on liian kaukana ja liian kallista. Uusi sotekeskushan ei tuo tähän helpotusta, koska sinne ei tule pitkäaikaispaikkoja ikäihmisille.
    4. Työttömyys ja henkilöstöresurssit:
    • Länkipohjan palvelutalon sulkeminen tuo työttömyysuhan 18 työtekijälle, ja lisäksi Kotimäen ryhmäkodista kolme hoitajaa jää työttömäksi. Myös sairaalalta saattaa jäädä hoitajia ilman työtä. Miten Jämsä aikoo vastata tähän hoitajapulaan ja työttömyyteen?
    • Työttömyys ja hoitajien muuttoliike voivat johtaa alueen palveluiden heikentymiseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa kaupungin talouteen ja väestön ikärakenteeseen negatiivisesti.
    5. Matkakulut ja taksipalvelut:
    • Julkinen liikenne ja taksipalvelut ovat erittäin rajoitettuja ja vaikeasti saatavilla Hallissa ja Länkipohjassa. Taksien saatavuus on heikko, ja palvelut jäävät usein väliin, koska kuljetukset eivät tule perille, vaikka kyyti olisi tilattu terveyskäynnille KELA keskukselta. Tämä heikentää erityisesti vanhusten mahdollisuuksia päästä hoitoon, kuten lääkärikäynneille tai laboratoriotutkimuksiin. Hallin ja Länkipohjan asukkaille on myös suuri kustannus matkustaa Jämsään hoitoon, ja omaisten on vaikea toimia saattajina, koska he eivät aina asu lähellä.
    6. Palvelujen ja hoitojen laatu ja kustannukset:
    • Siirtyminen ostopalveluihin voi tuoda säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä nämä säästöt saattavat heikentää palveluiden laatua ja vaikuttaa vanhusten hoitoon negatiivisesti. Mikäli taas vanhuksia joudutaan sijoittamaan ympäri Keski-Suomea HVA omaan tuotantoon, se on inhimillisesti raskasta lähipiirille.
    • Hoitopäivän kustannukset yksityisissä palveluissa ovat todella kalliita, kun omassa toiminnassa hinta on paljon edullisempi kaikkine sivukuluineenkin. Tämä herättää kysymyksen, tuleeko todellista säästöä ostopalveluista, kun niihin liittyy monia piilokustannuksia ja epäselvyyksiä.
    7. Apteekin palvelut ja logistiset haasteet:
    • Apteekit Länkipohjasta ja Hallista ovat vaarassa kadota. Koska palvelutalot ovat apteekin suuri työllistäjä. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät saa enää elintärkeitä lääkkeitään tai niitä on vaikeampi saada. Tämä on konkreettinen ongelma koskettaa kaikkia kuntalaisia, joka vaikuttaa suoraan kaikkien Hallin, että Länkipohjan asukkaiden elämänlaatuun ja turvallisuuteen. Jos apteekit katoavat, on olemassa riski, että monen vanhuksen tilanne käy vaikeammaksi ja hoitovajeet kasvavat.
    8. Yhteenveto ja toivomukset:
    Länkipohjan terveysaseman lakkautus on jo vienyt alueelta lääkäripalvelut, laboratoriopalvelut ja fysioterapian, ja nyt myös palvelutaloa ollaan sulkemassa. Tämä kehitys iskee erityisesti ikäihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa hoidon perässä Jämsään – ei ajokorttia, ei taksipalveluita, ei vaihtoehtoja. Ihmiset jäävät yksin, ilman hoitoa ja ilman turvaa.
    Haluamme aidosti saada tiedon ennen Länkipohjan palvelutalon lakkautusta, mihin asukaat mahtuvat, missä on ne vapaana olevat HVA paikat- minne asukkaat voivat muuttaa, kuinka kalliiksi mahdollinen ostopalvelu tulee, ja / kun siihen joudutaan turvautumaan, kun paikkoja ei ole riittävästi?
    Tällainen edellä kuvattu palvelujen alasajo ei tuo säästöjä pitkällä aikavälillä – se siirtää ongelmat kalliimpiin erikoissairaanhoidon kustannuksiin ja lisää inhimillistä hätää. Missä ja millä rahalla nämä ihmiset hoidetaan tulevaisuudessa? Lyhytnäköiset säästöt maksavat jatkossa moninkertaisesti. Onko tämä se suunta, jota haluamme Jämsän ja hyvinvointialueen tulevaisuudelle? Tarvitsemme työtä ja hoivapaikkoja – ei työttömyyttä, väestökatoa ja epätoivoa. Alueen asukkaita ja työntekijöitä on kuunneltava. Palvelujen katoaminen ei saa olla kohtalomme. Emme pyydä mahdottomia – vain mahdollisuutta elää omassa kotikunnassa arvokkaasti, turvallisesti ja hoidettuna. Pyydämme teitä tekemään päätöksiä, jotka eivät vie meiltä perusasioita, vaan turvaavat ne.
    Lisäksi voin todeta, että kaikki päätökset eivät ole huonoja, kun mm Koskentien palvelutalo liitettiin Kotihoitoon, siitä tuli säästöjä kyllä. ja myös henkilökunta säästivät työpaikkansa.

