Kynnysehdot ovat tarkoituksenmukaisia tietyille aloille. Joustavuutta tähän antaa perustellusti luonnoksen linjaus, että kynnysehtoja ei ole pakko ottaa käyttöön kaikissa alan hakukohteissa, vaikka osa hakukohteista kynnysehtoa käyttäisikin.

Ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole lausuttavaa kynnysehdoista.

EI lausuttavaa

Vieraat kielet, joissa vaaditaan kyseisen kielen osaamista (taulukko G)

Pisteytysluonnoksessa esitetään englannin kynnysehdoksi “Pitkä englanti vähintään E”.

Jyväskylän yliopiston näkemys on, että esitetty kynnysehto on liian korkea, ja kynnysehto tulisi muuttaa muotoon "Pitkä englanti vähintään M".

Luonnoksen perusteluosiossa luvussa 3.2. todetaan, että kynnysehdoilla tarkoitetaan sellaista koulutusalan kannalta välttämätöntä lukioaineen osaamista, jota ilman opinnoissa ei voi pärjätä. Liian korkea kynnysehto estäisi valituksi tulemisen hakijoilta, joilla kuitenkin olisi edellytykset aloittaa opinnot ja kehittää kielitaitoa edelleen opintojen aikana. Lisäksi se lisäisi riskiä aloituspaikkojen täyttämättä jäämiselle.

Matemaattiset tieteet (taulukko H)

Pisteytysluonnoksessa esitetään matemaattisten tieteiden kynnysehdoksi “Pitkä matematiikka vähintään C tai lyhyt matematiikka vähintään E”.

Jyväskylän yliopiston näkemys on, että esitetty kynnysehto antaa hakijalle väärän kuvan koulutuksessa tarvittavista valmiuksista, ja kynnysehto tulisi muuttaa muotoon "Pitkä matematiikka vähintään C".

Jyväskylän yliopiston matematiikan tutkinto-ohjelmissa vaadittuna esitietona on pitkän matematiikan hyvä hallinta, ja ilman sitä matematiikan opintojen suorittaminen on varsin haastavaa. Kynnysehto ei saisi antaa sitä käsitystä, että lyhyen matematiikan tiedoilla olisi realistista odottaa menestyvänsä matematiikan aine- ja syventävissä opinnoissa. Muutos ei poistaisi lyhyen matematiikan lukeneilta mahdollisuutta tulla valituksi matemaattisten tieteiden ohjelmiin, sillä valituksi voi tulla myös valintakoeväylän kautta.

Ruotsin kieli:
ruotsi toisena kotimaisena kielenä keskipitkä oppimäärä kynnysehdon tulisi olla M.
Perustelut
• Kynnysehto M on käytössä tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston lisäksi Oulun ja Tampereen yliopistoissa
• Itä-Suomen yliopiston hakukohteen aloituspaikkamäärät eivät ole täyttyneet viime vuosina. Jos kynnysehtoa tiukennetaan, aloituspaikkoja jää täyttämättä nykyistä enemmän.  Esimerkiksi kevään 2022 toisessa yhteishaussa todistusvalinnalla hyväksyttävissä olleita oli yhteensä 32. Jos kynnysehto olisi ollut E, hyväksyttävissä olleita olisi ollut 23. Kevään 2021 toisessa yhteishaussa vastaavat luvut olivat 31 ja 24.

FSS suhtautuu kriittisesti kynnysehtoihin, joita kolmannelle asteella siirtyminen edellyttää, koska nämä ehdot voivat estää opiskelijoiden mahdollisuudet jatkaa opintojaan. Tänä päivänä monet opiskelijat kärsivät mielenterveysongelmista, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti heidän menestykseensä ylioppilastutkinnossa ja siten myös vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikka. FSS katsoo, että toisen asteen opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus jatkaa opintojaan kolmannella asteella, riippumatta siitä, ovatko he suorittaneet ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tulisi tarjota enemmän vaihtoehtoisia reittejä kuin pelkästään ylioppilastutkinnon pisteet. Vaikka yhtenäiset kynnysehdot eri yliopistojen välillä koetaan positiivisena muutoksena, FSS ehdottaa, että kynnysehdot otetaan käyttöön vain silloin, kun se on perusteltua ja välttämätöntä.

