Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Vanhan Turuntien myötäinen pyörätie on yksi pk-seudun suosituimmista reiteistä pyöräilijöille, erityisesti maantiepyöräilijöille. Maantiepyöräilijöiden vauhdit voivat olla todella kovia, eli jopa 50km/h ja usein lenkkejä tehdään porukassa. Täten kannattaa tehdä vanhan turuntien myötäisestä väylästä selkeästi pääväylä ja sen sivuteiden liittymistä sellaiset, että niistä on paljon tilaa, aikaa ja näkyväisyyttä liittyä pääväylälle. Eli siis standardipyöräilijöiden ja standardivauhtien mukaisesti ei näitä katuja kannata suunnitella, vaan ajattelutapana tulee olla motariliittymä.

Kun katsoo tätä suunnitelmaa niin halvemmalla saisi tehtyä ympyrän tuohon keskelle ja näin ollen saisi poistettua koko liikennevaloristeys. Kääntyville voisi olla dedikoidut kaistat ja ainoastaan suoraan menijät käyttävät ympyrää. Suunnittelijat voisivat katsoa Espoon Kivenlahden ja Saunalahden ympyröitä mitä on tehty Kauklahden väylälle. Ovat sen kokoisia että mahtuvat tähän suunnitelmaan todella hyvin.

Tässä myös tehdään huomattavia kallio leikkauksia mitkä maksaa todella paljon. Pitäisi kustannustehokkaasti miettiä tarviiko niin tehdä vai pärjääkö ilman niitä. Kun jos tekee ympyrän niin suunniteltu rakenne pienenee huomattavasti.

Alikulut eivät myöskään tarvitsisi olla 3 kpl yksittäistä vaan voisivat yhdistyä ympyrän alla muodostaen risteyksen ympyrän alle. Tässä olisi se hyöty että olet millä tahansa puolella tietä niin ympyrän alittamalla pääset mille puolelle tahansa. Koska on 4 eri suuntaa.

En myöskään ymmärrä sitä että tehdään kävelytie joka yhdistyy Vanhaan Karabacka tiehen mutta ei jatketa sitä tietä 100 metrin päässä sijaitsevaan liikennevalo ylitykseen

Tässä on nyt suunnitelmissa iso kustannusten nousupaine. Tässä piirretty että räjäytetään kalliota paljon pois ja tehdään sulavat kävely/pyörätiet. Jo räjäyttämiseen ja siihen infraan uppoaa helposti miljoonan.

Jos minua kuunneltaisi ja vaikka katsottaisi Kivenlahteen ja Saunalahteen niin siellä on tehty Kauklahden väylälle ympyröitä. Liikenne soljuu kokoajan ja jonoja ei synny yhtä paljon kuin ennen kun siinä oli valot joka risteyksessä. Mun esityksessä olisi ympyrä tuossa keskellä ja alikulku tehtäisiin X-muotoisena samalla tavalla kuin Finnoon-kiertoliittymän alla on tehty. Tällöin on ihan sama millä puolella tietä olet koska pääset ympyrän ali aina siille oikealle puolelle tietä. Liikenne nopeutuisi myös jos kääntyville olisi dedikoidut kaistat niinkuin Finnoossa on. Jos se tehtäisi tämän mukaan niin se olisi kustannustehokasta sekä liikenne nopeutuisi eikä jonoja muodostuisi yhtä paljon.

Väittämä että ei mahdu kiertoliittymä tähän on pieni virhe koska Turuntie on 1 kaistainen molempiin suuntiin ja tässä risteyksessä on vaan tehty se 2 kaistaiseksi. Ympyrän kanssa sekä dedikoidut kääntyvät kaistat kääntyville asettuisi täysin samankokoiseksi kuin nykyinen risteys. Haaste on kaivaa 3 alikulkua. Mutta senkin pystyisi taklaamaan tuolla X-muotoisella alikululla.

Kiertoliittymä suunnittelussa on ajankohtaista ottaa uudelleen esille!

