Kommentit vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen pisteytykseen (luku 4.1.4)
SUKOLin näkemyksen mukaan luonnoksen muutosesitysten suunta on hieman parempi kuin nykyinen, mutta todistusvalinnan pistemallien tulisi vieläkin vahvemmin kannustaa kirjoittamaan muita kieliä englannin lisäksi, jotta vahvistettaisiin alakoulussa alkaneiden kielipolkujen viemistä ylioppilaskirjoituksiin saakka. Toisen asteen maksuttomuus ohjaa kirjoittamaan vain viisi pakollista ainetta, joiden koe on opiskelijalle maksuton. Pistetyökalu ei tässäkään muodossa ohjaa nykyistä enempää kirjoittamaan muita kieliä kuin englannin ja toisen kotimaisen. Muun pitkän kielen kuin englannin opiskelijaa tulisi kannustaa kirjoittamaan tämäkin kieli – vaikka sitten lyhyen oppimäärän kokeessa, mihin ylioppilastutkinto antaa mahdollisuuden. Tämä on kahdesta huonosta vaihtoehdosta kuitenkin parempi kuin se, että opiskelija lopettaa kielen opiskelun lukion aikana.
Pitkän kielen pisteitystä ei esitetä muutettavaksi nykytilanteesta. Pitkän kielen painoarvo kuitenkin hieman kasvaa muun muassa matematiikan pistemuutosten myötä. Luonnoksen perusteluissa todetaan, että todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmässä on vallinnut vahva yhteinen näkemys pitkän vieraan kielen osaamisen tärkeydestä kaikilla aloilla. Siksi pitkän vieraan kielen painottaminen pisteityksessä äidinkielen, matematiikan ja mahdollisen alakohtaisen painotusaineen ohella on perusteltua.
Suurin osa kirjoittaa toisen kotimaisen kielen keskipitkänä, ja sen osalta esitetty uusi pistemalli on huonompi kuin nykyinen. Lyhyen matematiikan ja B-ruotsin välinen ero ehdotetussa todistusvalinnassa on liian suuri. Keskipitkästä toisesta kotimaisesta kielestä saatava pistemäärä huononisi merkittävästi suhteessa lyhyestä matematiikasta saataviin pisteisiin, ja tämä saattaa opiskelijoita tilanteeseen, jossa valinta menee suuremman pistemäärän antavan aineen mukaan.
Lyhyt vieras kieli tuottaa jatkossa enemmän pisteitä, mikäli luonnos hyväksytään. Huoli kapenevasta kielivarannosta on tullut esiin lähes kaikissa hankkeen käymissä sidosryhmäkeskusteluissa. Tavoitteena on tehdä lyhyen kielen opiskelusta ja yo-kokeesta nykyistä kannattavampaa kielistä kiinnostuneelle lukiolaiselle. Lyhyestä englannista on jaossa vähemmän pisteitä kuin muista lyhyistä kielistä, koska käytännössä kaikki lyhyen englannin kirjoittajat ovat opiskelleet pitkää oppimäärää. Muista lyhyistä kielistä saisi saman pistemäärän kuin enemmän pisteitä tuottavista reaaliaineista ja lyhyestä englannista saisi saman pistemäärän kuin vähemmän pisteitä tuottavista reaaliaineista.
Luonnos ottaa askeleen oikeaan suuntaan, mutta monipuolisemman kieltenopiskelun tukemiseen se ei riitä. Ehdotettu malli suosii A-englannin kirjoittamista kuten tähänkin asti mutta ei tue laajemman kielitaidon hankkimista ja sen osoittamista. Pistetyökalun tulisi pystyä palkitsemaan kahden A-kielen tai A-kielen ja kahden muun kielen hallinnasta, ja siinä tulisi hakea vaihtoehtoisia malleja laajemman kielitaidon huomioimiseksi todistusvalinnassa. Laajemman kielitaidon hallinnasta tulisi olla opiskelijalle konkreettista hyötyä ainakin humanistisille aloille haettaessa. Suomen kielivarannon tila on hälyttävä, ja siksi esitämme luonnokseen muutoksia, jotka parantavat laajemman kielitaidon osoittamisesta saatavia pisteitä.
