Kynnys saada palveluita ensinnäkin niin, että palveluihin pääsee ja niistä on varaa maksaa = maksuttomat palvelut, saatavilla helposti.

Mt-Palveluiden saatavuuden parantaminen ja varhainen puuttuminen jo ongelmien alkuvaiheessa. Tärkeää saada olla työelämässä mukana voimavarojensa mukaan ja kokea itsensä tärkeäksi ja hyväksytyksi yhteiskunnassa. Myös nevontaa ja ohjausta tarvitan talouden hoitoon ja sosiaaliseen kanssa käymiseen ettei taphtuisi syrjäytymistä taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Palvelut kuntoon ja niihin pääsy turvataan, ei vasta korjaavasti jälkikäteen vaan enemmän ennaltaehkäisyyn panostamista.

Asiakas saa päättää oman elämänsä suunnan. Apua tulee saada helpommin ja nopeammin.

Mielenterveydestä puhuminen,mielensairauksien ennaltaehkäisy, mielensairauksista puhuminen

En ymmärrä kysymystä

Sairastuneella ei välttämättä ole sairaudentuntua. Mielenterveyslaki, että sairastuneen saa ajoissa hoitoon. Sitten tukitoimet- työkokeilu, tuki rauhoittumiseen sekä kolmannelle sektorille avustusta auttamiseen kuntoutujaa

Yli 40 vuotta alan ammattilaisena ja aina vain samoja asioita pohditaan. Valtakunnallinen mielenterveysvaltuutettu/asiavaltuutettu pitämään jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua yllä, tarttumalla ketterästi epäkohtiin. Mielenterveysongelmaista henkilöä on tarpeetonta tarkastella lääketieteellisestä tai vammaispoliittisesta näkökulmasta vaan haavoittuvaisessa elämäntilanteessa olevana ihmisryhmänä, jonka perusoikeuksista tulee pitää huolta (vrt. lapset, vanhukset)

Matalan kynnyksen paikat ja palvelut niin, että ne ovat hyvin lähellä palvelujen tarvitsijoita.

Mielenterveyden ongelmiin puututaan hirveän huonosti ja monet vähättelevät ettei ongelmia olisi, lääkäritkin käskevät vain kotiin lepäämään, sen sijaan että ongelmia otettaisiin todesta. Tämä asia pitäisi saada muuttumaan ja pikaisesti. Nämä asiat kuitenkin vaikuttavat negatiivisesti potilaan elämään, mutta myös potilaan läheisten elämään, ja jos apua on hyvin vaikea saada, niin eihän siitä hyvää tulosta tule.