Viestinnän rooli on tärkeä, kun tiedotetaan tutkimusohjelmista, tutkimusrahoituksen hauista, tutkimushankkeista ja tutkimustyön tuloksista. Myös viestintään ja tiedottamiseen on syytä osoittaa riittävästi resursseja.
Parlamentaarinen työ ja sitoutuminen TKI-lisäpanostukseen on erittäin tervetullutta. Rahoitusta ei kuitenkaan voi irroittaa sen toimeenpanosta ja TKI-politiikan toimintatavoista.
Kuten ohjelmaluonnoksessa todetaan, vaikka Suomen innovaatiopolitiikassa onkin jo nähtävissä joitakin transformatiivisen innovaatiopolitiikan elementtejä, kansallinen keskustelu lähestymistavasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on käymättä. Kuten ohjelmaluonnoksessa myös todetaan, uusien ratkaisujen kehittäminen systeemisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarpeisiin edellyttää ymmärrystä kulloinkin kyseessä olevasta haasteesta sekä monialaista ja -tasoista, poikkisektoriaalista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Vaikka ohjelmaluonnos ei tätä sanokaan, nähdäksemme ratkaisut edellyttävät myös poikkitieteellistä, samoin kuin yhteiskunnan moninaisuutta paremmin heijastavaa yhteistyötä ja toimintatapaa.Väittäisimme, että tarvitaan myös moninaisuutta TKI-rahoituksessa, sen suunnittelussa ja suuntaamisessa.
Suomi on jäljessä keskeisiä verrokkejaan, mm. Ruotsia, Norjaa ja Hollantia diversiteetin huomioimisessa TKI-politiikassa. Suomessa vallitsee sama paradoksi, joka Norjassa on tunnistettu ja nostettu mm. Norges forskningsrådetin eli Norjan tiedeneuvoston tasa-arvo-ohjelmassa esille (Policy for gender balance and gender perspectives in research). Ohjelmassa todetaan, että ”…sukupuolten tasa-arvo, tasa-arvoinen asema ja yhtäläiset oikeudet ovat norjalaisen yhteiskunnan perusarvoja, mikä on yksi Norjan suurimmista kilpailuvalteista kansainvälisellä areenalla sekä taloudellisesti, kulttuurisesti että poliittisesti. On paradoksaalista, että emme ole vielä saavuttaneet sukupuolten tasa-arvoa tutkimuksen ja innovoinnin alueilla, jotka kuitenkin ovat yhteiskuntamme merkittävimpiä muutosajureita”.
Suomalaiset tutkimusrahoittajat ovat vastuullisen tieteen edelläkävijöitä ja kuten Suomen Akatemian arvioinnissakin todettiin. Tasa-arvoon liittyvä epätasapaino heijastaa enemmänkin yhteiskunnan epätasa-arvoa ja epätasapainoa kuin Suomen Akatemian omien prosessien epätasapainoa. Emme saa antaa yhteiskunnan epätasa-arvon siirtyä tutkimukseen ja innovaatioon, vaan pikemminkin näyttää esimerkkiä tekemällä monimuotoista ja tasa-arvoista TKI-politiikkaa.
Myös Business Finlandin arvioinnissa (2021) esille nostettuun tarpeeseen entistä laaja-alaisempaan yhteistyöhön ja kumppanuuksiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi sekä huomio siitä, että merkittävimmät yhteiskunnalliset murrokset avaavat mahdollisuuksia tuottavuus- ja kilpailukykyloikille, voisi osaltaan edellyttää inklusiivisempaa innovaatiotulkintaa ja toimintamallia.
On myös merkillepantavaa, että tietoperusteisuuden ideaalia on heikentänyt sekä se, että arvioinnit ja niiden hyödyntäminen on usein hajanaista että se (kuten Tarmo Lemola on todennut), että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla ei ole vielä koskaan Suomessa ollut yhtenäisiä tai yhteensovitettavissa olevia tavoitteita, kriteereitä tai toimintaperiaatteita eikä suosituksia tai vaatimuksia arviointien toteutukselle ja tulosten hyödyntämiselle (Lemola 2022: “TKI-arvioinnin vuosikymmenet – arviointeja arviointien perään”, Tieteessä tapahtuu, 5/2022.)
Toimimalla samalla tavoin, tekemällä sitä samojen tahojen toimin kuin mitä olemme ennenkin tehneet, ei synny uutta, vaikka rahoituksen määrä lisääntyisikin. Toivommekin, että rahoituksen lisäämisen rinnalla tki-poliitikan ja inklusiivisen innovaation kehittämiseksi otetaan käyttöön myös kaikki se sisällöllinen uudistuspotentiaali, jota yhteiskuntamme tarjoaa.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen on oleellinen osa kansallisen TKI-politiikan määrittelyä ja koordinointia. Aiempi tiede- ja teknologianeuvosto teki aikanaan hyvää työtä, kun se oli asianmukaisesti organisoitu ja resurssoitu. s. 33 kohta 5 Hallinnonalojen välinen yhteistyö: tähän pitää kiinnittää erityistä huomiota, että hallinnonalojen välisiä raja-aitoja saataisiin madallettua. Linjausluonnoksessa ko. kohta on määritelty virkamiesverkostoksi, ja on erittäin tärkeä sitouttaa ko. verkoston toiminta yhteistyöhön korkeakoulu- ja tiedeyhteisön kanssa, muutoin korkeakoulu- ja tiedeyhteisö ei pysty vaikuttamaan TKI-politiikan linjauksiin. Tässä tarvitaan aitoa vuorovaikutusta, esim. kansallisten osaamisvahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa (s.40).
Pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston asemaa ehdotetaan vahvistettavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa. Kannatamme tätä ja samalla ehdotamme, että TKI-rahoitustavoitteen seurantaan asetetaan myös parlamentaarinen elin, jotta sitoutuminen tavoitteen etenemiseen säilyy yli vaalikausien.
Valtioneuvosto nimittää neuvostoon ansioituneita tutkijajäseniä, mutta sieltä puuttuu kaikkien alojen tutkijakunnan kollektiivinen edustus. Kollektiivisen edustuksen hyöty neuvostossa olisi, että tämä pystyisi reflektoimaan esityksiä koko tutkijakentän ja tutkimustyön näkökulmasta.
Neuvostolla olisi esityksen mukaan alarakenteita, jotka tukisivat laaja-alaista valmistelua. Tieteentekijät pitää välttämättömänä, että alarakenteissa on mukana myös käytännön TKI-työtä tekevien ammattiliittojen edustajia. Tutkimuksen kentällä toimivilla ammattiliitoilla kuten tutkimussektorin suurimmalla liitolla Tieteentekijöillä tulisi olla oikeus nimittää alarakenteisiin edustajansa. Samalla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan koordinaation vahvistamisen kanssa on huolehdittava siitä, että tieteen autonomia ja tutkimuksen vapaus säilyvät Suomessa vahvoina.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin kehittäminen ja kasvattaminen on perusteltu ehdotus. Neuvostossa tulee olla kattava edustus ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.
Viitaten kohtaa 2.2 ehdottamaamme lisäykseen, ehdotamme tähän lukuun seuraavaa lisäystä:
TKI-politiikkatoimista viestiminen ja maakuvatyö.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö koordinoi valtioneuvoston ministeriöiden TKI-politiikkatoiminnan tiedottamista ja vastaa kuukausittaisesta ajankohtaisten aiheiden kokoamisesta ja tiedottamisesta sekä valmistelee osaamisen ja TKI-toiminnan maakuvaa, OTTAEN HUOMIOON MARKKINOINNIN JA ANSAITUN MEDIAN KEINOT.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston rakenteiden uudistamisessa toivomme tutkijakentän kuulemista kansallisia strategiavalintoja tehtäessä. Neuvoston asiantuntijoina voisivat toimia esimerkiksi lippulaivojen edustajat, joilla on erityisosaamista korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä.
Borde det tillsättas en särskild forsknings- och innovationsminister i nästa regering? För tillfället sätter UKM mycket vikt på utbildningsfrågor och gör stora satsningar på bl.a. utveckling av digivisionsprojektet (som bl.a. saknar en forskningsdimension). Vi har en utbildnings och kulturminister men inte en….
Hyvät suunnitelmat vaativat määrätietoista johtajuutta, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Haluamme Lääketeollisuus ry:ssä kiittää, että elinkeinoelämän roolia ohjauksessa tuodaan suunnitelmissa selvästi esiin. Suomen menestys tehdään kaikkien sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja laaja-alainen yhteistyö alkaa johtamis- ja ohjausjärjestelmistä, joissa myös yritysten ääni kuuluu.
Pidämme välttämättömänä, että elinkeinoelämän äänessä huomioidaan eri toimialoja ja eritysiesti niitä aloja, jotka tuovat talouskasvua ja arvonlisäystä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luvun alussa tuotujen tavoitteiden lisäksi pidämme erittäin tärkeänä sitä, että uusi TKI-toiminnan lisärahoitus kohdentuu myös muille kuin perinteisesti tuetuille teknillistieteellisille aloille, ja sitä kautta uusille toimialoille ja yrityksille. Tämä monipuolistaa Suomen TKI-pohjaa ja lisää nykyistä useampien toimialojen ja yritysten kilpailukykyä. Jotta ohjaus varmistaa laajemman TKI-pohjan, täytyy myös varmistaa, että tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenistössä on muidenkin kuin perinteisesti TKI-instrumenteilla rahoitettujen tieteen- ja tutkimuksenalojen edustajia.
Suomen TKI-järjestelmän tavoitetila on hyvin linjattu: Korkeatasoinen osaaminen ja TKI-toiminta ovat Suomen kilpailukyvyn, tuottavuuden ja hyvinvoinnin pohja. TKI-toiminnan kunnianhimon tasoa, laatua ja vaikuttavuutta on nostettava T&K-rahoituksen merkittävän lisäyksen myötä ja että T&K-rahoituksen lisäys edellyttää TKI-järjestelmän kehittämistä.
On hyvä, että luvussa tunnistetaan, että TKI-toiminnan edistäminen kuuluu kaikille hallinnonaloille ja -tasoille. Tässä yhteydessä olisi hyvä tunnistaa myös TKI-toiminnan alueelliset erot ja tarpeen kehittää myös alueellista TKI-toimintaa. Maakuntien liitoilla on merkittävä vastuu rakennerahastoilla tehtävän tutkimustoiminnan suuntaamisessa mm. älykkään erikoistumisen startegioiden mukaisesti. Alue- ja rakennepolitiikan rahoitus on suunnattava erityisesti alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti ja sen ensisijainen tarkoitus, kuten rakennerahastojen, on alueiden välisten kehityserojen tasaaminen alueen vahvuuksiin perustuen.