• Yritysten ja koulutusorganisaatioiden kasvuun ja innovaatioihin tähtäävä kehittäminen nojautuu vanhoihin toimintamalleihin ja vanhaan elinkeinorakenteeseen, nykyiset toimijat eivät ole riittävän uusiutumiskykyisiä vastaamaan tulevaisuuden suuriin haasteisiin liittyen ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, luonnonvarojen saatavuuteen sekä kiertotalouteen. Nyt pitäisi alkaa tehdä jo uusiutumissuunnitelmia, mutta riskinottokyky yrityksissä ja myös investoinnit tuleviin ratkaisuihin ovat aivan liian varovaisia.

  • Johtamisosaaminen - johdetaan edelleen asioiden kautta ihmisiä, kun pitäisi johtaa ihmisten kautta asioita. Läsnäolo ja kohtaaminen jäävät johtamisessa osin toteutumatta, mikä vaikuttaa luovuuteen, motivaatioon sekä strategisiin ja operatiivisiin valintoihin. Ketteryys ja joustavuus tulevat ihmisistä eivät asioista.

  • Tutkimukseen ja näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen. Pulmana vain on, että ELY:t rahoitusinstrumentin hallinnoijina eivät ymmärrä tässä kehittämiseen liittyvän arviointikykyyn merkitystä, jossa hanketoiminnassa aikaansaadun toiminnan tai innovaation vaikutukset tehdään uskottavalla tavalla näkyväksi. Tällä hetkellä keskitytään liikaa vain tuotosten esittelyyn. Asia torjutaan tylysti vain toteamalla, että emme rahoita julkaisujen tekemistä, vaikka kyse on erityisesti toiminnan läpinäkyvyydestä ja tuloksista, jotta kehitetyt asiat voivat juurtua ja jotta kehittämisestä voidaan ottaa opiksi ja ojennukseksi.

  • Rakennerahasttoiminnan mahdollisuuksista informoiminen ja uusien toimijoiden löytäminen. Toiminnan painopistettä suunnattava keskuskaupunkien ulkopuolisiin maaseutualueiden Pikku Cityihin ja niiden ympäristöön.

  • Yritysten osaamistasoon liittyvät ongelmat.

  • Osaamisen kehittäminen sen kaikilla tasoilla joka lähtee syrjäytyneistä, työvoiman ulkopuolella olevista, vajaakuntoisista, työttömistä, jne... ja etenee siitä eteenpäin koulutusasteiden ja koulutusorganisaatioiden sekä julkisorganisaatioiden kautta yrityskenttään.

  • Alueellisen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä. Koulutuksen suuntaaminen niille aloille, joilla on työvoimapulaa tai joilla on menossa toiminnan rakenteellinen murros.

  • Rahoituksen tasapuolinen jakautuminen maakunnan eri keskuksiin ja eri toimijoille

  • PK-yritysten heikkoa riskinottokykyä vastaan voisi kehittää rakennerahastotoimintaa.

  • Yhteiskehittäminen, hyvien ratkaisujen skaalautumisen tukeminen sekä monipuolisen osaamisen hyödyntäminen yli sektorirajojen.

    • «
    • …
    • 26
    • 27
    • 28
    • 29
    • 30
    • 31
    • 32
    • 33
    • 34
    • 35
    • 36
    • …
    • »