Pitkän kielen iso arvostus on perusteltua. Suurimmalla osalla se on englanti, korkeakoulutetun perustyökalu. Sen sijaan keskipitkän kielen, suurimmalla osalla ruotsin, nostaminen arvioinnissa kohtuuttoman korkeaan arvoon ei ole järkevää. Esimerkiksi matematiikalle hakeva saa tässä mallissa enemmän pisteitä ruotsista kuin fysiikasta tai kemiasta. Ei ole perusteltua. Sama keskipitkän kielen yliarvostus näkyy lähes jokaisessa raulukossa.
Nykyisissä taulukoissa närää on aiheuttanut matematiikan liian korkea painoarvo haettaessa aloille, joissa matematiikka ei ole olennaisen tärkeää. Halutaanko nyt kuunnella seuraavat vuodet narinaa siitä, miten keskipitkä kieli arvotetaan liian korkealle? Pisteet samaksi kuin lyhyessä kielessä. Tällöin ruotsin opiskeluun keskittyminen ei vie lukijoita pois saksalta, ranskalta yms.
1. vieraalle kielelle on annettu liian suuri painoarvo.
Ehdotuksen mukaan jatkossa lyhyestä matematiikasta saisi monille suosituille aloille todistusvalinnassa jopa yli 7 pistettä enemmän kuin vastaavista keskipitkän ruotsin arvosanoista. Näillä aloilla kuitenkin yhtä lailla matematiikan kuin ruotsin osaaminen on tärkeää. Opiskelijat tekevät ylioppilaskirjoituksissa usein valinnan juuri lyhyen matematiikan ja keskipitkän ruotsin välillä ja tämä tulee varmasti ohjaamaan valintoja lyhyen matematiikan suuntaan.
Pyrittäessa opiskelemaan kauppatieteitä, kasvatusalaa tai logopediaa matematiikan arvosana huomioidaan aina ensin. Näillä aloilla kuitenkin kielitaito on erittäin tärkeää ja sen tulisi näkyä myös todistusvalinnassa. Ehdotettu malli ei käytännössä lisää hakijoiden kielivalintoja, vaan päinvastoin vähentää niitä keskipitkän ruotsin alhaisiksi ehdotettujen pisteiden vuoksi - matematiikan asema korostuu samoin kuin tähänkin asti.
Ruotsia opetetaan Suomessa kaikille sekä perusopetuksessa että 2. asteella ja ruotsin kielen opinnot ovat vaatimuksena myös jatko-opinnoissa. Ruotsin opetukseen resurssoidaan paljon ja poliittinen tahtotila on, että ruotsin kielen asema säilyy. Lisäksi muuttunut kansainvälinen toimintaympäristö edellyttää ruotsin kielen taitoa. Ehdotettu todistusvalinta vie tältä pohjaa.
Kun jo nyt Karvin arviointitulos osoittaa, että 9. luokan jälkeen ruotsin osaamisen taso on monilla oppilailla matala, on heitä jatkossa erittäin vaikea motivoida opiskelemaan lukiossa ruotsia, jos sen kirjoittamisesta ei hyödy myös todistusvalinnassa riittävällä tavalla. Keskipitkä ruotsi on kuitenkin se, jota Suomessa opiskellaan enemmän kuin pitkää ruotsia.
