Osaaminen, työllisyys, syrjäytyminen: Perustaitojen ja digitaitojen vahvistaminen. Eri toimijoiden yhteistyö; yritykset, oppilaitokset, julkinen sektori, järjestöt. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, lähidemokratian vahvistaminen. Kotoutumisen tehostetumpi toteuttaminen yhteistyössä.

Alueellisten pk-yritysten verkostojen luominen, ns. yritysryppäitä, jotka lisäävät alueellista osaamista ja työpaikkoja. Esim. pohjoisen matkailuala, Etelä-Pohjanmaalla alkutuotanto jne.

Paikallisen talouden kehittäminen ja saaminen näkyväksi, aluetalouden aktivoiminen esim. "aluerahan" kaltaisten innovaatioiden avulla. Paikallisen uusiutuvan energian yhteisötuotanto/siirto, paikallinen kestävä ruoantuotanto ja paikallinen ravinteiden kierto. Paikallista koulutusta ja kehitystä. Paikallisen hyvinvoinnin ja matkailun kehittäminen.

Kiertotalouden näkökulmasta uusien elinkeinomahdollisuuksien luominen paikallisella tasolla eli toisen jäte on toisen raaka-aine.

Paikallinen kehittäminen tapahtuu pitkälti ESR/EAKR-rahoituksen sekä maakuntaliiton avustuksen turvin. Nämä ovat osaltaan hyviä keinoja edistää paikallisen kehittämisen toimintoja. Kansalaisten osallistamisen koen kuitenkin olevan enemmän silmän lumetta. Kansalaisia kyllä kuullaan ja heille annetaan aloitemahdollisuuksia, mutta kovin vähän kansalaisten osallistaminen valuu operationaaliselle tasolle. Virkamiehet tekevät päätökset enemmänkin talousraamien mukaan, kuin aidosti kansalaisia kuunnellen. Yhteisölähtöisestä kehittämisestä ja kansalaisten kuulemisestsa pitäisi päästä yhteistekemisen tasolle.

Ei vaan kaupallisten palvelujen vaan myös julkisten palvelujen kehittämisen tulisi olla käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua, jossa otetaan paremmin huomioon erityisryhmät, kuten lapset, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja vanhukset, joihin julkisen talouden supistukset ovat eniten vaikuttaneet. Näiden käyttäjäryhmien hyvinvointi on eniten julkisten palvelujen varassa.

Älykkään, työssäkävijöitä ja muita liikkujia palvelevan liikenneinfran kehittäminen, sosiaalisen yhteisön mahdollisuudet sitouttamisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, kolmas sektori

Virtuaalitekniikka hyödyksi.

Nuorten ja aikuisten työllisyyttä ja osaamisen vahvistamista edistävät kehittämishankkeet tarvitsevat paikallista osaamista ja verkostoja. Kehittäviä hankkeita suunniteltava asiakaslähtöisesti ja nopeasti saatava tukirahoitus hyvin kevyellä byrokratialla. Näin se onnistuisi myös kolmannen sektorin toimijoilta helpommin. Monialainen yhteistyö jossa kehitetään taide- ja kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisoalaan liittyviä nuoria osallistavia toimintoja ja toimintamuotoja, jotka vahvistavat nuorten itseilmaisukykyä ja monipuolistavat heidän taitojaan ja osaamistaan. Suomalainen nuori on jatkossakin osaaja joka arvostaa kotimaataan ja asuinkuntaansa.

Alueen yritysten välinen yhteistyö, maakuntahengen nosto ja sen ymmärtäminen, että itselläkin on mukavampaa, kun naapurillakin menee hyvin eli suomalaisen kateuden kitkeminen.