Jokaiselle voidaan yrittää turvata helposti lähestyttäviä ja maksuttomia tahoja, jossa voi käydä keskustelemassa. Yleinen sivistys kautta maan koskien mielenterveyttä ja itsetuntemuksen merkitystä jokaisen oman hyvinvoinnin suhteen. Toisin sanottuna keskustelu mediassa sekä mahdollisesti jopa mielenterveysasioiden käsittely peruskoulutuksessa.

Nykyaikana, jossa arvot painottuu fyysiseen omaisuuteen, tälläinen painotus saattaa olla tarpeellista, että se otetaan riittävän vakavasti. Todellisuudessa väittämä on epätosi, sillä pääoma viittaa ei-inhimmillisiin varoihin. Mielenterveys on kuitenkin aika inhimmillinen tarve.

Tämän painopisteen pitäisi tarkoittaa sitä, että jokaiselle pitäisi taata mielenterveys, esim palveluiden saatavuutena, ja ehkäisevin toimin.

Mielentaitoihin opastetaan jo koulussa ja kaikissa koulutusasteissa

Avun saamisen kynnyksen madaltaminen ennen kun tilanteet eskaloituvat. Asioista puhuminen ja mielenterveysongelmien normalisointi.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden edistäminen ja enemmän infoa saataville mielenterveysasioista.

Tunnustetaan laajasti yhteiskunnallisesti se seikka, että jokainen meistä kohtaa jossain kohti elämää henkilökohtaisia ongelmia, jotka vaikuttavat yksilökehitykseen ja mielenterveyteen joko lyhyesti ja omin voimin selvittävällä tavalla tai pidemmästi ja hoidollista apua tavalla. Tunnistetaan se, että mielenterveyden ongelmat ovat edelleen yhteiskunnallisesti tabu, jonka olemassaolo vaikuttaa yksilöiden arikisiin asioihin hyvin eri tavoin. Tunnistamalla yhteiskunnallisen tilanteen sekä sen vaikutukset voidaan kehittää toimia, joilla mielenterveyden elämään ja elämäntilanteisiin sekä yksilöllisiin seikkohin perustuvaa vaihtelua ja heilahtelua ei enää tulevaisuudessa pidetä yhteiskunnallisesti mielenterveyden ”häiriönä”. Tämä antaa mahdollisuuden puhua ongelmista, hakea tukea niin vertaisilta kuin ammattilaisiltakin sekä käyttää mielenterveyspalveluita yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittava muutos on kuitenkin yhteiskunnallinen, joten sitä ei voida saavuttaa pelkästään yksittäisin pistemäisin keinoin, vaan toimenpiteitä tarvitsee suunnitella ja toteuttaa johdonmukaisesti läpi yhteiskunnan rakenteiden.

Mielenterveyteen liittyvien ennakkoluulojen murtaminen sekä palveluiden parantaminen ja hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen.

Mielenterveyden merkitystä ja sen tukemista pitäisi pitää osana kasvatusta jo varhaislapsuudesta lähtien. Avoin keskustelu vähentää stigmaa ja antaa tietoa.

Ennaltaehkäisy ja helppo ja nopea matalan kynnyksen hoitoon pääsy mielenterveys- ja päihdeongelmissa ja lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sekä heidä perheidensä aktiivinen hoitoon ja tukitoimenpiteiden pariin ohjaaminen. Saataisiin pitkän aikavälin säästöjä ja ennen kaikkea vähennettäisiin oirehtivien ja heidän läheistensä kärsimystä.

Luodaan monimuotoisia mahdollisuuksia osallistua sosiaaliseen toimintaan, yhteiskuntaan: lapsiperheille päivätoimintaa, työtä ja opiskelua vailla oleville kuntouttavaa ja osallistavaa toimintaa, koulutukseen monimuotoisuutta (mm. oppisopimusmuotoja, modulaarisia opiskelukokonaisuuksia)