Toivon peruspalveluiden järjestyvän edelleen pihtiputaalla. Ihmiset menevät kiireellisesti hoitoon jatkossa, kun eivät hoida asioita ajallaan.

Ei mitenkään. Tovoitteet ovat tällä tyylillä pelkkää satua vs. todellisuus

Käyrät ja luvut osoittavat selvästi, että suurin sairastuvuus ja työttömyys on niillä pohjoisen alueilla hyvinvointialueen ylivoimaisesti suurinta. Kuitenkin juuri näiltä alueilta ollaan viemässä lähipalvelut pois. Eli ei mitään logiikkaa ja järkeä tässä suunnitelmassa.

Huonosti!! Sanahelinää ja höpöhöpö kumppanuuksia eli vastuuta jaellaan tahoille joihin ei ole kuitenkaan panostettu!. Ylisuuret tk:t tiedetään miten paskasti ne toimii. Korpilahden palvelut pitää säilyttää!

Huonosti jos Multialta häviää terveysasema, hammashoito, pian vanhusten asumispalvelut niin lähtee moni asukaskin ja apteekkikin. Täältä ei ole julkista liikennettä. Kuinka voidaan kuvitella, että parkkialueet riittävät keskuksissa kun kaikki ajelevat autoilla pitkin maakuntaa. Vähentäkää Jyväskylästä yksiköitä kun siellä pääsee bussilla tai taksilla lyhyessä ajassa hoitoon. Liikkuvat palvelut toki tuovat vähän paikallisille, autottomille jotain lupausta. Silti oma hoitaja/omalääkäri ja hoidon jatkuvuus kärsivät kun henkilökunta vaihtuu.

Huonosti. Hyvinvointialueen toiminnan tavoitteet, palvelujen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, tasa-arvoisuus ei toteudu kun esim. vuodeosastojen toimintaa keskitetään Jyväskylän ympäristöön ja nelostien varteen. Perustelut näille ratkaisuille ovat epämääräisiä. Hyvinvointialueen reuna-alueita ei kohdella tasa-arvoisesti, kaikki kuitenkin maksavat palveluista saman verran eikä helpotuksia maksuihin ole tiedossa vaikka palvelut karkaavat kauemmas.

Eivät palvele yhtään.

Perehdytään hetkeksi näiden talousasioiden juurisyyhyn joka johtuu rahoituksesta. Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointialueiden rahoituksesta 80% on laskettu 123 pitkäaikaissairauksien diagnoositietojen perusteella. Jotkut kaupungit ja kunnat ovat saaneet ennen hyvinvointialueen tuloa päivitettyä nämä tilastot ajantasalle ja jotkut taas eivät.

On ollut olemassa erilaisia käyttöjärjestelmiä, erilaisia tilastoja jotka eivät keskenään ole millään tavalla vertailukelpoisia. Tästä diagnoositietojen puutteista johtuu se että keskisuomen hvo on saanut rahoitusta arviolta 200 miljoonaa euroa liian vähän ja tähän täytyy löytyä ratkaisu. Viittaan asiantuntija termillä mm. Jarmo Korhoseen ja hänen näkemyksiinsä hyvinvointialueen rahoitus ongelmissa.

Kantaväki ikääntyy nopeasti, syntyvyys vähenee, esimerkiksi keskisuomessa yli 65v määrä jatkaa kasvuaan koko ajan joten terveyspalveluille on ja tulee olemaan tarvetta koko ajan enemmän myös kaikista pienimmillä seuduilla. Jos heitä ei pystytä hoitamaan, alkaa kuolematapauksia tulemaan enemmän koska asianmukaista hoitoa ei järjestetä tai sitä ei yksinkertaisesti vain saa kun tarve on.

Keskisuomen hvo täytyy saada lisärahoitusta ja lisää aikaa alijäämän purkamiseen. Muuten nämä asiat eivät ratkea ikinä.

Asun nelihenkisen perheen kanssa keskisuomen karstulassa ja olen huolissani koko keskisuomen pienten kuntien/kaupunkien terveysasemien ja palveluiden puolesta. Väkikato pahenee entisestään jos hvo asiat eivät tule kuntoon lähiaikoina.

Huonosti, liian Jyväskylä keskeinen, reuna-alueet pidetty huonommassa arvossa kaikissa asioissa. Unohdetaan, että sairaudet kasaantuvat tietyille vanhuksille, taksiralli lisääntyy. Palveluiden myöntämiskriteerit liian tiukat. Palvelut viedään liian kauas. Johtoporras on liian kaukana kenttätöiden tarpeesta ja vaatimuksista, eivät kysy, että miten eri ohjeistukset vaikuttavat missäkin yksiköissä. avoimuus puuttuu. Henkilöstön ajatuksia ei kuunnella, kaikki tulee määräyksellä ylhäältä päin, mitään ei saa kyseenalaistaa.

Huonosti, palveluita uhataan lopettaa.

Piti tulla HYVAKS, mutta tulikin PAHAKS. Perusterveydenhuolto itkee yhä kauemmaksi karkaavia palveluitaan ja nyt jo itkee NOVAkin leikkurin uhan alla.
Ikääntyneiden määrä ( yli 80 v ) kasvaa merkittävästi ensi vuosikymmenellä. Lähipalveluita karsitaan, ne siirtyvät yhä vaikeammin tavoitettaviksi. Iäkkäille suunnattuja eritasoisia hoivapaikkoja suljetaan. Jossain vaiheessa tulee vääjäämättä lisärakentamisen tarve, sillä nykyisiä sulkemisia perustellaan toistuvasti mm kiinteistöjen huonolla kunnolla.
Hoitajapula pahenee samassa tahdissa väestön ikääntymisen kanssa. Hoidon ja hoivan tarve lisääntyy ja hoitohenkilöstöä eläköityy.
Sosiaalityöntekijöistä on pula ja samanaikaisesti sosiaalityön tarve kasvaa (mm lastensuojelu, palveluntarpeenarvioinnit eri ikäryhmille). Perusterveydenhuollon lääkäreistä on pula. Puhumattakaan rahapulasta.
PAHAKS-alueen sote-palveluiden moninaisuuden ja "kentän" tuntemisesta tuntuu olevan myös pula. Ammattipoliitikot päättelevät luottamuselimissä ja pieni viranhaltijoiden piiri päättää sote-alueen palveluiden käytännön toteutuksesta. Ja onhan se PAHAKS-alueen johtajakin...
PAHAKS-alueen palveluiden kehittäminen ei näyttäydy pätevänä, tasapuolisena eikä oikeudenmukaisena alueen asukkaalle eli minulle, joka sentään asun hyvien sote-palveluiden äärellä nyt ja jatkossakin.
Mikä siis neuvoksi?
Ehdotan "varjoryhmän" kokoamista. Maakunnasta löytyy todellisia HYVAKS-alueen rakentajia, kokeneita sote-alan toimijoita. Pitkän linjan ammattilaisia, jotka tuntevat maakunnan eri alueiden sote -haasteet ja tarpeet kaikessa laajuudessaan. Heillä riittää myös näkemystä em tulevaisuuden haasteiden (ikääntyvien määrä, henkilöstöpula) suhteen. Miksipä ei annettaisi heille , ihan vain leikkimielessä, rakennettavaksi HYVAKS-alueen sotepalveluiden malli.