Jyväskylän yliopistossa nähdään erinomaisena, että äidinkielen pisteytyksessä suomen kieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) ovat samanarvoisia.
FSS kannattaa luonnosta tältä osin. FSS tukee äidinkielen merkityksen korostamista ja katsoo että äidinkielen pisteytys suhteessa matematiikkaan, kieliin ja reaaliaineisiin on tasapainossa.
FSS understöder höjningen av modersmålets betydelse och anser att modersmålets poängsättning i relation till matematik, språk- och realämnen är i balans.
Aineen vahvistaminen tärkeää, sillä lukutaito elinehto demokraattisessa yhteiskunnassa, missä jokaisella tulisi olla aito mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen.
Tärkeää että pisteytystä muutetaan, koska koe on ainoana kaikille pakollinen ja lisäksi lukutaitoa tarvitaan kaikissa korkeakouluissa. Suomi toisena kielenä (S2) vertaaminen äidinkielen ja kirjallisuuden pisteytykseen on yhdenvertainen ja perusteltu suuntaus.
Vaasan yliopisto pitää äidinkielen painoarvon kasvattamista todistusvalinnassa perusteltuna.
Taideyliopisto kannattaa ajatusta äidinkielen painoarvon nostamisesta todistusvalintojen kokonaisuudessa, ja pitää asiaan liitettyjä perusteluja paikkansapitävinä.
Turun yliopisto katsoo, että luonnos on tältä osin kannatettava, koska
• Äidinkielen (tai siihen rinnastettavan S2/R2) kirjoittavat kaikki lukiolaiset ja sen painoarvon nostaminen on järkevää.
• Äidinkieltä tarvitaan kaikilla tieteenaloilla
• Äidinkieli on riittävän vaativa ja erotteleva yo-ainevalintoja ajatellen
Äidinkielen merkityksen nosto pisteytysmallissa on perusteltua. Äidinkielen lukion oppimäärä ja ylioppilaskoe tuottavat yliopisto-opiskelun kannalta keskeisiä taitoja, kuten kielellistä osaamista, argumentaatiota ja tiedon soveltamista. SYL näkee, että on perusteltua pisteyttää S2 äidinkielenä, sillä eriytetty pisteytys asettaisi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuviin.
On loogista, että äidinkieli korostuu todistusvalinnan pisteytyksessä sen yliopisto-opiskeluihin valmentavan luonteen vuoksi. Äidinkielen painottaminen ei lisää opiskelijoiden paineita tehdä valintoja lukion alussa, sillä äidinkieli on joka tapauksessa kaikille lukiolaisille pakollinen opiskeltava ja kirjoitettava aine.
Suomen Lukiolaisten Liitto (myöhemmin SLL) ei esitä muutosta äidinkielen pisteytykseen eri taulukoissa. Samalla SLL toivoo yliopistojen ja lukiokentän toimijoiden huomioivan, että yhden aineen painottuminen reilusti ylitse muiden aineiden voi lisätä joidenkin abiturienttien paineita onnistua äidinkielen ylioppilaskokeissa. Lukiolaisille tarvitaan selkeää viestintää siitä, millaiset taidot äidinkielen opinnoissa valmentavat yliopisto-opintoihin ja miten toisaalta äidinkielessä menestymiseen tarvittavat taidot (lukutaito, tiedon soveltaminen) kehittyvät myös muissa oppiaineissa. Näin voidaan minimoida äidinkielen korkean pisteyttämisen mahdolliset negatiiviset ohjausvaikutukset. Samalla äidinkielen ylioppilaskoetta tulee entisestään kehittää siihen suuntaan, että se mittaa toivottavia, yliopisto-opiskelussa hyödyttäviä taitoja.
SLL toivoo, että suomi toisena kielenä -aineen rinnastus äidinkieleen avataan paremmin taulukoissa.
Psykologian kansallinen valintakoeryhmä ehdottaa, että äidinkielen Magna Cum Lauden arvosanan pisteytystä nostetaan tai lasketaan 0,1 pistettä siten, että pisteytys eroaa pitkän matematiikan laudatur-arvosanasta. Tämä parantaa pisteytysmallin erottelukykyä todennäköisesti juuri psykologian hyväksymisrajalla.
Ett gediget utredningsarbete ligger till grund för betygsantagningsreformen, och efter att ha tagit del av Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022–2025: Utkast till poängsättning för betygsantagningen är reaktionen positiv till förslaget. Det finns ett stort stöd för att öka betydelsen av modersmålet för samtliga utbildningar på det sätt som föreslås. Ett gott modersmål stöder studier inom alla områden. En god språklig förmåga behövs genom hela studietiden, och kommunikativa färdigheter är likväl viktiga i yrkeslivet. Därmed är det befogat att modersmålet får en tillräckligt stor tyngd i poängsättningen. Därutöver anser vi att det är av stor vikt att personer som skrivit S2, R2 eller samiska i studentexamensprovet, liksom även personer som har avlagt internationella studentexamina, har likvärdiga möjligheter att få en studieplats, dvs vi understöder det nuvarande förslaget gällande poängsättningen av S2, R2 och samiska, samt poängsättningen av språkämnen i internationella studentexamina.