Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen tulisi olla mahdollista kaikille. Niiden, joiden luonnonvarojen kulutus on suurinta, tulee vähentää sitä eniten. Niiden, joilla on kaikista vähiten resursseja tulee saada eniten tukea siirtymän toteuttamisessa. Tulee tukea kansalaisten autonomiaa lisäävien ratkaisujen syntymistä, kuten paikallista energian- ja ruoantuotantoa.

Jokaisella pitää olla mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. Täytyisi löytää konsensus tavoitteista ja keinoista jolla ilmastonmuutoksen hillintä toteutetaan. Valtion ja kuntien tulee rohkeasti tehdä konkreettisia toimenpiteitä: lainsäädäntö, verotus, tukipolitiikka, hankkeet, tutkimus, koulutus sekä konkreettinen toiminta siihen suuntaan, että ilmaston lämpeneminen pysähtyy mutta että autetaan niitä ihmisiä joilta esim. menee työt sen takia että alan toiminta hiipuu/lopetetaan liikojen ilmastovaikutusten takia.

Hyödylliset yksinkertaiset, tehokkaat mahdollisuudet toteuttaa oman ja lähipiirin kestäviä kokonaisratkaisuja yhtäläisesti asuinpaikkaan ja kansalais statukseen katsomatta, sekä mahdollisuus kehittää näitä keinoja ja tapoja.

Ihmisille joiden nykyiset elinkeinot ovat riippuvaisia fossiilitaloudesta tulee tarjota siirtymäapua ja taloudellista tukea. Ilmastolaissa on otettava huomioon yhteiskunnan heikommassa asemassa olevat ja alueelliset erot.

Ensiksi haluaisin korostaa näkökulmaa, jossa muu luonto on se tärkein osapuoli ei vain yksin ihminen. Toiseksi ihmisten välillä oikeudenmukaisuuden tunne sekoitetaan usein kateuteen, mikä on eri asia. Oikeudenmukaiselta tuntuu se, että jokaisen pitää tehdä yhtä paljon tai luopua samalla tavalla asioista/eduista. Tässä pitää tietenkin huomioda myös ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa suhteessa mm. omiin kykyihin, asuinpaikkakuntan ja varallisuuteen. Ajatus henkilökohtaisesta hiilibudjetista ja "päästökaupasta" on mielestäni kehityskelpoinen. Pitäisi tuoda ihmisille läpinäkyvästi näkyväksi oma hiilijalanjälki ja mikä siihen vaikuttaa ja miten siihen voi vaikuttaa ja miksi pitäisi vaikuttaa.

Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa ilmastosiirtymää kohti hiilitöntä taloutta. Tässä siirtymässä kunnioitetaan ihmisoikeuksien toteutumista (mm. oikeus tiedonsaantiin). Siirtymä tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä eri toimijoiden, kuten yritysten, ammattiliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Laajassa yhteistyössä tulee suunnitella toimenpiteitä, joilla luodaan vihreitä työpaikkoja ja vähennetään siirtymän mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työntekijöille, yhteisöille, pienituloisille kotitalouksille sekä marginalisoiduille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille.

Siirtymätoimenpiteissä tulee huomioida erityisesti mm. työturvallisuus ja -terveys, ammatillinen koulutus, sosiaaliturva, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, työoikeudet ja ihmisarvoinen työ sekä yhteiskunnallinen dialogi eri toimijoiden välillä.

Siirtymä hiilettömään talouteen ei saa syventää olemassa olevaa rakenteellista eriarvoisuutta, vaan se tulee hyödyntää mahdollisuutena korjata esimerkiksi sukupuolesta tai etnisestä taustasta johtuvaa epätasa-arvoa. Ilmastolakiin tulisikin lisätä kirjaus ihmisoikeuksien edistämisestä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa edellyttävät muutoksia yhteiskunnassa. On tärkeää, että nämä muutokset toteutetaan oikeudenmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ryhmiin ja toimialoihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti.
Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa sitä, että pystymme saavuttamaan ilmastotavoitteet (ja myös muut luonnonmonimuotoisuuteen ja luonnonvarojen kestävään kulutukseen tähtäävät tavoitteet) siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään ja hyvinvointiin. Oikeudenmukainen siirtymä toisaalta tarkoittaa sitä, että toimenpiteet toteutetaan siten, että poistetaan nykyistä eriarvoisuutta ja muutetaan nykyisiä eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.
Esimerkiksi nykyiset talouden rakenteet mahdollistavat yrityksille luonnonvarojen hyödyntämisen ja ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen aiheuttamisen ilman, että näiden negatiiviset ulkoisvaikutukset on huomioitu hinnoissa ja kustannuksissa. Eli käytännössä saastuttaja ei tällä hetkellä maksa aiheuttamastaan haitasta. Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa muutosta tähän - eli jatkossa täytyy olla niin, että päästöt ja niiden aiheuttamat haitat ovat sisällytettyinä kustannuksiin

Kotimaisen ruokatuotannon rohkaisu kestävämpään tuotantoon porkkanan, ei kepin avulla; kotimaisuuden suosiminen tuotannossa ylipäätään (kuljetuksen pienemmät päästöt, kansantaloudelle parempi), avohakkuut lopetettava, enemmän suojelua metsälle ja vesistöille, jonkinlainen hiilivero on hyvä idea

Esimerkiksi Suomen osalta ollaan jo todellisuudessa hiilineutraaleja, meillä vain on tarkoituksella jätetty hiilinieluja laskematta.
Tämänkin tulisi perustua tieteelliseen, ei (EU tasoiseen) politikointiin.

Haavoittuvien ryhmien asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vähävaraisia pitää tukea. Samalla on kuitenkin tärkeä muistaa, että ilmastonmuutos uhkaa kaikkien oikeuksia.