Kaikki vastaanottokäyntitilanteet pitäisi voida saada tallettaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla (asiakkaan luvalla tietenkin). Tämä lisäisi sekä hoitavan tahon ja asiakkaan oikeusturvaa hyvään hoitoon ja asialliseen vuorovaikutukseen (tällainen käytäntö on olemassa jossain maissa?). Lisäksi se voisi ennalta-ehkäistä väkivaltaa joka voi kohdistua hoitavaan tahoon tai tutkittavaan tai hoidettavaan henkilöön.

lasten ja nuorten vanhemmilla pitäisi olla näistä asioista kasvatusta. Myös kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi valistaa mielenterveyden oikeuksista.

Matalan kynnyksen hoito-& tukiryhmiä, kohtaava ihminen ja tukiohjelmia.

Mielenterveysasioista puhutaan edelleen negatiivisesti vaikka yhteiskuntamme rakenteet aiheuttavat mielenterveysongelmia. On puututtava itse ongelmaan ei oireeseen.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevat asiat jokaista koskettaviksi arkipäiväisiksi asiaksi.
Palvelujen parempi saatavuus, keskustelu tuki/ohjaus, terapeuttinen keskustelu tuki/ohjaus, psykoterapia. Ihmisille konkreettista palvelua/apua, pelkän pilleripurkin lisäksi. Ihmisen kokonaistilanteen kartoittaminen.

Matalan kynnyksen apu ja sitten saumaton jatkumo apua niille jotka sitä enemmän tarvitsevat. Katkeamattomat hoitopolut ja ihmissuhteet avun antamisessa.

Ihmisellä tulisi olla oikeus myös pakkohoitoon nykyistä matalammalla kriteerillä.

Ihmisen oman vastuun ymmärtäminen omasta fyysisestä terveydestä kuin mielenterveydestä. Ei; me autamme... vaan tätä asiaa emme voi tehdä puolestasi, me voimme tukea, voimme jakaa tietoa ja osaamista hyväksesi!
Jo peruskouluihin eettistä ja moraalista opetusta.

Mielenterveyspalveluiden saatavuus. Kynnys palveluihin matalampi ja pääsemiseen parantaminen. Ongelmiin tulee suhtautua vakavasti. nyt tuntuu, että niitä vähätellään ja ihmisten ongelmiin ei osata suhtautua vakavasti. Osaamista hoitohenkilöstöön. Oikeuden palveluihin kaikille. Aikuisten nuorten hoitoon mukaan myös vanhemmat!

Kaikille samanlaiset palvelut