Terveet tilat, sopivat opetusryhmät, tukea tarvitseville. Eli huonot ja epäterveet kiinteistöt pois. Lähekkäin olevat koulut yhteen. Järkeviä investointeja. Oppilasmäärien kasvaessa niitä tarvitaan. Sellaisia päätöksiä nyt, että opetuksen resurssit riittävät myös jatkossa.

Toivottavasti nyt ei tehdä äkkipäätöksiä, kun päätöksenteossa ensin vitkutellaan vuosikausia. Kuvio antaa kyllä hyvin erikoisen kuvan kokkolalaisesta päätöksenteosta ja vastuunkannosta. Ainoa arvo on raha, ja lapset pannaan sitten joustamaan. Haluan nähdä, mistä muualta on ensin säästöt haettu!

Aivan pielessä Mitään säästöjä OIKEIN??? laskien ei kyllä mahdeta saada.
Hyvä koulu homeeton ja terve pitää säilyttää myös sivukylillä.
Kuiljetetaan ne homekoulun oppilaat Alaviirteelle tilat ovat hyvät!!
JA mihin oppilaat pikeasti saadaan mahtumaan miten ne kuljetetaan ja minne???
Lapsissa on meidän tulevaisuuus EI UNOHDETA SITÄ!!!

Koulua ei saa lakkauttaa.

Esiopetusta ja alakoulua ei tulisi yhdistää yläkoulun kanssa! Annetaan pienten lasten kasvaa omassa turvallisessa ympäristössään. Myöskin pienet varhaiskasvatusyksiköt tulisi ehdottomasti säilyttää! Kaikki lapset eivät sopeudu isoihin ryhmiin ja toimintaympäristöihin.

Minä en ymmärrä kun esim. Vitsar koulu ja Rödsön koulu annettu Kaupungille aikanaan että miten ne voi esim. myydä niitä eteenpäin
jos lakkauttaminen tapahtuu? Ja kuinka kauan kestää nykyiset uudet rakennukset kallineen teknikoitten puolesta, nämä kaksi vanhaa koulua kestänyt jo sata vuotta tuuletus ikkunoilla ja hengittäviä hirsirakennuksia. Kyllä on kallista nykyiset tekniikat pitää kunnossa, ainoastaan niilläkin rahoilla pyörisi nämä vanhat rakennukset. Ja isoissa kouluissa rupeaa (jengittyminen) ja siitä vasta ongelmat nähdään paljon myöhemmin mutta niitä tulee. nykyisissä pienkouluissa ongelmiin tartutaan heti kun kaikki tuntevat toisensa opettajat, vanhemmat oppilaat....... SISÄILMAONGELMAT TULEE NYKYSILLÄ TEKNIIKOILLA (IV-KONEET) + rakennustavat

Tämä teksti löytyy Kokkolan strategioista:
Tavoitteena on nähdä maaseutu kokonaisuutena ja rohkaista tamän kokonaisuuden osia toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (integroiva strategia).Lyhyesti sanottuna maaseutuohjelma tavoittelee moniarvoista kokkolalaista maaseutua.
Yhteinen tavoite eriarvoinen maaseutu koulujen, kirjaston, varhaiskasvatuksen lopettamisen tavoitteessa?
- Onko laskelmissa laskettu mitä esim. Rahkosen koulun lopettaminen merkitsee,
päivähoidolle,
kirjastolle
liikuntapaikoille,
koko kylälle?
-Mitä maksaa päivähoidon siirto remontteineen johonkin rivitaloon jne.
-Maaseutu kokonaisuus. Mitä se on? Sitäkö, että maaseutu verorahoillaan auttaa lopettamaan kaikki palvelut itseltään?

Kokkolalaiset eivät hyväksy tällaista päätöksentekoa. Vaadimme selkeät vastaukset jokaiseen täällä esitettyyn väitteeseen. Niin köyhiä ei olla että koulut pitäisi lopettaa. Itse rakennetut ja kaupungille veloituksetta luovutetut. Henkilökohtaisesti olen valmis vaikka ottamaan lapset pois koulusta kokonaan, jos lähikoulumme lopetetaan. Yksi vaihtoehto voisi olla myös yksityiskoulun perustaminen. Päättäjät vastuuseen ja laskelmat näkyville. Kuka hyötyy tästä?

