Toiminta on avointa ja globaalia niillä aloilla kun se on mahdollista. Toimintatavat eivät ole jäykkiä vaan mukautuvia. Työntekijöitä jatkokoulutetaan aktiivisesti, jaksamistab tuetaan monin eri keinoin. Tutkimusta tuetaan. Eri virastot eivät tappele keskenään vaan yhteistyö on sujuvaa. Turhia prosesseja ei ole, toiminta on tehokasta, koska työntekijöiden toimintaa tuetaan ja motivoidaan.

Helpo lähestyä ja sellain josta saa myös palautteen, silloin kun kansalainen niin haluaa. Samoin on oltava mahdollisuus face-to-face tapaamiseen, ei piileskellä näyttöjen eikä sähköpostien takana.

Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkimisen johtaminen. Tuotosten arviointi työpaikalla vietetyn ajan sijasta.

Julkinen hallinto on avoin, luotettava sekä toimii lainmukaisesti. Toimintatavat ovat modernit ja sähköiset. Hallinto toimii kokonaisuutena ja tavoittelee kaikkien yhteistä etua. Hallinnon perusrakenteet ovat olemassa eikä niitä ole tarpeen muuttaa, mutta turhasta byrokratiasta olisi hyvä luopua. Viranomaisilla on riittävä valta päättää omasta taloudestaan ja toimintansa järjestämisestä sille valtion budjetista myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Hallinto neuvoo, auttaa ja ohjaa kansalaista.

Se on avointa, voi olla uudet alustat, joista löytyy kaikkien käyttämiä järjestelmiä. Organisaatiolla on omat chat:t, käydään keskustelua, ollaan yhtä. Vuorovaikutus on muuttunut ja lisääntynyt nykyhetkestä, sekä henkilöstö on nuorentunut. Ilo on tullut jokaisen kasvoille, meillä on hyvä työpaikka, jossa on ilo olla töissä!

Hallinto hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen ja parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen. Kestävyys ja tasa-arvo ovat keskeisellä sijalla hallinnon prioriteettilistalla. On rohkeutta uudistaa yhteiskuntaa kuten tarpeen.

Selkeä. Tehokas tervejärkinen. Ihmisläheinen vaikkakin tietoon pohjautuva.

Kansalaiset voivat turvautua julkiseen hallintoon elämänsä muutostilanteissa. Tietoa saa helposti ja nopeasti, mutta päätöksiä ei tee robotit. Julkinen hallinto opastaa tiedon hakemisessa ja auttaa myös niitä joilla ei ole mahdollisuutta käyttää nykytekniikkaa (yhteydet ei pelaa kaikkialla, ei ole raha tekniikkaan, ei ole osaamista jne.) Byrokratia ei ole tiedon saannin ja asioiden etenemisen este. Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tietoturva on loistava ja kansalaisten tiedot ovat turvassa, mutta niitä voidaan käyttää hallitusti päätöksenteossa. Hallinto toimii myös kriisitilanteissa luotettavasti. Viestintä on selkokielistä. Ei ole eri hallinnonaloja vaan on yksi yhteinen hallinto, jossa eri tahot (valtio, kunnat, maakunnat) toimivat joustavasti yhdessä ja kaikki käyttävät yhteisiä varoja Suomen ja suomalaisten parhaaksi (ei enää "meidän budjettivarat"). Muita maita kuunnellaan, seurataan ja otetaan opiksi parhaita käytäntöjä. Turha politikointi ja oman edun tavoittelu on unohdettu.

Asiakkaalle yksi luukku ja backoffice hoitaa taustan. Ne ketkä asioivat verkossa voivat tehdä sen aktiivisilla palveluilla, joissa tieto liikkuu molempiin suuntiin ja voi olla interaktiivista. Helpotetaan niiden asiointia, jotka eivät syystä ta toisesta voi käyttää älylaitteita perinteisellä tavalla. Järkevä suhde julkisia hankintoja koskeviin vaatimuksiin.

Hyvin ohut julkinen hallinto. Osa rakenteista ja hallinnosta aidosti EU tasoisia ja Suomessa vain valvonta ja valmistelu tehtäviä. Digitalisaatio on siirtänyt suuren osan valtion tehtävistä kansalaisille ja sitä kautta myös aktiivinen demokraattinen päätöksenteko on ulkoistettu kansalaisille ja se on sykleiltään erittäin nopeaa.