• Hammashoitola häviää. No kuinka moni ajelee kymmeniä kilometrejä hammashoitoon / suuhygienistille vai jättääkö hoitamatta mieluummin. Jos kaupungissa pääsee bussimaksulla hoitoon niin täällä syrjäkylissä menee suuntaansa tunnin verran ja kelataksills reissulle tulee hintaa 50 e ja aikaa kuluu 2 tuntia matkoihin. Laskekaa siitä miten tasapuolista ja reilua

  • Osastotoiminta Joutsassa pitää säilyttää ja osastoa tulee kasvattaa, jotta kasvavalle vanhusväestölle löytyy hoitopaikka omasta kunnasta. Joutsaan on saatu hoitajia ja Joutsassa hyvät laajennettavissa olevat tilat. Taksit kulkevat myös Joutsaan päin. Ei aina tarvitse olla niin, että Joutsalaiset kuskataan pitkin maakunnan osastoja. Kyllä se Jyväskylän asukkikin voi Joutsan osastolle tulla hoitoa saamaan. Vanhalle/sairaalle ihmiselle "mummoralli" on iso rasitus. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että pitkin maakunnan osastoja ja Novaa kuskattu anoppini oli kotiin palattuaan joka kerta aivan sekaisin ja kesti useamman päivän ennen kuin oli taas tolkuissaan. Lisäksi tämä rasittaa myös omaisia ja aiheuttaa huolta, kun ei välttämättä pääse omaistaan tapaamaan toiselle puolelle maakuntaa.

  • Toistaiseksi ei vaikuta minun arkeeni, mutta ajattelen kokonaisuutta ja en ole esityksen kannalla ollenkaan karstulan osalta. Jos jotakin palvelua heikennetään, välillisesti siitä kärsii koko kunta ja sen elinvoima.

  • HVA on Jyväskylä keskeinen, reuna-alueet kärsivät eniten, reuna-alueet nähdään kuormittavina. Strategia ei ole tasavertainen tai yhdenmukainen kaikille. Jatkossa kustannukset kasvavat huomattavasti!

  • Huhtasuon terveysaseman sulku vaikuttaa suoraan elämääni hyvin negatiivisella tavalla, koska korvaaviksi ajatellut paikat ovat kaukana ja jo valmiiksi kuormittuneita.

  • Hoitokoti Sylvin lakkauttaminen vaikeuttaisi arkeani huomattavasti.

  • -

  • Konneveden syrjäkyliltä hoitoonpääsy käy mahdottomaksi. Toimivan terveyskeskuksen ja hammashuollon palveluiden karkaaminen kauas ei palvele asukkaita ja lisää asukkaiden eriarvoisuutta terveys- ja sosiaalipalveluiden suhteen merkittävästi. Päivystys on jo nyt kaukana ja myös virka-aikaisten peruspalveluiden alasajo lisää kustannuksia ja kun asiakkaiden hoitoon pääsy viivästyy niin myös hoitokustannukset kallistuvat. Pidetään peruspalvelut syrjäisemmillä alueilla paikoillaan ja mietitään keskittämismahdollisuuksia siellä, missä palveluita on jo saatavilla.

  • Sosiaali- ja terveyden huollon palvelut tulee olla siellä missä tällä hetkellä. Esim. Multian terveyspiste pitää säilyttää ja Keuruun vuodeosasto sekä terveysasema. Kehittäkää Novan päivystystä lisää.

  • Terveyspalveluiden saatavuudsta Pihtiputaalla ei ole jatkossa mitään takeita. Ehdotettu sotepiste leijailee ilmassa, kun sen palvelut määritellään vasta myöhemmin. Mikäli avoterveydenhuollon palvelut jäävä liian suppeiksi, kriisiyttää se hyvin nopeasti koko pohjoisen Keski- Suomen terveyspalvelut ja paine Novaan kasvaa. Jos suunnitelma toteutuu, ruuhakuttaa se sekä Viitasaaren että Äänekosken palvelut ja vaikutus ulottuu Novaan saakka. Pihtiputaalla tarvitaan siis jatkossakin soteasema, jotta Kinnulan ja Pihtiputaan palvelut voidaan kunnialla hoitaa.

    Suun terveydenhuollon kiinteän pisteen ehdotettu poisto johtaa jo nykyisin ruuhkautuneen Viitasaaren vastaanoton kriisiytymiseen. Ihmiset eivät pääse hammaslääkäriin ja hoidon tarve kasvaa, pahimmassa tapauksessa leikkaus tai muu laajempi operaatio estyy kun hampaat eivä ole kunnossa. Pohjoisessa Keski-Suomessa ei ole muita vaihtoehtoisia palvelupisteitä, eikä myöskään yksityistä palvelua.

    Alueellisen osastotoiminnan keskittäminen on erittäin huono ja epäinhimillinen suunnitelma. Osastopaikkoja pitää olla laajemmin maakunnan alueella, jotta kriisinsietokyky säilyy. Korona-ajasta on vasta muutama vuosi ja nyt jo ollaan unohdettu, kuinka tärkeää on terveydenhuollossa varautua laajempiin kriiseihin ja epidemioihin. Esityksessä perustellaan vuodeosastopaikkojen vähennystä ikäihmisten määrän vähenemisellä, mutta peruste on huono. Kun nykyiset paikat ovat täyttöasteeltaan luokkaa 95% ja enemmäkin, tiedetään että ruuhkaa on jo nyt. Paikkojen vähentäminen ei siis ole tämän hetken asia vaan ehkä kymmenen vuoden kuluttua, ja emme tiedä millaisessa asennossa Suomen terveydenhuolto on silloin. Ei pidä ennakoida liian aikaisin, jotta ei ajeta palveluita kriisiin.

    Pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaaren osastoa joudutaan pitämään väkisin toiminnassa kotisairaalan henkilöstön turvin, kun ei sinne syystä tai toisesta saada työntekijöitä. Osasto piti aiemmin sulkea henkilöstöpulan vuoksi, ja nyt sinne oltaisiin väkisin keskittämässä laajempi osasto. Pihtiputaan työntekijät eivät sinne halua, koska siellä on huono työilmapiiri ja ahtaat tilat. Sen sijaan Pihtiputaalla on hyvin saatu henkilöstöä, tilat ovat kunnossa ja hoito on maakunnan edullisimmasta päästä. Osastoa voitaisiin jopa laajentaa nykyisellä henkilöstöllä. Suunnitelma on siis että hoito keskitettäisiin kalliimpaan yksikköön, kun tiedetään että vuodeosastopaikka Viitasaarella on lähes kaksi kertaa kalliimpi kuin Pihtiputaalla. Esitys ei siis perutu edes säästöihin vaan keskittämiseen, mikä on järjetöntä hyvinvointalueen talouden kannalta.

    Vuodeosastojen sijoittumista on tarkasteltava kokonaisuutena laajemmin mitä esityksessä on nyt tehty. Maakunnan reuna-alueiden hyväkuntoiset ja kustannustehokkaat vuodeosastot on pidettävä toiminnassa ja tarvittaessa luovuttava lähellä Jyväskylää olevista osastoista, kuten esimerkiksi Muuramen osastosta.

    • «
    • …
    • 22
    • 23
    • 24
    • 25
    • 26
    • 27
    • 28
    • 29
    • 30
    • 31
    • 32
    • 33
    • »