Palveluissa ihminen tulee olla kokonaisuus, fyysisen ja mentaalisen puolen lisäksi tulee huomioida ihmisen sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus.

Ihmisen tullessa vastaanotolle väsyneenä, aivan aluksi tulee poissulkea kaikki fyysiset sairaudet. Tämä sisältää myös mahdolliset hivenainepuutokset. Lisäksi ymmärrys ferritiinistä tulee saattaa oikealle tasolleen. Tällä hetkellä ferritiiniä ei juuri suostuta tutkimaan, erityisesti perusterveydenhuollossa. Lisäksi suomalaiset raja-arvot ovat aivan liian alhaiset. Ferritiinin tulisi olla mielellään yli 50 mikrogrammaa litrassa. Olen yksi esimerkki miten jaksamiseni on kohentunut ferritiinin ymmärryksen kautta.

Lisäksi hoitoon hakeutuvaa potilasta tulee haastatella ymmärtävästi kuunnellen hänen elämän eri osa-alueita.

Hoidossa tulisi luopua lääke- ja diagnoosikeskeisyydestä varsinkin, jos potilaalla on menossa joku elämän kriisi. TÄSSÄ TULISI HUOMIOIDA MYÖS TRAUMATAKAUMAN AIHEUTTAMA KRIISI. Traumatakauman ymmärryksessä on mielenterveyshoidossa suuria puutteita! Traumaterapiaa tulisi hyödyntää paljon paremmin ihmislähtöisemmän ymmärryksen muodostamiseksi. Myös Pirkko Siltalan "Askelista jotka otamme" -kirjasta olisi paljon opittavaa. Mm. hänen näkemyksensä skitsofreniasta on se, että kaikki ihmisen oireet ovat normaaleja hänen taustaansa nähden. Kun oireita kuunnellaan vakavasti niitä ymmärtäen, POTILAS VOI TOIPUA TÄYSIN. Skitsofrenia EI ole pysyvä sairaus!

Sosiaalityöntekijän vastaanotto jokaiselle mt-palveluja hakevalle. Usein esimerkiksi masentunut on myös työtön tmv niin tarvitsee kokonaisvaltaista tukea

Lisää resursseja mielenterveyspalveluihin, jotta apua saisi ajoissa, eikä kynnys sitä hakiessa olisi niin suuri. Myös avohoitoon enemmän joustavuutta ja enemmän aikaa asiakkaille ns. toipua rauhassa ilman määräaikaa. Myös enemmän yhteistyötä Kelan ja kuntien välille, että tukiasiat ja terapiapalvelut olisivat selkeämmät, eikä asiakkaita pompoteltaisi taholta toiselle.

.

Terveyskeskukseen psykoterapiahoito. Ohjataan samoin kuin vaikkapa hammaslääkäriin.

Pitäisi kyetä tarjoamaan laajoja ja asiakaslähtöisiä palveluita. Henkilökohtaista ratkaisukeskeistä valmennusta, mielenterveysryhmiä, ennaltaehkäiseviä itsetunnon kohotusryhmiä jne. Palvelusetelit käyttöön jokaiselle kansalaiselle.

Palveluiden pitää myös olla helposti saatavilla eli lähellä. Sosiaalinen kanssakäyminen myös palveluita käytettäessä olisi hyvä huomioida, usein ryhmämuotoinen toiminta voi olla osaltaan avaamassa asiakkaalle ovia ulos omasta sairaudestaan. Mt-palvelut eivät myöskään saa olla kiinni siitä antaako terveyskeskuslääkäri lähetteen mt-puolelle vai ei. Toivoisin, että korostettaisiin myös ikääntyvien mt-palveluiden riittävyys ja heidän tarpeidensa tunnistaminen. Se voisi olla erikseen mainittuna näissä linjauksissa. Ja mt-sairauksien yhteydessä toivoisin myös mainittavan alkoholisairauden, joka tuottaa niin alkoholistille itselleen, kuin hänen lähipiirilleenkin monenlaista ongelmaa.

Tälläkin hetkellä kehityksen alla oleva puheeksi oton opettelu useisiin palveluihin. Esimerkiksi sosiaalityössä, te-palveluissa sekä terveyspalveluissa tämän aikakauden ongelmiin puuttuminen varhain ottamalla asia puheeksi, jotta asiakas voi myös itse ymmärtää jonkun asian olevan ongemallista. Tällaisia aiheita ovat mm. rahapelaaminen, päihteet, masennus, lähisuhdeväkivalta jne.

Tarpeiden kunnollinen kartoitus, erityisesti syrjäytyneiltä kannattaa kysyä, sillä heidän joukossaan voi olla monia, jotka eivät ole päässeet avun piiriin, joko siksi, ettei avusta ole tietoa, tai siksi, koska avun saavuttaminen on tehty uskomattoman vaikeaksi. Monet mielenterveyskuntoutujatkin voivat kertoa usein melko hurjia tarinoita mielenterveyspalveluiden puuttuvasta laadusta. Heillä voi olla myös omakohtaista kokemusta heille toimineista palveluista.
Erityisesti tutkitusti toimivia palveluita kannattaa suunnitella ja toteuttaa.

Hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen entisestään, mielenterveysongelmien ja asioiden normalisointi.