Jo aiemmin linjatut periaatteet järjestelmän kehittämiseksi ovat hyvät. Myös järjestelmän parempi johtaminen on tarpeen. Linjausesitys saa tukemme. Hallinnonalojen ja eri aloilla toimivien rahoittajien yhteistyö on erittäin tärkeää. Tärkeys korostuu erityisesti siirryttäessä kestävään talouteen vihreän kasvun turvaamana. Tahtotilan on oltava yhteinen. Maakuvatyöhön on satsattava.

"Vahvistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston roolia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa ja koordinoinnissa. "

Erittäin tärkeä ja hyvä ehdotus mutta myös tässä tutkijoiden edustus oltava riittävä jotta sillä toivottu vaikutus. Aktiivitutkijoiden osuus neuvoston jäsenistä tulisi olla vähintäänkin 30%. Rehtorit ja yliopistojen edustajat eivät vastaa aktiivitutkijoita vaan he edustavat yliopistoja instituutioina ja ovat hyvin usein jo melko kaukana tieteenalan terävimmästä kärjestä.

Kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisen vahvistaminen on kannatettavaa. Kuinka TINissä kuuluu tutkimusta tekevien organisaatioiden, erityisesti yliopistojen, ääni?

Suunnitelma tunnistaa hyvin TKI-toiminnan merkityksen kaikilla hallinonaloilla – ja vastaavan tarpeen sektorien yli tapahtuvaan koordinointiin. TIN:n roolin vahvistaminen TKI-toiminnan johtajana ja koordinoijana on kannatettava. Yliopistoilla tulee olla vahva edustus TIN:ssa.

Kaikki TKI-poliittiset ratkaisut vaikuttavat suomalaisten toimijoiden kilpailukykyyn kansainvälisessä tutkimusmaailmassa ja globaaleilla markkinoilla, ja TKI-politiikan katsantokannan tulisikin aina huomioida tämä. Ehdotus TIN:n yhteyteen perustettavasta kansainvälisestä, neuvoa-antavasta paneelista on erittäin kannatettava.

Ledningen är i detta fall fråga om en politisk ledning vilket är nog så viktigt med en styrning mot det offentliga. Däremot är det svårare att styra de olika aktörerna i innovationsekosystemen. Deras sammansättning är kontextbunden (dvs ställas mot var och i vilken miljö de verkar) med kopplingar mot en global marknad. Den växelverkan mellan olika aktörer som nämns i dokumentet blir en viktig grund för den politiska styrningen.

Yliopiston tulisi voida autonomisesti johtaa ja päättää TKI-toimintaa liittyvistä asioista ja yksityiskohdista, toki jotain linjauksia voidaan antaa kansallisesti, mutta ne eivät saa olla liian rajaavia tai rajoittavia esim. toimiala, teema tai teknologia tms.

Irrallisista hankekohtaisista rahoituksista pitkäjänteisenpään kehittämispolkujen rahoitukseen - yksittäisistä hankkeista hankeperheisiin ja laajoihin kehittämiskokonaisuuksiin.

Suunnitelman luonnoksessa mainitaan, että TKI-neuvosto tekee valinnat strategisista painopisteistä. Siitä johtuen ei riitä, että kaikki TKI-toimijat ovat mukana valinnassa, vaan mukaan tarvitaan myös jonkinlainen edustus eri aloilta näiden toimijoiden sisällä. Pidämme tärkeänä myös, että TKI-neuvoston rakenteessa huomioidaan ansioituneet tutkijat tarkemmin huomioiden eri tutkijanura-asteet sekä perus- ja soveltava tutkimus.

Työryhmä on useiden ulkoisten arvioiden mukaisesti tunnistanut, että Suomi tarvitsee vahvempaa korkean tason tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamista ja koordinaatiota, joka mahdollistaa TKI-järjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen. Tämä edellyttää kansallisen strategisen näkemyksen muodostamista tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunnasta, painopisteistä ja resurssien kohdentamisesta. Raportin esittämä malli, jossa tutkimus- ja innovaationeuvostoa ja sen tehtäviä, toimintamalleja ja resursointia uudistetaan, vaikuttaa hyvältä tavalta kehittää TKI-politiikan koordinaatiota ja päätöksentekoa entistä vaikuttavampaan suuntaan. Uuden mallin toimivuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi on toki vielä kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että toimintamallin avainrooleihin saadaan sellaista osaamista ja näkemyksellisyyttä, jota Suomen nostaminen TKI-toiminnan globaaliin eturintamaan vaatii. Onnistuminen vaatii myös eri toimijoilta hallinnonalojen rajat ylittävää aitoa halua työskennellä yhteisen onnistumisen eteen.
Yhtenä uudistuvan tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtävänä raportissa mainitaan TKI-politiikkatoimista viestiminen ja maakuvatyö. Maakuvatyön osalta on erityisen tärkeä vielä varmistaa, että vastuut ja roolit muodostuvat selkeiksi esimerkiksi ulkoministeriön yleisen maakuvatyön sekä Team Finland -verkoston toimesta kehitettävän taloudellisen maakuvatyön suuntiin.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen on hyvä ajatus. Se omalta osaltaan lähettää viestin siitä, että Suomessa TKI-toiminta on politiikan keskiössä. Siihen liittyvä vaara on, että neuvosto ottaa liian aktiivisen roolin resurssien ohjaajana ja suuntaajana eikä pysy sille ja julkiselle sektorille luontevammin sopivassa mahdollistajan roolissa. Vaikka on hyödyllistä, että neuvostossa on mukana myös suurimmista tutkimuslaitoksista vastaavat ministerit, tulee muistaa, että tutkimuslaitokset ovat samalla intressitaho resurssien jaossa. Samalla tavoin tulee suhtautua yritysten edustajiin.