Tuntiresurssin lisääminen peruskoulussa tuntuu epäloogiselle, jos ruotsin lukio-opiskelua ei arvosteta enemmän kuin mitä uudessa todistusvalintamallissa ehdotetaan. Matematiikan ylikorostuminen kielivalintoihin nähden on jo todistettu. Tällä mallilla sitä ei korjata vaan päinvastoin lisätään entisestään - yhä useampi valitsee tulevaisuudessa kirjoittavansa matematiikan, lyhyen tai pitkän, sen sijaan, että kirjoittaisi ruotsin. Peruskoulun ruotsin opetuksen lisäämisen jatkumona pitäisi ehdottomasti tehdä ruotsin opiskelusta houkuttelevaa myös lukiossa. On idealistista ajatella, että lukiolainen tekisi omia ainevalintojaan ylioppilaskirjoituksissa sen mukaan, mistä on kiinnostunut tai missä on hyvä. Nykyinen todistusvalintamalli jo on osoittanut, että lukiolainen kirjoittaa niitä aineita, joista hän saa todistusvalinnassa eniten pisteitä.
Det är mycket värdefullt att den föreslagna poängmodellen svarar på samhällets oro över det försämrade språkkunnandet i Finland genom att signalera att språkkunskaper är viktigt. Speciellt viktig är signalen att både engelska OCH nationalspråken är viktiga, dvs möjligheten att sökande kan få poäng för flera olika språk och enligt den i studentexamen skrivna nivån. Detta uppmuntrar unga till att långsiktigt satsa på flera (helst längre) språk.
Språkkunskap och kommunikationsfärdigheter är en viktig kompetens att utveckla för arbetslivet. Språkstudier är också ett långsiktigt projekt, dvs grunden bör främjas tidigare än under universitetsstudierna. För att kunna uppfylla de mål som fastställs om språkstudier i högskoleexamen (bifogade nedan) bör betygsantagningen därför också reflektera de krav som ställs i utbildningen. Således understöder Svenska handelshögskolan starkt den nuvarande föreslagna helhetsmodellen där studenter premieras för flera skrivna språk. Ändra ingenting på denna punkt.
I statsrådets förordning om universitetsexamina 794/2004 §6 stadgas: ” En studerande skall i de studier som ingår i lägre eller högre högskoleexamen eller på annat sätt visa sig ha förvärvat
1) sådana kunskaper i finska och svenska som enligt 6 § 1 mom. i lagen om de språkkunskaper som krävs av offentligt anställda (424/2003) krävs av statsanställda vid tvåspråkiga myndigheter, och som är nödvändiga med tanke på det egna området, samt
2) sådana kunskaper i minst ett främmande språk som gör det möjligt att följa utvecklingen inom det egna området och vara verksam i en internationell omgivning.”
Positiivista on se, että kielivarannon köyhtyminen on otettu huomioon ja kieliaineista saa pisteitä hyvin. Pitkän vieraan kielen pisteytyksen kohdalla jäimme vielä miettimään mahdollisuutta nostaa pitkästä vieraasta kielestä saatavia pisteitä pitkän matematiikan oppimäärän mukaisiin pisteisiin (kuten ne ovat ei-matemaattisilla aloilla eli 28,9) tai voisivatko pitkän vieraan kielen pisteet olla jotain lyhyestä matematiikasta ja pitkästä matematiikasta saatavien pisteiden välistä (esim. 28,5)?
Lisäksi on erinomaista, että lyhyestä englannista saa vähemmän pisteitä kuin muista lyhyistä kielistä. Tämä toivottavasti estää ilmiön, että pitkää oppimäärää lukeneet alkavat sankoin joukoin kirjoittaa sekä pitkää että lyhyttä englantia pisteoptimoinnin toivossa. Tämä olisi valtava lisäkuormitus lukioille ja englannin lukio-opettajille sekä muutenkin täysin ei-tarkoituksenmukaista.
Kieliasiantuntijat ry:n mielestä uusi pisteytysehdotus on parannus entiseen. Kiitämme, että lyhyen kielen pisteystä on nostettu. Supistuvan kielivarannon näkökulmasta kaikki kannustimet vieraiden kielten osaamiseen ovat tervetulleita.
