Luonnoksessa esitetyt kymmenen TKI-järjestelmän kehittämisen periaatetta ovat sinänsä kannatettavia. Oleellista on, miten niitä toteutetaan ja miten niitä mittaroidaan.
On tärkeätä, että pienessä maassa kuten Suomessa TKI -panostukset eivät hajaudu liikaa ja pirstaloidu niin, että niiden vaikuttavuus kärsii. TKI-panostusten lisäyksellä tavoitellaan kansantalouden kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä. Kasvu edellyttää TKI-panostusten keskittämistä ja fokusointia vihreän siirtymän toteutumiseksi, jotta suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset selviävät murroksesta ja pääsevät hyvälle kasvu-uralle.
On ilahduttavaa huomata, että luonnoksessa on hyviä parannusehdotuksia Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) toimintaan. Neuvostolle ehdotetuista uusista tehtävistä erityisesti pitkäjänteinen TKI-toiminnan kehittäminen sekä kansallista strategioiden valinta ja kohdentaminen, ovat erityisen tärkeitä. Uudistetun TINin tehtäväkenttään tulisi myös kuulua kokonaisvaltaisen vision luominen suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle.
Kemianteollisuus ry kannatta ehdotusta, jonka mukaan neuvoston varapuheenjohtajana toimisi elinkeinoelämää edustava henkilö. On myös hyvä, että neuvostolle ehdotetaan pysyvää sihteeristöä, joka koostuu OKM:n, TEM:in ja valtioneuvoston kanslian virkamiehistä. Neuvoston työn kannalta on kannatettavaa, että neuvosto kokoontuu ilman ministerijäseniä kuukausittain ja ministerijäsenten kanssa neljästi vuodessa. Tällä hetkellä hallinonalojen välinen yhteistyö ei ole ollut riittävää. Koordinaatioverkostolla on ehdotuksen mukaan tärkeä tehtävä lisätä ja pitää yllä eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
Kemianteollisuus ry:n ehdottamassa TINin korvaavassa Kasvuneuvostossa, neuvoston vetäjänä toimisi pääministerin sijaan ei-poliittinen pysyvä valtiosihteeri, joka toisi neuvoston toimintaan pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. päätösvallan lisäämiseksi ehdotetulla Kasvuneuvostolla olisi myös oma n. 100 m€ budjetti, joka jakautuisi noin viiteen strategisesti tärkeään tutkimusteemaan. Tutkimushankkeet olisivat Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteisiä ja mainitut organisaatiot toimisivat hakemusten käsittelijänä ja rahanjakajana. Myös nyt ehdotetulla uudistetulla TINillä voisi päätösvaltaa lisätä omalla tutkimushankkeisiin tarkoitetulla budjetilla.

Ilmatieteen laitos pitää eri toimijoiden ja hallinnonalojen välisen yhteistyön korostamista tärkeänä, sillä TKI-toiminnan tavoitteita ei voida saavuttaa ilman tällaista yhteistyötä.

Luvussa esitetään linjauksia TKI-järjestelmän johtamisen ja ohjauksen kehittämiseksi. On kannatettavaa, että tutkimus- ja innovaationeuvoston ja toisaalta keskeisten TKI-tehtäviä hoitavien virkamiesten roolia vahvistetaan, jotta tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla olisi johtajuutta. Hallinnollisesti tutkimus- ja innovaatiopolitiikan teemat ovat jakautuneet eri hallinnonaloille, mikä näyttäytyy ajoittain tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtajuuden puutteena.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston rakenteiden uudistamisessa toivomme tutkijakentän kuulemista kansallisia strategiavalintoja tehtäessä. Neuvoston asiantuntijoina voisivat toimia esimerkiksi lippulaivojen edustajat, joilla on erityisosaamista korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä.

TKI-politiikan on oltava Suomen kansallinen strateginen prioriteetti, jolla yhteiskunnan kilpailukykyä ja resilienssiä kehitetään pitkäjänteisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi. Horisontaalisuus ja siilojen välttäminen on tärkeää, ja toiminnan vaikuttavuutta on mitattava sellaisilla mittareilla, jotka osoittavat yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistumista.