Mietin vaan, onko suunnittelupöydässä mietitty maalaisjärjellä yhtään tätä kokonaisuutta?
Minkä ihmeen takia tuosta pitää tehdä niin massiivinen? Jos on aivan pakko alikulkuja tehdä, eikö riittäisi 2 kpl ja jättää risteyksen itäpuolen Turuntien alikulku tekemättä. Näin säästyisi luontoa ja kustannuksia, kun kallion räjäytyksiä ei tarvitsisi tehdä. Kyllä jalankulkijat ja pyöräilijät voivat koukata risteyksen länsipuolen alikulkua käyttämällä.
Aiempiin kommentteihin viitaten, olen myös ehdottomasti kiertoliittymän kannalla. Rahaa, jota ei varmaankaan liikaa ole, voi varmasti säästyä sillä ratkaisulla paljon, ja sitä tarvitaan kyllä muualla paljon enemmän. Onhan tuo toki paperilla hienon näköinen, mutta ottaisin maalaisjärjen mukaan tähän päätöksentekoon (kuten Karakallion ’täydennysrakennussuunnitelmiinkin’ ylipäätään.)

Suunnitelmassa on muutama kysymysmerkkiä ja huolta aiheuttavaa ratkaisua.
Ensinnäkin tämä Vanha-Karabackan kävelytie ei juurikaan palvele ketään, varsinkaan kun kävelytietä ei jatketa sieltä S-marketin ulkopuolella olevalta bussipysäkiltä seuraavalle bussipysäkille Leppävaaran suuntaan saakka. Lisäksi tämän kävelytien sijainnissa ei ollenkaan olla huomioitu ajotien mahdollista leventämistarvetta tulevaisuudessa. Kaupungin edustajan mukaan ymmärsin, että tiellä lasketaan liikennettä ja mahdollinen tien leventäminen ajankohtaista tulevaisuudessa, siinä tapauksessahan tämä Turuntuen eteläpuolelle toteutettava kävelytie nyt turhaa rahan haaskausta, jos sitä taas 10 vuoden sisällä siirretään. Turuntie on todella liikennöity ja siellä on ruuhka-aikaan todella pitkiä jonoja, jonka vuoksi ajoväylien lisääminen pikemminkin pakko. Eikö rahaa voisi säästää ja suunnitella tämä jo varauksella valmiiksi tähän?
Lisäki Vanha-Karabacka virallisena kävelytienä aiheuttaa hulevesiongelmia viereisille kiinteistöille. Vanha-Karabacka on tällä hetkellä useammasta kohdasta, mutta etenkin tien eteläisessä päässä paljon korkeammalla kuin viereinen kiinteistö, jolloin kaupungin on varmistuttava siitä, että kaupungin hulevedet eivät ajaudu kiinteistön maille. Tällöin auraaminenkin tulee suorittaa siten, ettei ainakaan vinolla auralla mennä siitä, joka ajaa lumet jommallekummalle puolelle. Vai onko tarkoitus, että tämä jatkuu ilman talvikunnossapitoa kuten tällä hetkellä?
Vanha-Karabacka tien pohjoisessa päässä puolestaan huolta aiheuttaa oja, joka kulkee tien kummallakin puolella ja tuo kaupungin vesiä Karakalliosta alas tähän ojaan, joka tällä hetkellä jatkuu läntisen puolen tontin läpi ja pysähtyy Nuorisosäätiön tonttiin, sillä siellä oja tukittu. Onko huomioitu mahdollinen lisähulevesi, jonka tämä kävelytiemuutos aiheuttaisi? Koska oja on tukittu toisesta päästä ei ojaan mahdu loputonta määrää hulevesiä. Kävelytie on pohjoipäässä myös siirretty huomattavan paljon lähemmäs kiinteistön rajaa lännessä, joka on turhaa, jos kävelytien saisi jatkettua seuraavalle bussipysäkille saakka ja sitä myöten voitaisiin käyttää olemassa olevaa tietä kokonaisuudessaan. Tämä myös keventäisi viereisen kiinteistön hulevesikuormaa, jonka tämä tien siirtäminen lähemmäs kiinteistön rajaa aiheuttaisi.
Kuitenkin koko risteysalueen osalta koen, että järkevämpi ja turvallisempi suunnitelma olisi liikenneympyrä, joka ensinnäkin sujuvoittaisi alueen liikennettä valoja paremmin. Lisäksi jos ollaan tekemässä kasa kävelytie alikulkuja, niin varmasti olisi aikaisemman kommentoijan mukainen ehdotus alittavasta kävelytieristeyksestä suoraan risteyksen alapuolella huomattavasti järkevämpi idea. Se jouhevoittaisi myöskin kevyen liikenteen alueella liikkumista. Tällä hetkellä risteysalue on kömpelö sekä kevyelle liikenteelle että autoliikenteelle. Ja monen eri alikulun kaivaminen varmasti kalliimpaa kuin yhden kunnon risteysalikulun tekeminen.

