Sellaisessa joka auttaa vertaisiani sairastuneita ja valvoo heidän etuansa.

Toivon että ihmisten itsenäistä suoriutumista tukevia toimintoja ja toimijoita tuetaan. Kaupungit ja kunnat tuottavat kotiin tuotavia palveluja mutta tukea tarvitaan myös kodin ulkopuolella. Ihmiset tarvitsevat kohtaamispaikkana ja raja-aitoja eri toimijoiden välillä tulisi murtaa.

Näkövammaisjärjestössä, joka jäsenlähtöisesti työskentelee näkövammaisten hyväksi. Erityisesti liikkuminen ja yhä digitaaalisemassa maailmassa pärjääminen on oltava keskiössä. Myös varhainen vertaistuki on äärimmäisen tärkeä. HUN ry ei kiinnitä mitään huomiota näihin asioihin.

1. En minkäänlaisessa, koska nykyinen tilanne ei vastaa vapaaehtoistyön mahdollisuutta, ei myöskään tarjoa kipeästi tarvitsevaa apua ja tukea.
2. Kysymys on STEA:n varoilla järjestetystä organisaatioiden pyörittämisestä, joissa avustukset kuluvat korkeisiin johtajien palkkoihin, joilla ei ole ymmärrystä ja taitoa auttaa, eikä hoitaa tehtäviään. Saattaa löytyä järjestöjä jossa onkin vain korkeatasoisia johtajia.
3. Liittojen ja yhdistysten valvonta on olematonta. Patentti ja - Rekisterihallitus ei puutu ja ohjaa muulle auttamattomalle taholle. Tilintarkastajat tarkastavat tilit, ja sisäiseen asioiden hoitoon ei puututa. Asiat ja rahojen käyttö voi olla aivan muuta mitä tilit osoittavat. Vähäinen valvonta mahdollistaa keinottelun, kuten suuret palkat ja välinpitämättömyys.
4. Asioiden hoitokyky puuttuu, ei osata valita oikeita henkilöitä organisaatioon. Tehtäväkuvien puuttuessa ei tarvitse mitään tehdäkään. Tyhmiä eivät johtajat ole, kaikki saadaan valvonnan edessä näyttämään hyvältä, strategiat, laajat kuvaukset olemattomista kalliista palveluista, jossa hyvin harvat käy. Rivijäsenten hyvät ehdotukset lakaistaan maton alle, nöyryytys.
5. Salailu, huonosti hoidetut asiat aiheuttavat vahinkoja. Lisäksi laitetaan asiakkaat laiminlyönneillä vaaratilanteille alttiiksi. Äänestystilanteissa käytetään manipulointia. Hallitukset valitsevat toimikuntien jäsenet hyvä veli periaatteella ei julkisella haku menettelyllä, jossa painaa puheenjohtajan sana. Puheenjohtaja voi olla puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastaja, päättää kaikesta. Jäsenille pyritään välittämään mahdollisimman hyvä käsitys järjestön tilasta.
6. Jäsenten rooli, kun heidät valitaan toimikuntiin hyvä veli periaatteella, edustus ei ole lainkaan tehokasta ja osaamista. Toisaalta jäsenet hallituksessa ja toimikunnissa ovat puheenjohtajan alaisia, ja puheenjohtaja on henkilö, joka voi olla juonien valittu. Hallituksen jäsenet saavat palkkioita, toimikuntien jäsenet saavat mitättömän korvauksen vapaaehtoistyöstä ei edes matkakorvauksia makseta. Vammainen saattaa käyttää taksia ja tämä ei mahdollista vapaaehtoistyötä matkojen vähyyden vuoksi.
Järjestöjen jäsenet ovat varallisuudessaan eri luokissa ja osallistujat ovat varakkaita ja heidän etujaan hoidetaan. Vähävaraiset jäsenet eivät kuulu järjestöihin, eivät osallistu ja vaikuta. Heidän etujaan ei myöskään hoideta. Ikäihmiset yritetään järjestöissä ohittaa. Jäseniä osallistuu vain vähän. Vertaistukijat ovat valittu hyvä veli periaatteella ja sitä ei ole, Ei osata hoitaa vertaistukea. Näin toimivat järjestöt vaikuttavat vammaisneuvostojen kautta päätöksiin kunnissa ja laadukkaita päätöksiä ei tule, joka on kaikkien vammaisten ja ikäihmisten edun vastaista. Tulee pyrkiä valitsemaan halukkaita ja asioita ymmärtäviä osallistujia.
7. Teen vapaaehtoistyötä omassa kunnassani, joka ei ole järjestöpohjaista. Työ sopii elämäntilanteeseeni ja antaa minulle todella paljon. Olen auttamistehtävissä ja on minulle luontevaa pitkän palvelu-uran jälkeen.
8. Avun, ja tuentarve nykypäivän muuttuvassa yhteiskunnassa on todella suuri, jota ilman jää. Ottaessa yhteyttä apua saadakseen eri viranomaisiin, kun omalta järjestöltä ei apu tule, sanotaan ota juristi. Onko juristi avuntarvitsijan mahdollisuus kaikessa ja kuka sen maksaa? Järjestöissä yksittäiset jäsenet hoitavat asioita mikäli pystyvät hallitus ja puheenjohtaja, sekä toiminnanjohtaja eivät vaivaudu auttamaan. Edunvalvonta on siirtynyt oman osaamisen varaan. Soten myötä tulevat muutokset ja digitaalinen yhteiskunta ahdistavat varmasti monia vammaisia ja ikäihmisiä. Vammaisten ja ikäihmisten edunvalvonta ei ole kattavaa tarvitaan kokonaisvaltaista toimintaa, esimerkiksi sairaaloissa ja eritasoisissa laitoksissa. Mikäli STEA ei osaa ottaa tätä tekstiä vakavasti pitää todella olla huolissaan.
9. Muutosehdotus asioiden hoitoon:
Perustetaan Controller STEAN avuksi ja tehdään asioille uusi pohja. Kutsutaan vapaaehtoisia ryhmään mukaan. Asioita voisi valvonnan kautta hoitaa kunnat. lisärahoituksella. Esimerkki, Valtio antaa kunnille rahaa vammaisten ja ikäihmisten palveluihin. Terveyskeskukset ja keskussairaalat hoitavat terveydenhoidon. Kunnilla on apuvälinevalikoimat, ja ne voidaan järjestöiltä täydentää. Erilaiset osastot hoitavat keskussairaaloissa kuntoutukset ja apuvälineohjaukset. on hyvin vähän mihin järjestöjä tarvitaan välikädeksi. Näin säästetään ja ohjataan saadut rahat kohderyhmien käyttöön. kaikenlaisiin tukiin arjessa ja sosiaalilomiin. Itse en ole yhtään lomaa vielä asiallisesti saanut liki viidenkymmenen vuoden aikana, vaikka olisin kuinka ollut loman tarpeessa. Kehittämistyötä eri tavoin tulee tehdä ja niihin voidaan asiantuntijatahojen lisäksi palkata kunkin tahon henkilöitä mitä asiat koskevat, vaikka apuväline kehitys, esimerkkinä. Asiat avautuvat niitä käsiteltäessä.

