För Åbo Akademi som svenskspråkigt universitet i Finland är det särskilt viktigt att sökande kan få poäng för flera A-språk och överlag att språkstudier i det andra inhemska språket och främmande språk ger mera poäng. Till denna del understöder Åbo Akademi därför förslaget. Det finns en oro att sökande taktikerar och skriver medellång kurs i finska framom lång kurs i finska för att få bättre poäng i antagningen. Detta avhjälps av att flera A-språk ger poäng (finlandssvenska studerande skriver i regel flera A-språk). Genom att ge mera poäng för A-språk avhjälps förhoppningsvis denna trend i den mån den går att påverka med betygsantagningens medel.

Tampereen yliopisto pitää esitettyä pisteytysmallia kielten osalta oikean suuntaisena. Kielten
painottaminen pisteytystaulukossa on kannatettavaa, koska kielten lukeminen on merkityksellistä
kaikille koulutusaloille ja kansalliselle kielivarannollemme.

Toisaalta myös sisäinen lausuntokierros nosti esiin, että yliopistojen todistusvalinta ja yo-kokeiden pisteyttäminen eivät ole ainoa ratkaisu kielivarannosta huolehtimiseen. Yliopisto korostaa kielivalintojen suhteen selkeän viestimisen
merkitystä ja sitä, että pisteytysmalleissa tulee olla aiempaa selkeämmin kuvattu se, että
useammasta kuin yhdestä pitkästä tai lyhyestä kielestä voi saada pisteitä.

Johtamisen ja talouden tiedekunta esitti sisäisellä lausuntokierroksella, että kielten painotusta tulisi
nostaa lähemmäs tai samalle tasolle matematiikan kanssa.

Disclaimer: luonnoksen muokkausehdotus liittyy enemmän tapaan, jolla asiaan pyydetään lausuntoja. Maantieteilijöinä näemme enemmän kokonaisuuksia emme oppiaineiden välisiä rajoja.

Yleisesti ottaen näemme erittäin hyvänä, että maantieteen pisteytys lasketaan viiden oppiaineen mukaan neljän sijasta. Maantieteessä on ansio, jos ymmärtää useampia kieliä ja on kiinnostunut useammasta reaaliaineesta. Tieteenala on yksi niistä harvoista tieteistä, jotka aktiivisesti pyrkivät lisäämään ymmärrystä eri teemojen asiantuntijoiden välillä ja Suomen Maantieteelliselle Seuralle on äärimmäisen tärkeää lisätä keskustelua sekä kehittää maantieteellistä sanastoa, jota ymmärretään myös tieteenalamme ’ulkopuolella’. Yleinen reaaliaineiden merkityksen huomioiminen on tämän pisteytystyökalun merkittävin parannus. Toisen vieraan kielen ja reaaliaineiden hienoinen ero on nähdäksemme enemmänkin diskursiivinen. Yliopistoihin hakeutumisen ja erityisesti pääsykoeväylien käyttämisen kannalta tällä ei juurikaan ole merkitystä. Kyse on enemmänkin, jokseenkin tarpeettomasta kielivalintojen alleviivaamisen tarpeesta. Yhtä lailla keskipitkä kieli voisi olla samanarvoinen reaaliaineiden kanssa, sillä näin pieni ero on vain omiaan aiheuttamaan ahdistusta pienistä eroista huolestuvien parissa.

Suomen Maantieteellinen Seura / Geografiska Sällskapet i Finland

Kielten osalta pisteytysjärjestelmä näyttää oikeansuuntaiselta. Näemme kuitenkin, että humanistien pisteytyksessä kieliä voitaisiin painottaa enemmän kielten osaamisen kannalta. Tällä hetkellä englannin kieli on dominoimassa kielten opiskelussa, joten kannustaisimme pisteytystä nostamalla keskipitkän ja lyhyen kielen osaamiseen.

Pitkän A-kielen (muu kuin englanti) kirjoittamiseen on kannustettava tuntuvin palkkioin (esim. antamalla niistä enemmän pisteitä kuin A-englannista). Nyt ehdotetut uudistukset lyhyisiin kieliin ovat kannatettavia, mutta pelkona on, ettei pitkän kielen kielipolku jatku lukiossa (esim. A-ranska), koska sen opiskelu on vaativaa ja siitä ei saa pisteitä, mikäli kirjoittaa pitkän englannin (josta on ison kirjoittajamäärän ja oppiaineen informaalin oppimisen vuoksi yleensä helpompi saavuttaa laudatur kuin vaikkapa A-ranskasta). Tässä ehdotetussa mallissa moni jättää edelleen kesken A-ranskan sen vaativuuden takia ("ei ole aikaa panostaa siihen ja ottaa kursseja") tai vaihtoehtoisesti siirtyy opiskelemaan lyhyttä kieltä pitkän oppimäärän asemesta, koska ei voi moneen hakukohteeseen saada kuin yhdestä pitkästä kielestä (lue: helpommasta englannista) pisteitä. On tehtävä kaikkemme, jotta alakoulussa aloitetut kielipolut jatkuvat ja opiskelijat käyvät lukion pitkän kielen (muu kuin englanti) oppimäärän kursseja mahdollisimman paljon ja kirjoittavat kielen, jolloin he pääsevät yleensä B1- tai B2-tasolle. .Tällä tasolla voi jo operoida ko. kielellä akateemisissa opinnoissa sekä työelämässä. Kielitaitoinen Suomi on tulevaisuuden kilpailuvaltti, ja esim. EK on huolissaan siitä kielitaidon kaventumisesta, jota on tapahtunut aina 1980-luvulta lähtien. Nyt kaivataan kieltenopiskeluun (myös pitkän oppimäärän, muu kuin englanti) kannustavia rakenteita rakenteellisia ongelmia paikkaamaan. Myös esim. Ouakrim-Soivio on mitannut korrelaation akateemisen opintomenestyksen ja pitkän ranskan hyvän arvosanan välillä - ei tule palkita pelkästä pitkästä matematiikasta, kun korrelaatioita on muuallakin. .

Suomen opinto-ohjaajat ry pitää luonnosta pääosin kannatettavana. On tärkeää, että malli ohjaa opiskelijoita riittävästi näyttämään osaamistaan esim. kirjoittamaan ylioppilaskokeissa pitkän kielen. Vaarana on, että luetaan kieli pitkänä, mutta kirjoitetaan kieli lyhyen oppimäärän mukaan. Kielten opiskelu vaatii pitkäjänteistä työtä, eivätkä aikaisemmat pisteytysmallit ole tukeneet niiden kirjoittamista.