Avoimuus, läpinäkyvyys ja vastuun kantaminen ovat tärkeitä lähtökohtia, mutta pelkkä pyrkimys näihin ei riitä, vaan on löydyttävä tahto ja kyky pysyä näissä, niissäkin olosuhteissa, missä yksilötasolla vallan luoma mielikuva omasta henkilökohtaisesta "oikeutuksesta" pyrkii nostamaan pätään. Olen huolissani ns. piilossa tapahtuvista sopimuksista ja jopa painostuksesta niin yksilö- kuin ryhmätasolla saati sitten, kun mennään kansainvälisiin asioihin ja tasolle. Mitkä ovat tarpeet ja todellisuudessa mahdollisuudet osallistumiselle, jos mietitään tilannetta yksittäisen kansalaisen osalta. Vaikutusmahdollisuudet ovat varsin suppeat, joten hallinnon täytyy kuunnella ja myös kuulla.

Usein liika kiire pilaa monta asiaa. On luotu menetelmiä joilla vaikuttaa asioihin, mutta ne jäävät toisinaan puolitiehen - laaditaan kyselyt, saatetaan käydä ne jopa yhdessä läpi ja nähdään tavoitteet, mutta ne eivät kohtaa toimintaa. Yhteisöt ovat erilaisia koska ihmiset ovat erilaisia. Uusien henkilöiden perehdytys tehdään kiireessä jos ollenkaan kun puhutaan yhtenäisestä toiminnasta.

Tärkeitä periaatteita, jotka eivät ihan toteudu. Aina ei toimita yhdessä, joskus toimitaan yhdessä samaan suuntaankin. Osallistuminen ja osallisuus on varmistettava peremmin.

On tärkeää, että periaate toimii laajemmin kuin vain julkisuuslain asiakirjajulkisuuden kautta. Tämä edellyttäisi laajempaa avoimuuden periaatteen ymmärtämistä. Periaatteen toteutuminen edellyttää, että henkilöitä tulisi kouluttaa avoimuuden edistämisestä aktiivisesti ja oma-aloitteisesti käytännössä valmisteltaessa hallinnon asioita.

Suotavaa on, että eri hallinnonalat tekevät laadukkaammin ja tavoitteellisesti yhteistyötä. Jokin taho kokoaisi eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kokouksissa esiinnousseista kysymyksistä dataa, joista voitaisiin keskustella.

Erittäin kannatettava tavoite. Itse yritän toimia täten joka päivä.

Minusta pitäisi olla, että avointa hallintoa rakennetaan yhdessä. Näkisin, että avoimen hallinnon tulisi olla kaikki hallinnon tasot läpäisevä periaate. Työ tämän periaatteen eteen tulee tehdä yhdessä, jotta se voisi kunnolla toteutua käytännössä.

Olen työskennellyt 20 vuotta erilaisissa tehtävissä valtiohallinnossa. Avointa se toiminta ei ole. Kaikki pyrkivät vain ja ainoastaan oman pesän rakentamiseen ja pahimmillaan asioita salataan, jotta naapurivirasto ei saa tietoa oman toimialueen tekemisistä. Vastuun kantajia ei myöskään nykyisistä päättäjistä löydy. Lisäksi kovin monesti "kuullaan, mutta ei kuunnella". Viestinnän osalta on menty paljon eteenpäin ja on erinomaisia esimerkkejä toimivista tiedotuskanavista ja imagon rakentajista. Tavoitteena tämä on hyvä, mutta toteutukseen tarvitaan paljon osaamista, jota hallinnosta ei löydy. Lisäksi vähintään 4 vuoden välein tapahtuvat suunnanmuutokset poliittisesti vaikeuttavat toimintaa merkittävästi.

Hyvä tavoite, mutta todellisuus on toista. Esimerkiksi lainvalmistelussa on harvoin riittävästi aikaa kuunnella aidosti sidosryhmiä tai punnita aidosti erilaisia sääntely-/ratkaisuvaihtoehtoja.

Yksittäisen asiakkaan/työntekijän on vaikea saada äänensä kuuluviin, päästä vaikuttamaan asioihin. Palvelut ovat vielä monessa kohdin levällään siten, että asiakas joutuu asioimaan monen eri tahon kanssa esim. Kela, Te-toimisto ja sosiaalitoimi saadakseen asiansa etenemään.