Yksin vieraiden kielten parantunut pisteyttäminen ei kuitenkaan tilannetta vielä paranna. On tärkeää, että lukiolaisten peruskoulussa aloittama kielipolku ei katkea, vaan pisteytyksellä voidaan myös kannustaa pitkää kieltä peruskoulussa lukenee kirjoittamaan tämän kielen vaikka edes lyhyenä. Yhdymme myös SUKOLin kommenttiin siitä, että pistetyökalulla tulisi pystyä palkitsemaan kielellisesti lahjakkaita ja kielten opiskelusta innostuneita opiskelijoita. Kielivalinnoista tulisi olla opiskelijalle konkreettista hyötyä ainakin humanistisille aloille haettaessa.
OAJ kannattaa lyhyen vieraan kielen painoarvon vahvistamista ja että lyhyestä vieraasta kielestä on mahdollista saada sama pistemäärä kuin parhaiten pisteitä tuottavista reaaliaineista. Englannin kielen lyhyttä oppimäärää koskeva poikkeus alempana pistemääränä on perusteltu.
OAJ pitää tärkeänä, että luonnoksessa pisteytystyökaluksi on huomioitu kielen opiskeluun kannustava, aiempaa korkeampi pisteytys lyhyessä kielessä. Kielivarannon kaventumisesta on kannettu laajaa yhteiskunnallista huolta jo pitkään. Todistusvalinnan kehittämisellä voidaan kuitenkin vaikuttaa vain rajallisesti kielten opiskeluun kannustaen.
Kieliopintoihin kannustamisessa on kyse myös muista koulutusjärjestelmän kehittämistä edellyttävistä seikoista alkaen siitä, miten laajaa kielivalikoimaa perusopetuksessa tarjotaan, minkä kokoisissa opetusryhmissä valinnaisia vieraita kieliä opetetaan, mitä kieliä kannustetaan aloittamaan A1 tai A2 oppimääränä englannin asemesta, miten perusopetuksen keskipitkän kielen tai A2 kielen valinta vaikuttaa mahdollisuuksiin valita muita valinnaisaineita yläkoulussa ja että perusopetuksen valinnaisen kielen arvosana jätetään keskiarvoon vaikuttamatta merkitsemättä päättötodistukseen. Järjestelmän tulisi aina kannustaa kielten opiskeluun ja valitsemiseen.
Hyvä, että kielten merkitystä on nostettu. Toivottavasti toimenpiteet saavat Suomen kielivarannon taas kasvamaan. Kieli- ja kulttuuriaineiden tuoma osaaminen on tärkeää työelämässä alasta riippumatta. Kieli- ja kulttuuriaineiden avulla muodostuu vahva yleissivistys, mikä luo vankan pohjan tuleville opinnoille ja koko elämän kestävälle jatkuvalle oppimiselle. Kielitaito on kielen ymmärtämisen ja tuottamisen lisäksi kulttuurista osaamista ja esimerkiksi esiintymis- ja viestintätaitoja.
Kielten valinnoissa kieliä tulisi myös selkeästi arvottaa/arvostaa eniten. Kieli- ja kulttuuriaineiden asiantuntijoita tarvitaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Perusasteelta alkaen luodaan pohjaa tuleville uravalinnoille ja varmistetaan pienten alojen osaajien saatavuus myös jatkossa. Akavan Erityisalat haluaa muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen oppijoita ja opiskelijoita on, sitä vähemmän on tulevaisuudessa asiantuntijoita näillä taidoilla. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita. Jo nyt esimerkiksi vieraiden kielten lukeminen on vähentynyt kautta perus- ja toisen asteen. Se luo haasteen tulevaisuuden saavutettavuudelle ja esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumiselle.
Kielipainotus hyvä ja perusteltu. Englanti kasvattaa alaa tiedekielenä ja riippumatta siitä mitä mieltä tästä kehityksestä on, on sen taidolla kasvava rooli opiskeluissa pärjäämisen kanssa