• Vaikuttaa siten että työpaikka on vaarassa lähteä alta. Pelko että kaikille ei löydy töitä lähialueella.

  • Palveluverkon muutokset vaikuttavat arkeeni erityisesti siinä, että mahdollisuus käyttää esimerkiksi terveyskeskusta tai laboratoriota työpäivän aikana katoaa. Jos palvelut siirtyvät muualle, niiden käyttö vaatii palkattomia poissaoloja ja pitkää matkustamista. Tämä ei ole kestävää eikä kannattavaa. Lisäksi huolestuttaa, että palveluiden lakkauttaminen voi heikentää koko kunnan elinvoimaa: jos terveyspalvelut katoavat, katoavat myös kunnan muut palvelut. Voinko jatkossa enää asua täällä? Lähipalveluiden säilyttäminen on keskeinen keinona turvata yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. Fyysisten palveluiden merkitys korostuu erityisesti ikääntyvien palveluissa, kiireellisissä tilanteissa ja monimutkaisissa hoitotarpeissa.

  • Epävarmuus tulevista vuosista, jos tulevaisuudessa palveluita tarvitsisi.

  • Negatiivisesti, kun kaikki sosiaali ja terveys palvelut viedään kauaksi. Tulee vaikeaksi hoitaa iäkkäitäomaisiaan, kun heidänkin palvelut viedään kauemmaksi, kuin mitä ne nyt ovat tai tulee haasteellista olla pelkän kotihoidon turvin. Oma työni on vaakalaudalla mennä alta teidän säästöjen myötä ja sitten pitäisi olla valmis lähteä töihin kymmenie tai satojen kilmometrien päähän töihin tekemään kolmivuoro työtä ja kuitenkaan ei ole mahdollisuutta muuttaa työnperässä iäkkäiden omaisten ja läheisten takia,teette tästä todella vaikeaa asua reuna alueilla!

  • Aivan järjettömiä tavoitteita, jotka on tehty palvelemaan VAIN jyväskyläläisten etuja, maakunnan asukkaita vain riistetään. Jyväskylässä asuu nuorta väkeä, miksi heille ei voi lisätä digipalveluja ja reunakuntien ikääntyville asukkaille säilyttää lähipalvelut. Voisi myös ajatella niin, että Jyväskylästä on yhtä pitkä matka Keuruulle palveluiden piiriin kuin on Keuruulta Jyväskylään. Maakuntien osastoille hoidetaan potilaita, jotka eivät yleensä akuutisti tarvitse laboratorio- ja röntgenpalveluita, heidät hoidetaan erikoissairaanhoidon piirissä ja kun akuutti hoidon tarve päättyy, he siirtyvät jatkokuntoutukseen maakunnan pth-osastoille. Entä onko kukaan ajatellut, että esim. iäkäs keuruulainen mummo viedään saattohoitoon vaikkapa Saarijärvelle (Saarijärveähän ei voi lakkauttaa, koska Kiminkinen). Miten päättäjät ajattelevat, että hänen iäkäs (autoton) puoliso pääsisi katsomaan ja viettämään viimeisiä hetkiä rakkaan puolisonsa kanssa, koska välimatka on järjetön... Missä on inhimillisyys? Kuolet yksin vieraalla paikkakunnalla ilman omaisten läsnäoloa, sekö on tavoitteena? Suomessa yritetään edelleen kehittää saattohoitoa, mutta Hyvaks haluaa ajaa sen alas, kas kun ei eutanasiabussia lähetetä reunakuntiin... Tähän tietysti joku vetoaa kotisairaalaan ja että kotisaattohoitoon. No, se kun ei vain ole kaikkien kohdalla mahdollista vaikka olisi kuinka kotihoidon ja kotisairaalan resurssit kunnossa. Ja kotihoidosta puheen olleen, jo nyt hoidetaan aivan älyttömän huonokuntoisia ihmisiä kotona, mikä ei ole enää inhimillistä eikä millään muotoa turvallista, mutta silti vaan kaikki kotiin, laitospaikat alas ja vielä kun kotihoidon kriteerejäkin kiristetään, niin hyvä tulee, katsotaan montako vanhusta ensi talvena löytyy paleltuneena hangesta kun karkaavat...
    Miksi palveluita karsitaan sieltä missä niitä eniten tarvitaan ja lisätään sinne missä se jo ovat lähellä? Ei paljoa huvita ajaa n. 65km suuntaansa esim. 15min lääkäriajan tms. tutkimuksen vuoksi, ennemmin sitä kärvistelee kotona, ei se bensakaan ilmaista ole...
    Miksi Petäjävesi, Laukaa ja Muurame eivät ole lakkautettujen listalla? No toki Muurame, koska Ville Väyrynen... Mutta nämä kunnat ovat "liian" lähellä Jyväskylää, näiden kuntien asukkaille tulee vielä inhimillinen matka terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiriin Jyväskylään, toisin kuin keuruulaisilla, joutsalaisilla, pihtiputaalaisilla sekä karstulalaisilla...
    Ei vain ymmärrä, pieni on ihmishengen hinta...

  • Matkakulut ja käytetty aika nousevat. Käytän julkista terveydenhuoltoa erityisesti siksi, että minulla on pitkäaikaissairaus ja käyn vuosittain erikoissairaanhoidon palvelussa seurannassa. Tavoitettavuus ja saavutettavuus heikkenee, pidemmät terveydenhoitomatkat / käynti tuo työelämään järjestelyvaatimuksia (vrt. 2h => 4h.).