Kuljen usein lasteni kanssa Kuninkaantien bussipysäkin risteyksestä S-marketille päin. Olen aina ihmetellyt, miksi Turuntien varressa ei mene eteläpuolella kävelytietä, joka jouhevoittaisi matkaa huomattavasti. Nyt kun suunnitelmassa on hahmotelma kävelytiestä (Turuntien eteläpuolelle isosta risteyksestä itään päin) - voisiko sitä jatkaa aina Kuninkaisten pysäkille asti?

Lisäksi pohdin suurta risteystä - olen monissa Espoolaisilla liittymissä kokenut liikenneympyrät erinomaisiksi vaihtoehdoiksi. Tällaisia tarvittaisiin lisää myös Karakallion seudulle (esim. myös Lähderannantien ja Karakalliontien risteys). Onko liikenneympyrä mahdollisuus?

Eikö tähän risteykseen voisi suunnitella kiertoliittymän ja jalankulkijat ja pyöräilijät kulkemaan erotettuina maan päällä? Alikulut ovat kamalia, niihin kertyy talvella vettä ja jäätä koska niitä hoidetaan huonosti. Ja ne ovat usein pimeitä loukkoja. Lisäksi pyörä- ja kävelyteiden risteyksiä ei suunnitella kovinkaan hyvin alikulkujen suulla - tuossakin suunnitelmissa on ihmeellisiä (huonoja) 90 asteen käännöksiä. Alikulut ovat usein vielä kuopassa, joten huono risteyssuunnitelu aikaansaa sen että pyöräilijä ei voi hyödyntää mäestä tultavaa liike-energiaa vaan joutuu himmailemaan tarpeettomasti.

Täysin turha hanke. Liikennevaloratkaisut ovat oikein sujuvia eikä Turuntien suuntaista väylää ole kevyen liikenteen väylän osalta pilattu millään poikittaisilla kanttareilla tai muilla kiveysvirityksillä. Suunnitelujen alikulkujen jyrkkyydet ja näkemäkatveet tulisivat espoolaisella track recordilla olemaan hirvittäviä ja risteyksen vaarallisuus lisääntyisi.

Esitän huoleni suunnitteilla olevasta Lähderannantien ja Turuntien liittymän parantamisesta. Ymmärrän, että kaupungin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, haluaisin kuitenkin tuoda esiin joitakin ajatuksia, jotka saattaisivat auttaa saavuttamaan nämä tavoitteet tavalla, joka säilyttää läheisten viheralueiden merkityksen ja virkistyskäytön asukkaille sekä laskevat kustannuksia.

Suunniteltu uudistus näyttää olevan kallis ja massiivinen toteutukseltaan, ja se näyttää johtavan kallioleikkauksiin ja kulkuväylien nykyisin aivan liian laajoihin turva-alueisiin, jotka vähentävät arvokkaita viheralueita merkittävästi. Noita turva-alueita ei hoideta kaupungin toimesta, joten ne rämettyvät nopeasti ja kauniit viheralueet ovat pian vain muisto suunnitelmien kuvissa. Ehdottaisin harkittavaksi vaihtoehtoista ratkaisua, kuten jo aiemmin ehdotettua liikenneympyrää, joka voisi tarjota monia etuja nykyiseen suunnitelmaan verrattuna.

Liikenneympyrän etuna on, että se mahdollistaa sujuvan liikenteenvirtauksen ilman massiivisia kallioleikkauksia ja liikennevaloja, jotka jo nyt ruuhkauttavat kyseistä risteystä merkittävästi. Liikenneympyrä aiemmin mainitulla X-muotoisella alikululla auttaisi säilyttämään läheisten viheralueiden laajuuden ja mahdollistaisi niiden jatkuvan virkistyskäytön kaupunkilaisille, parantaen kuitenkin kevyenliikenteenväylän turvallisuutta. Lisäksi liikenneympyrän suunnittelu voisi olla kustannustehokkaampi ja vaatia vähemmän radikaaleja toimenpiteitä kuin nyt suunnitellun uudistuksen toteuttaminen.

