Palvelut saatavilla nopeasti ja edullisesti

Olennaista on nopea puuttuminen, ennaltaehkäisevyys ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi mielenterveyspalveluissa. Näihin päästäisiin mm. seuraavalla kolmella toimenpiteellä: 1) tarjotaan jokaiselle kansalaiselle palveluseteli subjektiivisen oikeuden kautta terapiaan hänelle sopivassa aikataulussa, 2) parannetaan lyhytterapian asemaa ja kehitetään uusia vaikuttavia hoitomuotoja ja 3) kustannetaan verovaroin psykoterapeuttikoulutusta, koska psykoterapeuteista on tällä hetkellä huutava pula.

1) Subjektiivinen oikeus terapiaan = kaikille kansalaisille myönnettävä 200h palveluseteli valitsemaansa psyko- tai lyhytterapiaan
Suomi voisi olla maailman edelläkävijämaa, jossa laajennettaisiin (psyko)terapiapalveluita siten, että jokaisella kansalaisella olisi oikeus elämänsä aikana käyttää 200h oman hyvinvointinsa lisäämiseen (psyko)terapian keinoin. Elämäntilanteet ovat vaihtelevia ja jotkut tarvitsevat terapiaa periodeittain, toiset hyötyvät pidemmästä yhtäjaksoisesta terapiasta.

Tuo 200h täyttyy Kelaterapioissa (joita tarjotaan vain työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi), mutta nykyisellään se on erittäin kankea käytäntö, jossa henkilö joutuu odottelemaan jonoissa kohtuuttoman kauan ja hakemaan itselleen diagnoosin, josta voi olla hänelle jatkossa esim. työnhaun suhteen haittaa. Lisäksi kelaterapiat eivät ota riittävästi huomioon yksilöiden erilaisia tarpeita terapian frekvensseissä, vaan perustuvat virheellisiin uskomuksiin, että kaikkien yksiöiden pitäisi käydä yhtäjaksoinen pitkä terapia.

Subjektiivinen oikeus tähän ns. palveluseteliin madaltaisi kynnystä hakeutua mielenterveyspalveluihin. Kaikki eivät tätä käyttäisi, mutta tällä olisi varmasti suuri ennaltaehkäisevä ja nopean puuttumisen vaikutus mielenterveyteen kansantaloudellisesti. Tällöin henkilöllä ei tarvitsisi olla diagnoosia hakeutuakseen terapiaan ja henkilö saisi itse päättää, milloin ja kuinka paljon hän terapiaa käyttää. Näin myös mielenterveysongelmien stigmaa voitaisiin vähentää. Nykyisin kela määrittää tätä liikaa eikä siinä huomioida riittävästi, että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat.

2) Lyhytterapian aseman ja statuksen parantaminen
Pitkän psykoterapian rinnalle tulisi ehdottomasti ottaa mukaan myös lyhytterapeuttiset interventiot, joita tuettaisiin verorahoin. Lyhytterapian asemaa tulisi parantaa ja sertifioida sen asema yhteiskunnallisesti. Tällä hetkellä kesäyliopistoissa koulutetaan ympäri Suomea lyhytterapeutteja (2-vuotinen koulutus), joiden osaamista voisi hyödyntää matalan kynnyksen avun tarjoamisessa. Lyhytterapia on vaikuttavaa (vrt. Helsingin psykoterapiatutkimus) ja lyhytterapeutteja tulisikin enenevässä määrin kouluttaa akuutteihin tilanteisiin, joissa asiakkaat pääsisivät nopeasti hoidon piiriin ja mikäli lyhytterapia ei auta, lyhytterapeutit voisivat ohjata asiakkaansa pidempiin psykoterapioihin. Tämä olisi kustannustehokasta verorahojen käyttöä, sillä moni saa avun jo pelkästä lyhytterapiasta.

3) Psykoterapeuttikoulutus halvemmaksi
Psykoterapeuteista on pulaa ja monet tarvitsijat jäävät ilman hoitoa, koska sopivan psykoterapeutin löytäminen on erittäin haastavaa. Psykoterapiakoulutukseen liittyvä asetusmuutos 2012 oli floppi. Sen myötä psykoterapeuttikoulutus kallistui entisestään ja siihen hakeutuminen on enää harvoille mahdollista taloudellisista syistä. Täten psykoterapeuttikoulutuksiin ei enää saada parhaita alalle soveltuvia henkilöitä, vaan maksukykyisyys määrittää liikaa alalle hakeutuvia. Tähän pitäisi ehdottomasti saada rakenteellinen muutos siten, että yhteiskunta tukisi psykoterapeutiksi kouluttautumista.

Enemmän moniammatillista tiimityötä joka tasolle, byrokratian vähentäminen ja sosiaalisten etujen haun helpottaminen esim. kriisitilanteissa.

Ei vain lääkitystä. Enemmän muita palveluita.

Mahdollisuus saada helposti muitakin terapiamuotoja kuin keskustelua. Monipuolisesti terapiamuotoja muutenkin kuin vain kuntoutusten/kelan kautta.

Järjestelmällinen kysely ja pohdinta ovat avain ratkaisuihin. Ne eivät vaadi muuta kuin mielenresursseja.

Rahoitus maakunnista, erityissairaanhoidon uudistaminen

Helppo yhteydenottomahdollisuus. Nopea pääsy hoitoon.

Lisäämällä hoitohenkilökuntaa. Tämän hetkiset resurssit eivät riitä edes vakavempien sairauksien hoitoon vaan ihmiset yli lääkitään tai jätetään oman onnensa nojaan yli 9kk jonoihin.

Mahdollisuus tutkimuksiin ja hoitoon.