  • Multian palvelujen lakkauttaminen tulee tuomaan suuria haasteitakuljetusten järjestäytymisen suhteen. Erityisesti koululääkärin, kouluhammashoidon poistuminen on iso arkea hankaloittava tekijä. Samoin terveydenhoitajan ja lääkärin palvelujen katoaminen, käykö jatkossa niin että multialaiset jäävät näitä palveluja vaille kun paikkakunnalla ole julkisen liikenteen mahdollisuutta ja kyyteja ei saa järjestettyä. Jo nyt on hankalaa järjestää kesken koulupäivän osuvia hammaslääkäri tai lääkäriaikoja. Jatkossa se vaatinee palkattoman vapaapäivän ja lapselta mahdollisesti vähintään puolen päivän poissaolon koulusta.

  • Minun arkeeni vaikuttaa kovasti, että ollaan silmälaput silmillä viivaamassa yli toimivia käytäntöjä. Ei ole järkeä lopettaa vuodeosastoja Keuruulta, Joutsasta, Pihtiputaalta. Ei kelpaa selitykseksi, että toisaalle rakennetaan ja ihmiset siirretään pois luontaiselta kaupassakäyntipaikkakunnalta. Nyt naapuri tai läheinen voi kauppareissullaan tai työpäivän päätteeksi piipahtaa tervehtimään. Se on resurssiviisasta. Arkeani haittaa murehtia, mitä olette koko melkein kolme vuotta - ja sitä ennen jo valmisteluporukka jokusen vuoden - mitä te olette tehneet, kun pitää koko budjettia ajatellen ruveta pikkurahoja säästämään kunniallisten veronmaksajien viimeisen vuosikymmenen hoidosta.

  • Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt tämä velvoite on vaarassa jäädä jalkoihin.

    Pihtiputaan terveysaseman ja vuodeosaston lakkauttaminen merkitsisi etenkin reuna-alueen iäkkäälle väestölle kohtuutonta heikennystä arjen turvaan. Nämä ihmiset ovat koko elämänsä ajan maksaneet veroja omaan kuntaansa, rakentaneet ja ylläpitäneet yhteisöä, jossa meidän kaikkien on ollut hyvä elää. Nyt heiltä ollaan viemässä se turva, jonka he itse ovat olleet luomassa.

    Matkaa Viitasaaren sote-asemalle kertyy keskimäärin 42 kilometriä, syrjäkyliltä jopa 70 km. Julkista liikennettä ei ole, ja tietoliikenneyhteydet pettävät monin paikoin. On kohtuutonta ja epärealistista odottaa, että iäkäs ja monisairas ihminen voisi hoitaa terveytensä etänä tai pitkien matkojen päässä olevien palveluiden varassa.

    Pihtiputaan vuodeosasto toimii kustannustehokkaasti ja lähes täydellä käyttöasteella. Henkilökunta on vakituista, osaavaa ja sitoutunutta. Toiminnan lopettaminen ei tuo todellisia säästöjä – se siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon ja pitkiin kuljetusmatkoihin – lopulta maksumieheksi jää veronmaksaja.

    Kuten joku viisas sanoi, ei pidä sammuttaa viimeisiä valoja sieltä, missä niitä on vähän, vaan himmentää sieltä, missä niitä on paljon.
    Onko pihtiputaalaisen maksama veroeuro jotenkin vähemmän arvokas kuin Jyväskylän seudulla asuvan? Miksi reuna-alueiden asukkaat maksavat samoja veroja, mutta saavat niille niin paljon vähemmän vastinetta?

    Säästö sillä, että potilas jää hoitamatta, ei ole todellinen säästö. Tämä esitys ei palvele ihmisiä eikä perustuslain henkeä.
    Pihtiputaan palveluiden alasajoa ei voi hyväksyä.

  • Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt tämä velvoite on vaarassa jäädä jalkoihin.

    Pihtiputaan terveysaseman ja vuodeosaston lakkauttaminen merkitsisi etenkin reuna-alueen iäkkäälle väestölle kohtuutonta heikennystä arjen turvaan. Nämä ihmiset ovat koko elämänsä ajan maksaneet veroja omaan kuntaansa, rakentaneet ja ylläpitäneet yhteisöä, jossa meidän kaikkien on ollut hyvä elää. Nyt heiltä ollaan viemässä se turva, jonka he itse ovat olleet luomassa.

    Matkaa Viitasaaren sote-asemalle kertyy keskimäärin 42 kilometriä, syrjäkyliltä jopa 70 km. Julkista liikennettä ei ole, ja tietoliikenneyhteydet pettävät monin paikoin. On kohtuutonta ja epärealistista odottaa, että iäkäs ja monisairas ihminen voisi hoitaa terveytensä etänä tai pitkien matkojen päässä olevien palveluiden varassa.

    Pihtiputaan vuodeosasto toimii kustannustehokkaasti ja lähes täydellä käyttöasteella. Henkilökunta on vakituista, osaavaa ja sitoutunutta. Toiminnan lopettaminen ei tuo todellisia säästöjä – se siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon ja pitkiin kuljetusmatkoihin – lopulta maksumieheksi jää veronmaksaja.

    Kuten joku viisas sanoi, ei pidä sammuttaa viimeisiä valoja sieltä, missä niitä on vähän, vaan himmentää sieltä, missä niitä on paljon.
    Onko pihtiputaalaisen maksama veroeuro jotenkin vähemmän arvokas kuin Jyväskylän seudulla asuvan? Miksi reuna-alueiden asukkaat maksavat samoja veroja, mutta saavat niille niin paljon vähemmän vastinetta?

    Säästö sillä, että potilas jää hoitamatta, ei ole todellinen säästö. Tämä esitys ei palvele ihmisiä eikä perustuslain henkeä.
    Pihtiputaan palveluiden alasajoa ei voi hyväksyä.

    • «
    • …
    • 26
    • 27
    • 28
    • 29
    • 30
    • 31
    • 32
    • 33
    • »