FSS är kritisk till tröskelvillkoren för övergången till tredje stadiet eftersom dessa villkor kan hämma studerandens möjlighet att fortsätta sina studier. Idag lider många studeranden av psykisk ohälsa, vilket kan ha negativ inverkan på deras framgång i studentexamen och därmed försvåra deras möjligheter till att få en studieplats. FSS anser att exminander från andra stadiet bör ha möjlighet att fortsätta sina studier på tredje stadiet, oavsett om de har tagit studentexamen eller en yrkesinriktad grundexamen. Det bör finnas fler alternativa vägar till tredje stadiet än endast poängen från studentexamensprovet. Även om enhetliga tröskelvillkor mellan olika universitet anses vara en positiv förändring, föreslår FSS att tröskelvillkor endast införs där det är motiverat och nödvändigt.

Kynnysehtojen yksinkertaistaminen ja määrittelyssä tehty tarkastelu niiden tarpeellisuudesta sekä nykymallin haasteista on erittäin tervetullutta. Kannatamme lämpimästi esitystä, jossa samalla koulutusalalla käytettävät kynnysehdot ovat samat jokaisessa yliopistossa (mikäli käytössä). Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pisteytysuudistuksen tavoitteiden täyttymiseen esimerkiksi pisteytyksen selkiyttämisen osalta sekä vaikuttaa oleellisesti pisteytyksestä viestimiseen hakijoiden suuntaan.

Alakohtaiset tarkemmat huomiot:
- Oulun yliopiston Humanistinen tiedekunta toteaa painokkaasti, että keskipitkässä ruotsissa tulee säilyttää kynnysehto magnana eli M.
-Perustelut: Ruotsin oppiaine on saanut magnan kynnysehdolla hyviä ja kehityskelpoisia opiskelijoita. Muutosten tarkoituksena ei varmastikaan ole vaikeuttaa todistusvalintaa, vaan sujuvoittaa hakua opiskelijan näkökulmasta. Ruotsin oppiaineelle on tärkeää, että opiskelija on kirjoittanut ruotsin ja magna on hyvä arvosana.
-Kannatamme ehdotettua yhteistä kynnysehtoa englannin kielen osalta (eli arvosana E pitkästä englannista)
-Samoin humanistisen tiedekunta toteaa, että jo ennestään voimassa ollut kynnysehto (logopedian opiskelupaikan saamiseksi suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen äidinkielen arvosanan on oltava vähintään M) on sopiva.

Turun yliopiston puolesta luonnos on tältä osin kannatettava, mutta tietojenkäsittelytieteen yhteisvalinta haluaa eriyttää kynnysehdot hakukohteittain (”pitkä matematiikka C tai lyhyt M” TAI ”ei kynnysehtoa”).

Kynnysehdoissa on alojen välillä suurta vaihtelua, mikä ei vaikuta hakijan kannalta perustellulta. Esimerkiksi pitkän englannin E englannin koulutusohjelmissa verrattuna aloihin, joissa hyväksytty ylioppilastutkinnon arvosana riittää kynnysehdon ylittämiseen on liian korkea kynnysehto. Lisäksi aloilla, kuten tekniikan alalla, joissa kynnysehtoja ei ole luonnoksessa erikseen ilmaistu, tulisi ehdot säätää mahdollisimman lähelle toisiaan. Nykyisiä kynnysehtoja tulisi eri alojen välillä tasoittaa, jotta ne olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan.

Kynnysehto tulisi nähdä ennemminkin minimivaatimuksena alalla pärjäämiseen, kuin hakijoita erottelevana tekijänä.
Tekniikan alojen kynnysehdot tulisi säätää mahdollisimman lähelle toisiaan. Lisäksi Kynnysehtoja tulee mahdollisuuksien mukaan aina välttää tai niiden on oltava mahdollisimman matalia, mikä on tärkeää saavutettavuuden näkökulmasta. Monet korkeat kynnysehdot, kuten englannissa englannin E tai kirjallisuustieteissä äidinkielen M, eivät ole alalla pärjäämisen kannalta välttämättömiä, kuten kynnysehtojen yleisissä kriteereissä vaaditaan. Kynnysehtojen perusteiden on oltava myös avoimia ja hakijan tulee voida saada tietoa alakohtaisten kynnysehtojen muodostumisperusteista hakiessaan.

SLL pitää hyvänä suuntana sitä, että alojen kynnysehtoja on huomattavasti yhtenäistetty. Kynnysehtoja tulisi käyttää ainoastaan silloin, kuin se on ehdottomasti perusteltua. Loppujen lopuksi piste-erot esimerkiksi kahden eri arvosanan välillä voivat olla hyvin pieniä, mutta kynnysehdon kaltaiset yksityiskohdat ovat omiaan synnyttämään stressiä valinnoista.