Sellaisessa, jossa apu ja tuki kohdentuu sitä tarvitseville, jossa hallinto ja toiminta on läpinäkyvää. Vastustan kansalaisjärjestöjä, joissa tukieurot menevät henkilöstön ylläpitoon ja hallinnointikuluihin. Järjestötyön tulee olla pyyteetöntä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa, mutta raha teke siitä ongelmallisen, joten ainakin näkövammaisjärjestöjen julkista tukea tulee leikata. Näkövammaistyö on muuttunut ahneuden tavoitteluksi ja itse näkövammaiset on vain varojen hankkimisen väline. Todellisuudessa yhdistysten jäsenmäärästä vain murto-osa saa jotain jos hekään, kuten Helsingin- ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n runsaasta 2000 jäsenestä ehkä 40-50 saa joskus jotain palvelua ja sekin vain Helsingissä asuville ja muu maakunta on jäänyt täysin paitsioon.

Haluan jatkaa vapaaehtoisena yhdistyksen hallituksessa sekä osallistua tiedottamiseen. Toivon, että tällaiseen työhön saataisiin järjestöille rahallista tukea myös valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen tultua voimaan. Haluan, että potilasjärjestöille tulee uusiin maakuntiin selkeä rooli ja että niiden arvo tunnustetaan.

vapaaehtoisena kaikille apua-antavassa järjestössä

Yksinäisyyden vähentämisessä. Seuran löytämisessä, jonka kanssa voisi käydä esim. matkoilla ja konserteissa mielellään eri sukupuolta.

Olen Eläkeliiton Apunen - toiminnassa mukana ja se sopii minulle oikein hyvin. Saan päättää itse kuinka paljon annan aikaani vapaaehtoistyölle. Minulla on vakituisia autettavia ja teen myös kertaluonteisia esim. saattokeikkoja.

Vapaaehtoisena järjestössä jossa pyytettömästi pelastetaan/autetaan ihmisiä, esim. vapaaehtoinen pelastuspalvelu.
Avun ja tuen saajana sellaisessa järjestössä, jossa tarjotaan vertaistukea ja tiedollista tukea sairauteeni liittyen.
Haluan toimia ja olla mukana järjestössä, jossa on hyvät hallinnolliset rakenteet, hyvin organisoitunut toiminta ja resursseja järjestää toimintaa sekä myös huolehtia palkatusta henkilökunnasta sekä hyvästä hallinnosta.