Toivon, että kaupunki ottaa vakavasti huomioon nämä näkökulmat ja harkitsee vaihtoehtoisia ratkaisuja suunniteltuun risteysuudistukseen. Ymmärrän tarpeen liikenteen parantamiseen, mutta uskon vahvasti, että on mahdollista saavuttaa nämä tavoitteet ja samalla säilyttää kaupunkiympäristön vihreys sekä läheisten ulkoilualueet ja niiden virkistyskäytön arvon asukkaille.

Toimivan näköinen suunnitelma. Toki kallis, mutta rahaa on. Pieni säästövinkki: työmaalla ei tarvitse välttämättä seisottaa tyhjänpantttina alihankkijan kahta-kolmea kuorma-autoa tyhjäkäynnillä ihan koko aikaa.

Karakalliolaisena olen todennut Karakalliontieltä Lähderannantielle, vasemalle käänymisen ruuhka-aikana hengenvaaralliseksi. Tuohon on luvattu kiertoliittymä jo vuosia sitten. "Kunhan uudisrakentaminen lisää liikennettä". Nut se on tapahtunut. Samanlainen pieni kiertoliittymä toimii moitteettomasti Lähderannantien ja Viherlaaksontien risteyksessä, miksei tässäkin. Samalla säästyttäisi suurelta luontoalueiden tuholta. Luontoa me karakalliolaiset haluamme vaalia.

Tuon raitti 2:n louhiminen on tässä vaiheessa turhan aikainen toimenpide. Louhiminen myös kustannuksiltaan tosi iso menoerä. Turuntien alikulut riittävät aluksi. Myös turhaan tehdä tuollaisia koukkuja kuten raitti 3:sta raitti 5:een. Liikenne kuitenkin oikaisee väylän. Siis raitti 3 suoraan raitti 5:een. Turhan innokas ja kallis suunnitelma, punakynää please.

Tämä hanke kuulostaa kyllä erittäin hyvältä.

Komppaan edellisiä ja pyytäisin selvittämään kiertoliittymämahdollisuuden. Nykyinen liikennevaloristeys ei ainakaan toimi, vaikka valojen ohjausta ilmeisesti on hieman parannettu viimeisten kuukausien ajan. Tästä huolimatta etenkin Kehä2:n suunnasta Lähderannantielle kääntyessä on ajoneuvoilla ennemminkin sääntö kuin poikkeus kääntyä punaisilla valoilla niin, että vastaantulevilla ja suojatietä ylittävillä ehtii jo vaihtua vihreä valo.

Kiertoliittymä sujuvoittaisi liikennettä muutenkin kyseisessä risteyksessä ja vähentäisi tarpeetonta autojen tyhjäkäyntiä.
Jos ajatellaan kustannustehokkaasti, niin periaatteessa risteykseen voisi riittää kevyelle liikenteelle yksi alikulku Turuntien suuntaisesti ja kevyenliikenteen silta Turuntien yli. Nykyinen ympäristön topografia tukisi tätä mallia ja tarpeettomilta räjäytyksiltä ja hulevesialtailta mahdollisesti vältyttäisiin. Nyt nähtävillä olevassa suunnitelmassa ei lisäksi ole otettu tarvittavalla tavalla huomioon pyöräilijöiden kova vauhti ja sitä kautta kevyen liikenteen turvallisuus.

Korostaisin lisäksi, että lähistön tammien (suojeltujen ja suojelemattomien) tulevaisuus tulee myös turvata alueen katusuunnitelmia tehtäessä.

Kokonaisuudessaan kannatan siis risteyksen kunnostamista, mutta pyydän ystävällisesti arvioimaan vielä vaihtoehtoja ja ottamaan suunnittelussa huomioon lähialueiden asukkaat ja tienkäyttäjät sekä heidän mielipiteensä.