TKI-järjestelmän johtamisessa ministeriöisen välisen yhteistyön, ilmiölähtöisen ohjauksen, vahvistaminen erittäin tärkeää. Tästä edellä mainitut ekosysteemisopimukset hyvä ja pk-seudulla toimiva esimerkki. Tarvitsemme kansallisia valintoja TKI-toimintamme sisällöllistä painopistevalinnoista. Sen lisäksi tarvitsemme rohkeutta tehdä myös alueellisia valintoja, keskittää tietyn alan/teeman TKI-rahoitusta sinne, missä kansainväliset menestymisen mahdollisuudet ovat suurimmat. Eroon kansallisen edun vastaisesta aluepolitiikasta. Suomi tarvitsee alueellisti vahvoja ja kansainvälisesti houkuttelevia osaamiskeskittymiä, joissa toimijoina yliopistot, tutkimuslaitokset, kaupungit ja yritykset.

TKI-järjestelmän kehittämisessä koskien hyvä linjaus on sidosryhmien osallistaminen. Johtamisessa ja ohjauksessa on huomioitava kansallisen tason lisäksi alueellinen ulottuvuus ja johtajuus, etenkin niiltä osin kuin rahoitusta ohjataan alueellisesti esimerkiksi maakuntien liittojen kautta. Johtamismallin tulee perustua alueellisiin vahvuuksiin ja linkittyä strategisesti alue- ja kaupunkikehittämiseen. Yksi konkreettinen toimenpide olisi esimerkiksi alueiden yhdenvertaisen kohtelun ja tulkintojen varmistaminen ja ohjaaminen ministeriöjohtoisesti.

Luonnoksessa linjataan, että ministeriöissä TKI-tehtäviä hoitavien virkamiesten verkostoa on vahvistettava sekä viestintää tehostettava. Tärkeää on säilyttää yhteys itse TKI-toimijoihin, mikä edellyttää edellä mainitun verkoston vahvistamisen lisäksi TKI-toimijoista muodostuvien verkostojen aktiivista johtamista.

Kansallisen TKI-järjestelmän vahvempi johtaminen ja koordinaatio on kannatettavaa. TIN:n vahvistaminen on varmasti oikea keino tähän, samoin päätoiminen sihteeristö.

T&K-rahoituslain toimeenpanon ja kasvavan budjettirahoituksen myötä pitkäjänteisten strategisten valintojen sekä niiden vaikuttavuuden seurannan tarve on ilmeinen. Valintojen tekemiseen tarvitaan laaja kansallinen konsensus. Näiden strategisten valintojen tekemiseen uudistettu Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) on luonteva toimielin.

Kuten suunnitelmaluonnoksessa ansiokkaasti todetaan, TKI-politiikan toimintaympäristöön vaikuttaa enenevässä määrin liittymäpinnat muihin politiikkalohkoihin, mm. talous-, teollisuus-, puolustuspolitiikkaan. Lisäksi kaksoissiirtymän tyyppiset horisontaaliset kokonaisuudet muokkaavat TKI-ympäristöä. Linjausluonnos TIN:n aseman vahvistamisesta on kannatettava ja se tukee tavoitetta TKI-politiikan strategisesta ohjaamisesta. TIN:n roolia on vahvistettava niin, että se kykenee vastaamaan TKI-toiminnan strategista ohjausta ja julkisten investointien vaikuttavuuden seurantaa koskeviin toimintaympäristön muutoksiin ja kasvaviin tarpeisiin. TIN:n tehtäviin tulisi myös kuulua julkisten TKI-investointien kohdentamisen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi.

”TKI-toiminnan edistäminen kuuluu kaikille hallinnonaloille ja -tasoille” Myös maakuntatasolla on intressi hyödyntää käytettävissä olevat resurssit siten, että ne lisäävät toimijoiden kyvykkyyttä tarttua myös innovaatiojärjestelmän muihin mahdollisuuksiin. Aluekehittämisen rahoitukseen on kuitenkin muun TKI-rahoituksen heikon saatavuuden takia kohdistunut sellaista painetta, joka tulisi voida purkaa muilla tavoin.