• Osallisuuden edistämistä, yksinäisyyden ehkäisiä. Perheille tukea muutos tilanteissa esim. Talousongelmat ja erot.
    Neuromoninaisuuden huomioiminen koulussa ja palveluissa mahd varhain.
    Osa tunnistetaan jo neuvolassa , ajoissa tutkimukset ja apuja tai tukitoimia vaikka ei ole diagnoosia.

  • Aikuisten tukea javälitöntä puuttumista asiohin.

  • Pikkulapsiperheille kotiin annettavia palveluja, kuten perhetyö

  • Att få diskutera om det som bekymrar dem samt få stöd och råd i vardagen.

  • nopeaa ja helppoa, mihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä esim.. chateista

  • Aikuisten tukeminen. Moni nuoren haaste olisi hoidettavissa mikäli aikuiselle olisi arjessa tarjolla tukea. Taloudellisen tuen arvo on suurietenkin tulevaisuudessa, kun pienituloisten (erityisesti pienituloiset yh:t) taloudellinen tilanne tulee nykyisestä vaikeutumaan.

    Kouluun sellaista henkilökuntaa, jonka puoleen nuoret voivat kääntyä - nuorten lähelle aikuisia kuten nuorisotyöntekijöitä. Nuorisotalojen työntekijöiden tehtävänkuvaa voisi laajentaa ulottumaan arkisin koulumaailmaan.

    Koulusosionomeille on tarve.

  • Konkreettista apua, esim. taloudellista tukea. Ylipäätään tarjontaa erilaisiin toimintoihin, joihin voisi osallistua matalalla kynnyksellä ja edullisesti, ilman painostusta ja kilpailutavoitetta. Keskustelutukea. Onnistumisen kokemuksia. Validointia.

  • Perheen ulkopuolisen tahon, jolle voi luottamuksellisesti kertoa huolista: eli keskusteluapua

  • Säännöllisiä tapaamisia hoitokontaktin kanssa, johon voi oikeasti luottaa.

  • Matalan kynnyksen paikkoja, joissa resurssit olisivat aidosti kunnossa.
    Selkeää, strukturoitua ja tavoitteellista tukea ja apua, käyntejä tarpeeksi. Seurantakäynnit, joiden perusteella käyntejä voisi jatkaa, jälleen tavoitteellisesti.

    • «
    • …
    • 34
    • 35
    • 36
    • 37
    • 38
    • 39
    • 40
    • 41
    • 42
    • 43
    • 44
    • 45
    • »