• Kun tarve syntyy, niin todella huonosti.
    Esim. Keltinmäen palvelukeskus, joka on lopetusuhan alla ja josta tiedotettiin, että vuokrasopimus päättyy, mikä ei pitänytkään sitten paikkaansa, eli oli valheellinen tieto. Siellä käy ihmiset, jotka ovat alueen alkuasukkaita, eläneet yhteisössä ja päässet ominavuin sinne nauattimaan, sekä fyysisestä, että henkisestä hyvinvoinnistaan. Sekin nautinto oli liikaa, pois oitis.

  • Palveluja halutaan lopettaa tai ulkoistaa, jolla vaikutetaan heikentävästi omaan sekä muiden työhön. Mitään kunnollisia perusteita ei ole. Esityksen tehneet ovat jyväskylä keskeisiä ja turvaavat omaa selustaansa. Päätökset esitetyistä toimista ovat häikäilemättömästi kasattu

  • Osastojen lakkauttamisen mukana muuttoliike pois Keski-Suomesta lisääntyy ja verotuotot vähenee, se on loputon kierre, joka näivettää lopulta Jyväskylänkin. Reuna-alueiden palveluiden lakkauttaminen ei siis tarkoita sitä, että Jyväskylä ja Nova menestyisi. Omaa hautaa kaivavat.

  • Keuruun sairaalan lakkauttaminen vie työpaikan alta. Valmiiksi iso osasto jonka kapasiteettia pystyy lisäämään. Löysässä hirressä roikotetaan ensin ennen päätöstä, jolle ei ole saatu todellisia perusteluja. Arvalla kenties? Stressi ja psyykkinen oireilu tästä lisääntyy, sekä sairaslomat. Mihinkä meinasitte sijoittaa kaikkien lakkautettavien paikkojen hoitajat?

  • Erittäin negatiivisesti. Lasten käyttäminen lääkärissä, labrassa, neuvolassa vie yhden vanhemman päivän ja sehän on sitten myös palkaton päivä

  • Vastauksia jo edellisissä kysymyksissä.

  • Pihtiputaalta palvelut karkaavat kauas. Kauhulla odotan, miten toteutuvat yhdenvertaiset, saavutettavat ja sujuvat palvelut. Yhdenvertaisuus on kyllä koetuksella.

  • En pääse lääkäriin. Julkista liikennettä ei ole ja matka on aivan liian pitkä. Taksit on kalliita ja niiden saatavuus on riittämätön.
    Pahin itselleni on, jos/kun menetän tutuksi käyneen lääkärin. Ei riitä voimia selittää vaikeita asioita aina uudelle ihmiselle. Eli koen etten saa enää apua oman terveysaseman mennessä kiinni, ja se on romahduttanut vointini ja saanut menettämään toivon.