Kävelijän/pyöräilijän kulku Karakallion suunnasta (Lähderannantieltä) Karaniityntielle (esim. S-marketille tai Turuntien Leppävaaraan vievälle bussipysäkille) vaikuttaa suunnitelmassa hyvin mutkikkaalta. En näe, että sujuvoittaisi kulkua. Kaipaisin vanhan kevyen liikenteen sillan tyyppistä yksinkertaista ratkaisua. Tiedän, ettei se ollut esteetön, mutta sen voisi ottaa kevyenä osaksi suunnitelmaa - rakennetaanhan nykyään ”täysin turhia” kuntoportaitakin ei mistään ei minnekään. Ehkä osa kallioleikkauksista vältettäisiin näin?
Tai onko tutkittu sellaista vaihtoehtoa, että kevyt liikenne Turuntien vartta kulkisi edelleen maan pinnan myötäisesti, ja vain Lähderannantie —Karaniityntie -yhteys olisi suorina reitteinä eri tasossa autojen kanssa (alikulku/ylikulku, tai eri puolilla tietä eri ratkaisut)?

Edellä on esitetty hyviä näkemyksiä minuakin huolestuttavista asioista. Pyöräilijät ajavat kovaa Turuntien vartta, mikä onkin hyvä ja suotakoon heille. Alikulkujen ja mutkien lisääminen kyseiseen tilanteeseen ei sen sijaan ole turvallista. Omasta mielestäni yhdet risteykset riittäisivät kevyen liikenteen väylille, olisi silloin vain yksi kohta jossa varoa pyöräliikennettä. Ei siis erillisiä raitti 3 & 5 ja raitti 2 & 4 -pareja, ja kaikissa niissä jyrkkiä mutkia ja käännöksiä.

Toinen asia on autojen liikenteen vs. kevyen liikenteen sujuvuus. Suunnitelma näyttää ohikulkevan autoliikenteen kannalta suurelta ja hyvältä. Vähän tuntuu jäävän jalkoihin (tien alle kuoppaan) kevyt liikenne. Jos kuoppaa kaivetaan, edellä esitetty ”kaikista suunnista kaikkiin suuntiin” liittymän alla kulkeva alikulku toimiva ainakin osalle kevyen liikenteen kulkijoista.

Ihan älyvapaa idea oli purkaa toimiva kevyen liikenteen silta kauan ennen rakentamisen aloittamista. Nyt Leppävaaran suunnasta ennen ylikulkua käyttävät Nokialaiset ja koululaiset joutuvat menemään kahdet valot tai sitten pysäyttämään liikenteen nappivaloilla edellisessä ylityskohdassa. Nappivalot onkin nopeampi, joten niiden käyttö on itsellä lisääntynyt. Eli kokonaisuudessa autoliikennettä aamuruuhkassa hidastettu lisäämällä yhdet valot tällä hetkellä.

No tällä saadaan sitten vuosien päästä korjaus, kun suunnitelmat on korjattu ja pariin kertaan valitettu.

Kokonaisuutena hyvä kuitenkin, kun pääsee alikuluista polkemalla eikä tarvitse nousta pyörän selästä. Alikulkujen risteyksien turvallisuutta kuitenkin miettisin lisää. Turuntien varsi on todella suosittu väylä maantiepyörille ja heidän vauhti ei toivomalla ja paheksumalla hidastu.

en nyt oikeen tiedä mistä tämä idea on revitty
Suunniteltu uudistus näyttää olevan kallis ja massiivinen toteutukseltaan, ja se näyttää johtavan kallioleikkauksiin ja kulkuväylien nykyisin aivan liian laajoihin turva-alueisiin, jotka vähentävät arvokkaita viheralueita merkittävästi. Noita turva-alueita ei hoideta kaupungin toimesta, joten ne rämettyvät nopeasti ja kauniit viheralueet ovat pian vain muisto suunnitelmien kuvissa. Ehdottaisin harkittavaksi vaihtoehtoista ratkaisua, kuten jo aiemmin ehdotettua liikenneympyrää, joka voisi tarjota monia etuja nykyiseen suunnitelmaan verrattuna.

