• Kansalaisille: selkeä ja helppokäyttöinen yhteys tarvittaviin hallintotahoihin.
    Virkamiehelle: toimivat työkalut ,erityisesti järjestelmät (nykyisten käytettävyys alkeellista), johdon luottamus asiantuntijoiden ammattitaitoon.
    Johtajien määrän vähentäminen, niissä on saavutettu täysi saturaatio.

  • 'Hallinto' toimii ennakoivasti ja taustalla, kansalaiset ja sidostoimijat aktivisessa valmistelussa mukana.

  • Hallinto on edelleen luotettava, puolueeton ja maailman paras. Helposti lähestyttävä, ymmärrettävä ja saavutettava eri tavoin sekä ihmisläheinen ja pohjautuu edelleen lakeihin, joiden soveltaminen on yhdenmukaista ja samanlaista kaikille. Turha kyttäys ja byrokratia ja hierarkia valtionhalllinnon sisältä on kadonnut -luotetaan ihmisiin. Hallinnolla on riittävät resurssit ja lain suoma tuki vastata ajan haasteisiin ja toiminta hallinnonalojen välillä ja esim. kolmannen sektorein kanssa on innovatiivista. Tietojärjestelmät ovat kehittyneet tukemaan työtä, eivät vaatimaan sitä lisää. Kehittyneet järjestelmät mahdollistavat kansalaisten ja toimijoiden kattavan osallistamisen. Tiedontuottajien ja hallinnon yhteydet ovat tiiviit ja hallinto myös osallistuu tiedon tuottamiseen. Tieto johtaa toimintaa ja asiantuntijoita kuullaan -ei vain päälliköitä. Hallinto varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan kaikissa olosuhteissa joustavasti. Hallinto on arvostettua ja sen merkitys ymmärretään yhteiskunnassa muutoinkin kuin kulueränä. Hallinto ei ole poliitikkojen pelinappula.

  • Hallinto olisi rennompaa ja välittömämpää ja näkyisi aktiivisesti kansalaiskeskustelussa (=some). Luotamme toisiimme ja teemme oikeasti yhteistyötä. Hallinnolla on näkemys siitä, mitä ja miksi se jotain tekee ja tekemisten takana seisotaan (säilytetää ja vahvistetaan tätä).

  • Julkinen hallinto on oppinut toimimaan yhdessä, ketterästi ja vankkaan tieteelliseen tietoon nojaten, ja on onnistunut selättäämään vakavat ympäristö- ja yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmaston lämpenemisen ja populististen ja ääriliikkeiden nousun. Se on luotettava, avoin, kansainvälinen, ja tuottaa tarvittavat palvelut kansalaisten tarpeet ja tilanteen huomioiden. Työ tehdään kohtuullisilla kustannuksilla, tehokkaasti, mutta samalla työntekijöiden jaksamisesta ja jatkuvasta kehittymisestä tinkimättä.

  • Pienempi, palveleva, nopeasti reagoiva, ennustettava, mahdollistava, avoimempi kuin kukaan sitä avoimuuden puutteesta kritisoiva, sekä älykäs että viisas...

  • Aktiivinen ja läpinäkyvä, tunnettu toimija. Hallinto on myös ketterä. Hallinnon tulisi olla myös houkuttelevat ja motivoiva työpaikka.

  • Hallinto on täysin digitalisoitunut, palvelu on nopeaa ja asiakaslähtöistä.
    Useampi asia hoituu samalta "luukulta" (samalta nettiportaalita tai käyntipisteeltä).
    Ennakoivia palveluja on paljon (osan palveluista hallinto hoitaa itse automaattisesti asiakkaan puolesta, kuten esitäytetty veroilmoitus).

  • julkinen hallinto luo edellytykset hyvinvoinnin kehittymiselle, yritysten kestävälle liiketoiminnalle ja luonnon kanssa sopusointuiselle elämälle. Julkinen hallinto luo edellytyksiä infrastruktuurilla, tutkimustoiminnan edistäjänä ja markkinoiden mahdollistajana. Tulevaisuuden julkinen hallinto ymmärtää olevansa aktiivinen kytkijä yhteiskunnan positiivisten vuorovaikutusten luojana

  • Ei se ainakaan suomalainen julkinen hallinto ole, joten vaikea arvioida. Nykytiedolla katsoisin mallia Hollannista, jossa uskalletaan muuttaa ja kyseenalaistaa myös omia rakenteita. Suomessa ei kyetä edes muodostamaan yhteistä valtioneuvostoa ja kehittämään sen johtamista vaan jokainen ministeriö elää ikiomassa siilossaan ja tunnistaa meriiteiksi vain sen, mitä kussakin valintatilanteessa halutaan painottaa.

    • «
    • …
    • 32
    • 33
    • 34
    • 35
    • 36
    • 37
    • 38
    • 39
    • »