  • KANNANOTTO HYVINVOINTIALUEEN PALVELUSTRATEGIA JA PAVELUVERKKOESITYKSEEN
    Kuoreveden alueella asuu noin 1900 asukasta, joista yli 65-vuo9aita on lähes 800. Hallissa on kaikkiaan yli 800 työpaikkaa, joista Patrian lentokonetehtaalla yli 700 ja tulevan hävittäjähankinnan osavalmistuksen myötä työntekijöiden määrä on kasvamassa + 150:lla. Puolustusvälineteollisuuden merkitys on nykyisestä maailman tilanteesta johtuen merkittävä huoltovarmuuden ja kriisitilanteiden kannalta. Myös Puolustusvoimien toimintatilat tulevat laajenemaan merkittäväs9 lentokenttäalueella.
    Patrian ja kaikkien muidenkin Hallissa olevien työpaikkojen akuutit työtapaturmat hoidetaan Kuoreveden terveysasemalla.
    Hallissa on lisäksi sotilaslentokenttä, jolla on suuri merkitys ilmavoimille mm. lentokoneiden huoltojen ja Natoon liittymisen johdosta. Naton sotaharjoituksia on toistuvasti Hallin lentokentän ympäristössä.
    Hallissa on 150 oppilaan yhtenäiskoulu, kolmeosastoinen päiväkoti ja palvelutalo, jossa on 26 ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkaa.
    Terveysaseman lääkäri on konsultoinut Hallin palvelutaloa ja kotihoitoasiakkaita. Länkipohjan terveysaseman lakkauttamisen myötä Hallin terveysaseman asiakasmäärä tulisi kasvamaan merkittäväs9, sillä Länkipohjassa on noin 750 asukasta, joista noin 300 yli 65 – vuotiaita.
    Kuoreveden alueelta ei ole muualta kuin Hallista julkista liikennettä Jämsään ja sieltäkin vain koululaiskuljetuksien mukaan kaksi vuoroa aamuisin ja iltapäivisin ja nekin vain kouluaikana. Hallista ei ole suoraa julkisen liikenteen yhteyttä Jämsän sairaalalle. Kelakyydit lisääntyisivät merkittävästi ja Kelataksin saaminen on erittäin vaikeaa ja joskus taksia ei saa lainkaan.
    Kuoreveden länsi- ja pohjoisosista tulee matkaa Jämsään noin 50 km ja Jyväskylään yli 100 km. Kuoreveden terveysasemalla on siis erittäin suuri merkitys alueen ikäihmisille, jotka joutuisivat käyttämään joko taksia tai omaisia kuljetuksiin. Terveysasemalla käy haavanhoito- ja Marevan asiakkaita päivittäin, joten heille syntyisi Jämsässä käynnistä kohtuuttomat matkakustannukset, joihin kaikilla ei ole edes varaa.
    Uuden hävittäjähankinnan johdosta Patrian työntekijöiden määrä kasvaa + 150:lla. Kyläyhdistys on Halliin.fi- kehityshankkeella pyrkinyt lisäämään uusien työntekijöiden kiinnostusta asettua asumaan Halliin. Terveysaseman lakkauttamisen myötä kylän elinvoimaisuuden kehittyminen vesittyy täysin.
    Terveysaseman palvelut koetaan erittäin tärkeiksi ja merkittäviksi niin asukkaille kuin Hallissa työssä käyville, joten emme näe suunniteltua terveysaseman muuttamista palvelupisteeksi lainkaan järkevänä ratkaisuna eikä yhteiskunnan kustannuksia vähentävänä. Terveysasemalla ei ole sisäilmaongelmia ja se on, vastoin hyvinvointialueen näkemystä hyväkuntoinen, täysin varusteltu. Terveysaseman palvelualueen asukkaille palveluiden loppuminen on kohtuutonta ja Kelalle kustannuksia lisäävää, jota hyvinvointialueen ei nähtävästi tarvitse huomioida ja kantaa vastuutaan.
    Myös Kuoreveden koulun oppilaiden hammashoidon siirtyminen Seppolaan aiheuttaa oppilaiden vanhemmille kuljetusten järjestämiseksi ylivoimaisia esteitä ja on osalle täysi mahdottomuus.
    Hyvinvointialue ei ole esittänyt mitään vertailevia kustannuslaskelmia terveysaseman palveluiden sulkemisesta. Ilmeisesti niitä ei ole tehtykään ja päätösesitys perustuu vain haavoittuvimpiin yksiköihin ja sivutoimipisteisiin. Hyvinvointialueen toiminnan alkaessa kerrottiin lähipalveluiden säilymisestä ja parantamisesta, nyt ollaan romuttamassa täysin aiempi toimiva malli ja tilalle ei ole tulossa mitään.
    Täältä syrjäseudulta katsoen painopiste näyttää olevan sairaala Novan kilpailu yliopistosairaaloiden kanssa perusterveydenhuolto unohtaen.
    Hyvinvointialueen pitää kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta päätöksiä tehdessään.

  • Palveluverkon muutokset Pihtiputaan osalta vaikuttaa erittäin negatiivisesti omaan arkeeni. Kun lähimmät päiväaikaiset terveyspalvelut ja hammashoito viedään Viitasaarelle aiheuttaa se mielestäni jo kohtuuttoman matkan kulkea näiden palveluiden äärelle. Meiltä Viitasaarelle tulee matkaa yli 60km joka matka-aikana tarkoittaa vajaata tunnin matkaa per suunta. Kun siihen lisätään odotus ja asiointiaika se tarkoittaa vähintään kolmen tunnin reissua joka on pois työajasta ja jos asiointi koskee perheemme lapsia tämä aika on pois sekä heidän kouluajastaan että vanhemman työajasta. Tämä on mielestäni kohtuutonta eikä ole yhdenvertaista maakunnan muiden asukkaiden kanssa. Ilta- ja yöpäivystyksien sijainti kaukana Pihtiputaalta katsoen ovat tarpeeksi negatiivinen asia, mutta ne ovat vielä siedettävissä. Enempää ei reuna-alueiden ihmisiä ole inhimillistä laittaa kärsimään terveyspalveluiden karsimisesta.

    • «
    • …
    • 24
    • 25
    • 26
    • 27
    • 28
    • 29
    • 30
    • 31
    • 32
    • 33
    • »