Liikenneympyrän etuna on, että se mahdollistaa sujuvan liikenteenvirtauksen ilman massiivisia kallioleikkauksia ja liikennevaloja, jotka jo nyt ruuhkauttavat kyseistä risteystä merkittävästi. Liikenneympyrä aiemmin mainitulla X-muotoisella alikululla auttaisi säilyttämään läheisten viheralueiden laajuuden ja mahdollistaisi niiden jatkuvan virkistyskäytön kaupunkilaisille, parantaen kuitenkin kevyenliikenteenväylän turvallisuutta. https://www.lakitoimisto-helsinki.fi/ Lisäksi liikenneympyrän suunnittelu voisi olla kustannustehokkaampi ja vaatia vähemmän radikaaleja toimenpiteitä kuin nyt suunnitellun uudistuksen toteuttaminen.

Toivon, että kaupunki ottaa vakavasti huomioon nämä näkökulmat ja harkitsee vaihtoehtoisia ratkaisuja suunniteltuun risteysuudistukseen. Ymmärrän tarpeen liikenteen parantamiseen, mutta uskon vahvasti, että on mahdollista saavuttaa nämä tavoitteet ja samalla säilyttää kaupunkiympäristön vihreys sekä läheisten ulkoilualueet ja niiden virkistyskäytön arvon asukkaille.

Aineistosta ei selviä, miten jyrkkiä tai loivia reitit ja kadut ovat. Tämä vaikuttaa merkittävästi lihasvoimilla kulkemiseen, niin kävellen kuin pyörällä. Voitteko lisätä havainnekuvan, josta näkisi poikkileikkauksen tavoin nousut ja laskut.

Talvella, kun on jäätä, sohjoa ja lunta, tiukka 90 asteen käännös muutaman metrin säteellä on hankala, erityisesti jos se pitää tehdä kaltevalla pinnalla ylä- tai alamäessä. Kääntyessä täytyy hidastaa aina, mutta pienissä nopeuksissa pyörän sivuttaishuojunta kasvaa ja samalla kaatumisriski nousee. Etenkin talvisin on varsin kuumottavaa lähestyä tiukkaa käännöstä ylä- tai alamäessä, kun ei yhtään tiedä kuinka jäinen tai liukas pinta on lumen alla. Tai kun sohjo on jäätynyt epätasaiseksi pinnaksi.

Nykyinen käännös Lähderannantieltä itäpuolellla Turuntien varteen on esimerkiksi liian jyrkkä, siinä on usein liukasta talvella. Keväällä hiekoitushiekkaa jää siihen kuulalaakerin tavalla liukastamaan ajamista.

Tässä suunnitelmassa tällaisia kohtia on useita, jotka tulisi loiventaa.

Raitti 2:lta kääntyminen alikulkuun tiukka 90 asteen käännös

Lähderannantieltä raitti 5:lle ja raitti 5:lta raitti 1:lle.

Mahdollisesti Turuntien pohjoispuolelta kääntyminen raitti 4:lle. Kuvasta ei ilmene tapahtuuko tämä tasaisella vai kaltevalla pinnalla, joten ne poikkileikkauskuvat ovat tarpeen, jotta voi arvioida tätä.

Raitti 4:n kaarroksen Turuntien eteläpuolella voisi myös suoristaa, koska kaikki kaartelut talvisaikaan pyörällä lisäävät kaatumisriskiä. Suoraan ajaessa pysyy paremmin pystyssä, koska renkaiden nastat ovat keskiosassa. Kaarrettaessa vain osa nastoista on tien pinnassa ja renkaan sivussa ei ole mitään pitoa. Talvipyöräilyn turvallisuuden kannalta suorat ajolinjat ovat turvallisimmat ja helpottanevat myös aurausta.

