Mitä tarkoitetaan yhtenäisellä? "Yhtenäisen" pitäisi näkyä asiakkaalle, kansalaiselle helppona ja yhdenmukaisena tapana asioida ja tulla kuulluksi, mutta se ei saa johtaa raskaaseen ja kankeaan byrokratiaan.

Valtionhallinnolle on ollut ennemminkin tyypillistä jäykkä ja hierarkkinen hallintotapa kuin joustava, avoin ja osallistava. Hienoa, jos muutosta tapahtuu, sillä esim. tulevien vuosien rekrytointitarpeen kannalta uudet toimintatavat ovat ehdottoman tärkeitä. Osallistaminen ei kuitenkaan saa olla näennäistä ja itsetarkoitus, jos siitä syntyviä ideoita ja tuloksia ei ole tarkoituskaan huomioida jatkossa tai niiden huomioiminen on tarkoitushakuista (jatkokäsittelyyn vain ne, jotka sopivat hallinnon tarkoitusperiin). Pitäisi myös luoda vakiintuneita toimintatapoja ja erilaisia työryhmiä, joissa osallistetaan keskusteluun eri virastoja edustavat tahot (keskenään sellaiset, joiden toiminta voisi tarjota synergiaa tai uusia ideoita toimintatavoiksi). Voisi olla esim. Ystävävirasto, jonka toimintaan omaa peilataan tms. Viestintään on panostettava erityisesti, koska nyt ja tulevaisuudessa elävät sukupolvet ovat tottuneet olemaan viestinnän yksi osapuoli, eivät vain passiivisia vastaanottajia. Viestinnän tulisi olla rohkeampaa ja vähemmän byrokraattista.

Yhtenäinen toiminta ei tämän taida oikein onnistua. Vastuut katoaa, viestinnästä ei tiedetä kenelle se kuuluu. Monta ongelmaa. Sen seijaan voitaisiin helpottaa eri hallinnonalojen yhteistyöedellytyksiä. Nyt vedotaan salassapitoon, ei kuulu meille ym asenteisiin

Työurani aikana olen ollut samassa toimitilassa töissä, joka on fuusioitunut kaksi kertaa ja on kasvanut reilun 40 työtekijän laitoksesta yli tuhannen työntekijän laitokseksi. Välivaihe, jossa oltiin n. 400 henkilön kokonaisuus, oli vielä kohtuullinen. Nyt on avoimuus ja tiedonkulku huonoa ja hallinto ei pysty kuuntelemaan tai osallistaa.

Hieno lähtökohta, näennäisesti ehkä kunnossa muta epäkohtia on. Joustavuus tulee kuitenkin huomioida, mikä johtaa siihen että tämä periaate ei varmasti toteudu täysimittaisesti koskaan.

Avoimuus ja läpinäkyvyys on tärkeää ja tietoturvallisuuden ylläpito hallinnossa on tärkeää. Hallinnon tietoturvaosaamista tulisi kehittää erityisesti ei-tekniseltä kannalta.

PELKILLÄ PERIAATTEILLA EI TEE MITÄÄN

Eturistiriidat ja syrjiminen kuriin. Tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että järjestelmän sisällä on niitä, jotka ns. maalittavat tai sitten mahdollistavat sen.

Mitä ylemmäksi organisaatiossa mennään, sitä huonommin vastuunkantaminen nykyään toteutuu, erityisesti valtionhallinnossa ja julkisella puolella. Jossain kohtaa on tultava vastaan taso jossa esimiehen "olisi pitänyt olla asiasta tietoinen" ja vastuu on hänen. Loputtiin ei voida väistellä "ei kuulu minulle, en tiennyt".

Nykyaikainen toimintamalli yksityisellä sektorilla on ketterä: tuota ideaa voisi tuoda tämän äärettömän tärkeän periaatteen rinnalle. Byrokratia ja toiminnan tahmeus julkisella sektorilla tulisi ideaalitilanteessa näkyä pian taustapeilissä.