Nyt tehtävien päätösten tulee olla täysin perusteltuja, itse perustelujen tulee olla täysin pitäviä. Ja päätösten tulee olla kautta linjan johdonmukaisia ja tasavertaisia. Ensinnäkin voidaan todeta, ettei ole kovin vakuuttavaa jos valtuusto vuoden välein muuttaa päätöksiään, tämä horjuttaa uskottavuutta aika lailla. Vuosi sitten minimioppilasmäärä nostettiin 32. oppilaaseen 25. oppilaasta, nyt esityksenä on nosto 48. oppilaaseen eikä mistään selviä mihin tämä esitys varsinaisesti pohjautuu – mistä tällainen muutos on yhtäkkiä tempaistu? Tuon minimioppilasmäärän ollessa 32 tätä tulee noudattaa jokaisen koulun kohdalla, mutta nyt tehdyn esityksen mukaan tämä ei toteutuisi. Esim. Vittsarin koulua ei millään perustein pitäisi voida sulkea ja liitää Chydeniukseen koska Vittsarin oppilasmäärä selkeästi ylittää tämän minimioppilasmäärän 32. Taasen jos Öja, jossa on alle 30 oppilasta, saisi jatkaa, niin ei myöskään Rahkosen tai Alaviirteen koulua pitäisi voida sulkea, miksi Rödsökään? Jos Chydeniukseen panostetaan 10,5 miljoona on sanomatta selvä, että Ykspihlajan uuteen kouluun tulee löytyä rahaa. Toisaalta toisinpäin: jos Ykspihlajaan rakennetaan uusi yksisarjainen koulu, pitäisi olla täysin mahdollista rakentaa yksisarjainen uusi Chydenius. Ja mitä kaupungin taloudelliseen tilanteeseen tulee, ei voi olla millään tavoin perusteltua rakentaa kaksisarjainen Chydenius 10,5 miljoona (huom. arvio) jos Chydeniusta ei yhdistetä Kyrkbackenin kanssa joka on ilman kiinteistöä, näiden kahden yhdistäminen tarkoittaisi todellista säästöä. Villan laajentaminen vajaalla 2 miljoonalla (huom. arvio), jotta Kyrkbacken voitaisiin yhdistää sen kanssa, ei ole millään tavoin perusteltua koska Villa vastikään peruskorjattiin. Kaupunginjohtaja on itse todennut, ettei kouluverkkouudistus ja koululakkautukset kaupungin taloutta pelasta, luvut kertovat todella mitättömistä säästöistä, silti keskittämistä ja koulujen lakkauttamista ajetaan suorastaan raivokkaasti – tämä haiskahtaa kovasti. Ja sitten vedotaan siihen, ettei uutta opetussuunnitelmaa voida toteuttaa pienissä kouluissa. Itse asiassa pienissä kouluissa joissa on yhdysluokat on toteutettu useita uuden opetussuunnitelman painotuksia jo kauan (aina?) ennen kuin uutta opetussuunnitelmaa olikaan. Eikä se uusi opetussuunnitelma nyt niin monimutkainen ole, itse asiassa virkamiehet hyödyntävät sitä nyt sumeilematta saadakseen toteuttaa haluamiaan visioita. Ja argumentti, että uusi opetussuunnitelma edellyttää nykyaikaisen oppimisympäristön, tarkoittaisi sitä, että jokainen koulu läpi Suomen maan pitäisi käytännössä rakentaa uusiksi. Esitetyt perustelut ovat siis hyvin huteralla pohjalla, katsotaan miten johdonmukaisuus ja tasavertaisuus toteutuu.

Yhtenäiskoulut 1-9 ovat kaikkea muuta kuin lapsen edun mukaisia, mitä isompi edellä sitä pienempi perässä, tästä seuraa valtaisat ongelmat ja valtaisat Soite-menot. Muutoinkin isot monensadan alakoululaisen yksiköt tuovat mukanaan isoja ongelmia, toivoisin, että Isokylän opettajat uskaltaisivat kertoa koulussa vallitsevista haasteista. Olen todella huolissani tästä keskittämisen ja isojen yksikköjen suuntauksesta lastemme näkökulmasta, siitä seuraa kallis lasku. Virkamiehet ovat läpikäyneet tehokkaan koulutuksen ja ohjauksen ja he toteuttavat sitä mitä heille opetetaan, toivotaan, että maalaisjärki sekä lasten & perheiden etu voittaa valtuuston käsittelyssä. Sillä virkamiehet ajavat jotain aivan muuta päämäärää kuin lasten etua: kasvukeskusten ns. kehittäminen ja rakentaminen on keskeinen osa tätä. Kehittyvä kaupunki ei saneeraa kouluja, se rakentaa uusia jättikeskuksia ja näistä rakennusliikkeet tietenkin nettoavat selvästi enemmän kuin pienemmistä saneerauskohteista.