Virastojen määrää karsittu ja tehtäviä järkeistetty, byrokratiaa ja turhia väliportaita karsittu. Päätöksenteko on joustavaa ja nopeaa ja se reagoi nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan/maailmaan

Julkinen hallinto on helposti lähestyttävä digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien kautta, joka edistää demokratian ja tasa-arvoisuuden kehittymistä. Johtaminen on selkeää ja perustuu tietopohjaiseen päätöksentekoon. Perustuslaissa olevista periaatteista on pidetty kiinni ja yhteiskuntaa on rakennettu osallistuvaksi ja tasa-arvoiseksi huomioiden Suomen eri piirteet alueiden välillä. Liiallista kaupungistumista on toivottavasti saatu estettyä ja luonnon sekä maatalouden arvot säilytettyä.

Matala byrokratia, ihmiset mukaan asioiden valmisteluun, ei todellisuudesta irtaantunutta johtamista ja asioiden toimepanoa.

Julkisen hallinnon johdolla Suomi on viimein päässyt ympäristön kantokyvyn rajan alapuolelle ja muu maailma seuraa esimerkkiä. Ilmastonmuutos saadaan kansainvälisin toimin rajattua pariin asteeseen. Elinympäristöjen heikentyminen ja tuhoaminen on päättymässä ja Suomi näyttää ennallistustoimin esimerkkiä maailmalle.

Tietojärjestelmät ovat yhteensopivia, julkisessa hallinnossa toteutuvat hyvät periaatteet ja hallinto on kaikkien saavutettavissa (yhteydenottovälineestä tai -tavasta huolimatta). Muutokset ovat vähän pysyvämpiä kuin nyt eikä koko ajan tule pieniä muutoksia. Saisi joskus keskittyä vähän pidemmäksi ajanjaksoksi työn tekemiseen. Inhimillisyys pitää näkyä tarvittaessa.

Tehokasta toimintaa, aitoa yhteistyötä, yhtenäiset käytännöt, pidetään huoli työntekijöiden jaksamisesta. Hyviä oppeja on saatu tästä korona-ajan toiminnasta, sekä myös itseluottamusta siihen, että tämän maan hallinto pystyy halutessaan todella tehokkaaseen toimintaan ja muuntumaan ja kehittymään nopeasti.

Hallinnossa on huomattavasti vähemmän ihmisiä töissä, koska tekoäly ja ATK on korvannut suurimman osan hallinnon ihmisten tehtävistä. Hallinto toimii tämän vuoksi tehokkaasti ja nopeasti rutiininomaisissa tehtävissä.
Hallinnossa työskentelevät ovat korkeasti koulutettuja, jotka kykenevät tekemään päätöksiä.

Hallinnon päättäjät tekevät vastuullisia päätöksiä ja nykyinen hallintokoneisto on monelta osin korvattu informaatioteknologisin ratkaisuin.

Julkiset menot ovat pitkälti arvokysymys. Kuinka paljon Suomen kansa on valmis maksamaan veroa maailman parhaan julkisen hallinnon toteuttamiseksi. Ja mitä se edes tarkoittaa kansalaisen näkökulmasta? Tavoite on lapsellinen. Maailman paras julkinen hallinto ei ole tae sille, että sen hallinnon alaiset kansalaiset olisivat maailman tyytyväisimpiä hallintoonsa. Siten tavoite tulisi olla hallintoonsa tyytyväiset kansalaiset ja toiminnanharjoittajat. Kun aikoinaan mittasuhteet olivat vielä terveellisellä tasolla, vertailu tapahtui kuntien välillä tms., mutta nykyisin "maailman paras" sitä tai tätä tai "maailman x. paras/huonoin" siinä tai tässä. Koronasuomi velkaantui järkyttävästi ja velkaantuu edelleen. Parasta hallintoa ei muuten kehitetä sillä, että palkataan lisää erilliseen kehittämisyksikköön kehitystehtäviin ihmisiä.

Hallinnon vaatimukset ja resurssit tasapainossa.