Tässä risteyksessä on vilkasta kävelyä etenkin koulu- ja työpäivien alku- ja loppuaikoina. Niin pieniä kuin isompiakin on liikkeessä bussiin, kouluun ja työpaikoille. Tälläkin hetkellä siellä kulkee kävelijöitä kadun vasemmassa ja oikeassa laidassa kumpaankin suuntaan ja keskellä. Tähän vielä lisäksi skuutit, pyörät ja koiranulkoiluttajat. Kohtaamistilanteissa tulee vaaranpaikkoja, vaikka onneksi törmäyksiltä on yleensä vältytty, niin ohitustilanteet ovat epämiellyttäviä ja stressaavia.
Tilanteen selkeyttämiseksi kävelyn ja pyöräilyn erottelu on paikallaan, etenkin kun käännytään vielä suhteellisen kapeisiin alikulkuihin. Seutureittien poikkileikkauksissa on ohjeiden mukaan erottelu, kun on paljon kävelyä ja pyöräilyä. Muutenkin yhdistettyjä tulisi välttää viimeiseen saakka juuri edellä mainituista syistä, että ne luovat epäselviä ja ikäviä ohitustilanteita. Tämä sitten johtaa kävelijöiden, koiranulkoiluttajien ja pyöräilijöiden väliseen stressiin ja ikävään palautteeseen.
Talvella erottelumerkinnät katoavat, mutta Oulussa on hyviä esimerkkejä lumeen heijastettavista erottelumerkinnöistä.
Erottelu tulee ulottaa koko Turuntien varrelle ja koska rakentaminen tapahtuu palasissa, niin se on tehtävä palanen kerrallaan.

Myönnän, että risteysalue kaipaa kehittämistä turvallisuuden takia. Etenkin huonolla kelillä Karaniityntieltä ylittäessä valoissa on sattunut kaikenlaista vuosien saatossa.

Ehkä kuitenkin voisi löytyä edullisempi, vähemmän luontoa hävittävä ratkaisu, joka palvelisi kaikkia.

Nykyinen, mahdollisesti kallein, esitys ei vakuuta, mikäli luonnonoikkujen lisäänytessä tunneli on puolillaan vettä tai Kaupungin ns. talvikunnossapito työntää kadulta lumet reunan yli kevyen liikenteen väylien tukkeeksi, puhumattakaan liukkaista keleistä ja kaltevista väylistä.... Myös arvokkaan luonnon tuhoaminen tuntuu olevan Espoon pääämääränä. Ylikulkusilloilla voitaisiin hyödyntää olemasa olevia kallioiden muotoja, ja ne on todennäköisemmin helpommin ylläpidettävissä

Kulkureiteistä tulee luonnottoman kiemuraiset ainakin kevyelle liikenteelle. Reitit alikuluille on niin mutkikkaat että ei kansa niitä lähde käyttämään vaan etsii oikoreittejä autoteiden yli.
Tämä suunnitelma roskiin ja uusiksi. Tätä ei kannata tehdä, kustannukset myös todella mittavat ja häiriö merkittävä kaikelle liikenteelle rakentamisen aikaan jos tuota lähdetään toteuttamaan. Ei jatkoon

Ylimitoitettu suunnitelma, jossa räjäytetään Karakalliolle tunnusomainen kallio. Nämä pyörä- ja kävelytiet kyllä mahtuvat ilman räjäytyksiäkin.
Alikulut ovat pelottavia ja tulevat olemaan tosi vaarallisia kävelijöille. En suostu pimeässä tai muutenkaan näihin alikulkuihin menemään, joten teiden ylitys tulee olemaan pulmallista.
Suunnitelmassa on esteetön kulku esim pyörille. Tästä syntyy ongelma. Tällä hetkellä jokainen joutuu pysähtymään risteyksessä ja miettimään miten sen ylittää. Suunnitelman mukaan kaikki etenee pysähtymättä - pyörät, mopot, härpäkkeet, vanhukset, lapset.
Suunnitelma vaarantaa hitaammin kulkevat ja risteyksissä olevat. En haluaisi nähdä pieniä koululaisia, vanhuksia,pyöriä, mopoja ja muita härpäkkeitä samalla radalla ja risteyksissä arpovan kuka menee ensin ja mistä. Voi tulla rumaa jälkeä.
Ylikulkusilta oli hyvä ja turvallinen kävelijöille ja pienille koululaisille. Sinne pyörät ja mopot harvemmin eksyivät.

Liikennevalojen poistaminen sujuvoittais ehkä liikennettä. Joskin ei tässä nyt motaria tarvita. Halvemmala päästään kun tehtäisiin liikenneympyrä, karakallion puolelle ylikulku kevyelle liikenteelle kuten myös ehkä lähderannnatien yli ja viherlaakson puolelle tasoylitys tai alikulku etäämmäs.
Kuten Matinkylässä.
Alikulut ei tässä toimi.

