Omasta mielenterveydestä huolehtimiseen ohjaaminen viimeistään kouluiästä saakka. Omien ja toisen rajojen kunnioittamista ja rentoutumistekniikoita, satuhierontaa ja lunnossa liikkumista voi ohjata jo päivähoidossa. Turhat stigmat pois asian ympäriltä. Ihminen on kokonaisuus ja mielen sairaudet ovat sairauksia muiden joukossa. Matalan kynnyksen palvelut, joissa asiakasta oikeasti kunniottava ja arvostava, koko ihmisen huomioiva moniammatillinen hoitotiimi. Lapsiperheiden palvelut ja riittävä toimeentulo kuntoon. Riittävästi henkilökuntaa kouluihin ja päivähoitoon sekä ennaltaehkäisevää perhetyötä helposti saatavaksi. Traumainformoidaan KAIKKI sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaiset. Lisätään luonnon hyödyntämistä osana mielenterveyden hoitoa ja mielen sairauksista kuntoutumista.

Varhaisen avun saamisen mahdollisuus. Nuorten syrjäytymisen ehkäisevät toimenpiteet. Kroonisesti fyysiseen sairauteen sairastuneiden aikuisten mielenterveyden huomioiminen ja matala kynnys avun saamiseen.

Kuunteleva ja välittävä ote hoitotyössä. Asiakas on yhdenvertainen. Trauma tietoisuus ammattilaisilla välttämätöntä. Tunnetyöskentelytaidot ensisijaisia. Validoiva ote hoitotyöhön. Kokemusasiantuntijoiden roolin arvostus. Lääkkeettömät vaihtoehdot puntariin, traumataustainen ei ehkä kestä lääkkeiden kuormittavuutta. Kuinka monta turhaa itsemurhaa tehdään lääkkeillä. Itsetuhoisuus ei ole hävettävää. Pahasta olosta pitää saada puhua leimautumatta. Yhteisöllisyys on voimavara. Kuka tahansa voi sairastua. Sairaus ei tartu, ja voi johtua vaikeasta elämäntilanteesta.

1Hyvät mielenterveystaidot kansalaistaidoiksi.
2Mielenterveyden ensiaputaidot myös kansalaistaidoiksi.
3Asiallinen tunnekasvatus kouluihin, ei saa perustua vain opettajan henkilökohtaisiin mielenkiinnonkohteisiin tms.
4Varhainen puuttuminen kaikilla sektoreilla, enemmän resursseja ja jalkautuvaa työtä (esimkotikäynnit). Lisää tunnistamista ja tukea esim.nuorten kriisiytyneiden elämäntilanteiden kohtaamiseen, lapsiperhearjessa jaksamiseen, syrjäytymisen aiheuttamiin mielenterveyskuormituksiin, ympäristökatastrofien (esim.home-ja sisäilmapulmat) vaikutus koko perheen jaksamiseen ym.
5 Itsemurhien ennaltaehkäisy ja kattava jälkihoito kaikille osallisille.

Tunnistaa mielenterveyden ongelmat arjessa oikea-aikaisesti, riittävästi apua ja tukea, ei tarjota lääkkeitä vaan ensisijaisesti terapiaa, keskusteluapua, vertaistukea ja liikuntaa!

Työn stressaavuuden vähentäminen. Nyt on kauan jatkunut tilanne, jossa eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään vaan työt jaetaan muille työyhteisöön jääneille työntekijöille. Vastuu, kiire, stressi lisääntyvät ja tämä luo masennusta kun niistä ei voi selvitä.

Ei altisteta lasta tai nuorta huonon sisäilman vuoksi syrjäytymiselle.

Mielenterveystiedon jakaminen, avoimuus mielenterveysasioissa ja stigman häivyttäminen mielenterveysongelmilta. Sen ymmärtäminen, että hyvä mielenterveys ei ole vain selkeiden mielenterveysongelmien puuttumista. Traumatisoitumisen ja taakkasiirtymän vaikutuksen ymmärtäminen yhteiskunnallisella ja yksilötasolla, ja pyrkimys korjaaviin kokemuksiin kaikille. Sosiaalisten suhteiden tärkeyden ymmärtäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen, sekä yksinäisyyden vähentäminen.