  • Jämsän Länkipohjasta on jo lähtenyt lääkärin vastaanotto ja laboratorio. Nämä palvelut meillä oli vielä keväällä muutamana päivänä viikosta. Alueellamme asuu paljon iäkkäistä autottomia ihmisiä. Järkevää julkista liikennettä ei ole. Koulukyydillä
    pääsee aamulla keskustaan ja iltapäivällä takaisin. Koko päivän kestävä laboratoriokäynti, samoin lääkärikäynti. Onnibussi liikennöi myös 1-2 kertaa suuntaansa 9-tietä, mutta se ei pysähdy keskustassa vaan vasta Himoksessa.
    Nyt on esitetty myös Länkipohjan palvelutalon lopettamista. Missä meidän ikäihmiset viettävät elonehtoota? Miten mahdollinen iäkäs puoliso pääsee katsomaan häntä?
    Kun nyt lääkäripalvelut vietiin pois, palvelutalon toiminta suunnitellaan lopetettavaksi, seuraavaksi lähtee apteekki. Jälleen pitää päästä Jämsän keskustaan hakemaan lääkkeet. Monia lääkkeitä ei edes voi ostaa varastoon, vaan hieman ennen kuin seuraava pakkaus on tarpeen hankkia.

    Tämä on meitä Länkipohjan asukkaita ajatellen täysin väärin. Kylämme tapetaan.

  • Todella huonosti!!!

  • Jos muutokset toteutuvat, kulkeminen terveydenhuoltoon tulee maksamaan minulle menopaluu-bussilipun hinnan 15 kilometrin päähän olettaen, että Korpilahdelta pääsee kuitenkin Muurameen terveydenhuoltoon. Tämä on eriarvoistavaa, koska moni muu kulkee halvemmalla terveydenhuoltoon.

  • Pohjoisen Keski-Suomen ihmiset aiotaan näköjään jättää lopullisesti heitteille. Nytkään ei palveluja löydä mistään, ja jos vielä ihan perustavaa laatua olevat palvelut viedään ulottumattomiin, useilla ihmisillä ei ole mitään mahdollisuutta rahallisesti, ajallisesti sekä kuljetusten kalleuden ja puuttumisen vuoksi päästä mihinkään terveydenhuoltoon. Itkettää kun seuraa vanhusten hätää, moni ei edes jaksa matkustaa! Digipalvelut on ihan vitsi (vaikkei naurata), ei kaikilla ole edes laitteita ja tunnistautumisjärjestelmiä, saati että osaisi jatkuvasti muuttuvissa tietojärjestelmässä surffailla. Tämä on painajainen josta ei
    voi edes herätä.

  • Huonosti,ent.Kuoreveden(nykyisen Jämsän)Terveyskeskuspalvelut ajetaan alas,asiakkaille yli 25km matka Jämsään lääkäriin,laboratorioon,odotuksineen,jotka vievät kohtuuttomasti aikaa.Eli 50 km edestakaisin .Nyt et pääse edes puhelimella,kohtuutonta jonottamista.

  • Ei ollenkaan. Kaikki olisi niin mahdotonta.

  • Huonosti. Palvelut karkaavat kauemmaksi ja sivukyliltä loppuun ne vähätkin palvelut.

    • «
    • …
    • 18
    • 19
    • 20
    • 21
    • 22
    • 23
    • 24
    • 25
    • 26
    • 27
    • 28
    • …
    • »