Toivon todella omani ja muiden pienten lasten takia että suunnittelussa otetaan tarkkaan huomioon pienet lapset jotka kävelevät yksin karamalmin kouluun!!

Heidän on päästävä helposti ja turvallisesti joko turuntien ali tai yli ilman riskiä ja pelkoa että jää auton tai pyörien alle!

Hanke tulee maksamaan paljon ja nykyisessä kunnan taloudellisessa tilanteessa täysin järjetön. Kaikki espoolaiset jotka kannattavat tätä tulevat kokemaan sen verotuksessa.

Hanke tulee maksamaan paljon ja nykyisessä kunnan taloudellisessa tilanteessa täysin järjetön. Kaikki espoolaiset jotka kannattavat tätä tulevat kokemaan sen verotuksessa.

Nykyinen risteys ei ole toimiva ja sen parantaminen on perusteltua. Valitettavasti suunnitelmassa ei toteudu kävelyn ja pyöräilyn priorisointi. Toivon, että valmisteluun otetaan vaihtoehdoksi kiertoliittymä ja keskitytään erityisesti toimivien kävelyreittien muodostamiseen, sillä lähellä on paikallisesti merkittävä työpaikka- ja koulukeskittymä sekä päivittäistavaraliike.

Suunnittelussa tulisi välttää alikulkuja ja kallioleikkauksia sekä huomioida alueen topografia. Tarkastelussa voitaisiin huomioida, voidaanko nykyisiä kallioita hyödyntää ja rakentaa kävelylle ja pyöräilylle omat siltansa tai jopa kiertoliittymänsä autoille tarkoitetun kiertoliittymän päälle, kuten muun muassa Hollannissa ja Tanskassa on rakennettu. Kts. Hovenring https://en.wikipedia.org/wiki/Hovenring

Perinteistä espoolaista autokaupunkia, pyöräily ja kävely jätetty taas ihan sivuajatukseksi. Turuntie on Espoon tärkeimpiä pyöräilyn pääreittejä, ja pakasta uutena suunniteltavien ratkaisuiden soisi olla sen mukaisia.

Yhdistetyt klv:t eivät kuulu taajamiin saatika niissä kulkeville pääreiteille, jos ihan lähdetään Väylän suunnitteluohjeista. Tällaiset pääreitit pitäisi suunnitella baanatasoisina, huomioiden, että pituuskaltevuudet pysyvät nykyisten pyöräliikenteen suunnitteluohjeiden suositusarvoissa.

Kiitos kaikille kommentteja antaneille!
Kommenttien aiheet olivat paljolti samoja asioita, joita myös suunnittelutyössä on pohdittu.

Tässä kohteessa kiertoliittymä vaikuttaisi ensi silmäyksellä hyvältä ratkaisulta ja se vaihtoehto onkin tarkasteltu. Risteyksen toimivuuden kannalta liikennevaloin ohjattu risteys on kuitenkin todettu paremmaksi vaihtoehdoksi kuin kiertoliittymä. Toimivuustarkastelun perusteella liikenteen sujuvuus on parempi ja jonoja muodostuu merkittävästi vähemmän kuin kiertoliittymässä muodostuisi. Toimivan kiertoliittymän tilantarve olisi myös merkittävästi suurempi kuin nyt esitetyssä ratkaisussa.

Suunnitelmaluonnoksessa on pyritty tekemään Turuntien suuntaisesta pyöräily- ja kävelyreitistä mahdollisimman suora. Muut reitit liittyvät tähän yhteyteen eri suunnista. Pyöräreittien risteykset ja alikulkujen suuaukot on sijoitettu siten, että pyöräilijällä on riittävä näkemä seuraava risteykseen ja aikaa reagoida muuhun liikenteeseen.
Pituuskaltevuuksien osalta kaikilla pääreiteillä toteutuu ohjearvojen mukaiset kaltevuudet.

Kävelijät ja pyöräilijät erotetaan maaliviivalla toisistaan. Luonnoksessa oli virheellisesti esitetty kävelytie ja pyöräily yhdistettynä samaan tilaan.

Suunnittelutyö jatkuu edelleen ja katusuunnitelmat on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2023 aikana.

Terveisin
Tomi Sundgren, Espoon kaupunki