1.Tunnistaminen kautta linjan, neuvolasta vanhuspalveluihin asti. Matalan kynnyksen tukipaikkojen tarjoaminen, koko mielenterveyden käsitteen auki puhuminen, mielenterveystaitoja ja omaa tunnistamista vahvistavia tietopaketteja joka sektorille. Varmistaminen että psyykisistä ongelmista kärsivä saisi avun silloin kun hän sitä tarvitsee, ei kuukausien jonottamisella.
Järjestelmän ymmärryksen lisääminen ; ahdistunut paniikkikohtausihminen ei pysty hoitamaan järjestelmän vaatimaa byrokratiaa. Vahvaa terapiaa, psykologeja ja terapeutteja kehiin. Seurantaa. Myös lääkkeettömiä hoitomuotoja, otetaan malleja Euroopasta eikä jänkätä lääketeollisuuden talutushihnassa.
2.Vaikuttava osa asiakkaista(suuret sairausryhmät jolle ei asianmukaista hoitoa Suomessa- raudanpuutepotilaat, kilpirauhassairaat, aivovammapotilaat, sisäilmasairastuneet) ei tule kuulluksi omissa ongelmissaan. Huomiotta jättäminen ja väärin ohjaaminen, aiheuttaa paljon vääriä diagnooseja, voimattomuutta yksilöissä ja heidän perheissään. Altistaa suoraan mielenterveyden ongelmille kun sysätään ulos järjestelmästä. Aiheuttaa valtavan suuria kustannuksia koska kuormittavat useaa sektoria ja lääkäriä/ hoitajaa, työnantajaa kun eivät saa apua.

Mielenterveys edellyttää optimaalisia tai ainakin riittävän hyviä ulkoisia olosuhteita. Ei ole niin, että mielenterveys on vain psyykkinen ilmiö vaan tulee panostaa alusta saakka niihin olosuhteisiin, missä yksilö joutuu aikansa viettämään. Neuvolatoiminta on Suomen kruununjalokivi. Seuraavaksi pitäisi päivähoidon ja koulun olosuhteet saada sellaisiksi, että siellä viihtyvät lapset ja aikuiset. Työelämässä on tapahtunut monia myönteisiä muutoksia, mutta edelleen mielenterveyssyistä jäädään liian usein kokonaan pois työelämästä. Onko pielessä työelämä vai hoitokulttuuri vai yhteiskunnan rakenteet? Ihmisillä pitää olla oikeus pitää huolta itsestään. Nyky-yhteiskunta näkee ihmisen liikaa resurssiajattelun kautta. Nuorten pitää valmistua nopeasti ja mennä työelämään nopeasti, että heistä tulee tuottavia aikuisia. Työikäisten elämä on liiaksi polarisoitunut niihin, jotka tekevät töitä liikaa ja niihin, jotka jäävät työelämän ulkopuolella. Työelämässä on tapahtunut liian monia kielteisiä muutoksia nollatuntisopimuksista, koeajan pidentämiseen ja jatkuvaan epävarmuuden uhkaan ja leivän haalimiseen sieltä sun täältä. Näiden ikävien muutoksien kohteeksi joutuvat usein samat ihmiset - ne joilla ei ole turvallista ja vakaata työsuhdetta. Suomen tulee myös hyväksyä, että ikäihmisten määrä kasvaa ja he tarvitsevat palveluja. Rakennetaan kunnallisia palvelutaloja ja lisätään kotihoidon resursseja - asunnot voidaan tehdä sellaisiksi, että ne myöhemmin soveltuvat muuhun käyttöön. Kaupungit voisivat myös rakentaa taloyhtiöitä, missä perheasuntojen yhteydessä voisi olla pieni ikäihmisen asunto.