Yläkoulut ja alakoulut tulee säilyttää erillään! Ysiluokkalainen on valitettavasti monesti huono roolimalli koulunsa aloittavalle. Yhteinäiskoulu -mallissa jää myös toteutumatta se yläkouluun siirtymisen perinteinen askel.
Ennen kaikkea Kokkolan kaikki koulut tulisi saada kuntoon sisäilman suhteen, jotta opiskelu niissä olisi turvallista. Oma lukion ensi syksynä aloittava lapseni harkitsee hakeutuvansa joko Kannuksen tai Pietarsaaren lukioon ihan vain siitä syystä, että oireilu Länsipuiston rakennuksessa on aina vaan rajumpaa. Jos altistuminen jatkuisi vielä kolme vuotta lisää, niin mitenkähän huonoon kuntoon lapsi tulisi?

Besluten påverkar mycket mera än skoleleverna och deras föräldrar.

Min åsikt är att en liten byskola är bättre för en elev i lågstadiet. Den lilla brist i pedagogiska metoder kompenseras av att eleven fåt uppmärksamhet och känner sig trygg.
För Karleby som tvåspråkig stad är skolnätet en nödvändighet. Allt färre barn från tvåspråkiga hem sätts i svenska skolor om byskolorna försvinner.
Sammanhållning i byarna försvinner om skolan inte förblir samlingsplatsen. troligtvis upphör de flesta byarådens verksamhet.
Bya gemenskapen medför att människorna trivs och därmed är friskare. Sjukare människor blir dyrt för staden.
Problemet för de flesta byarna är att inga byggnadsrätter beviljas. Folk som vill bo på landet tvingas söka sig till andra kommuner. Är denna image bra för Karleby? Knappast, och denna politik åderlåter framförallt svensk- och tvåspråkiga familjer.
Innan man besluter att stänga byskolorna borde man ha en preliminär plan för vad som sker med fastigheterna. Varför bygga nytt när utrymmen finns i gamla handelsläroverket !

Pienissä ryhmissä enfmmän aikaa per lapsi ja kiusaamiseenkin on helpompi puuttua.

Öja skola har nyligen renoverats och dessutom har en tillbyggnad med slöjdsal, klassrum med inva-tillgänglighet fåtts till stånd efter mycket påtryck från föräldrar och Öja Hem och skola. Öja daghem finns i direkt närhet till skolan. Även i skolgården och närområdet har nyligen mycket pengar plöjts ner för att aktivera skolbarnen och byborna. Redan nu så sätter sig högstadieeleverna på bussen kl 07 på morgonen för att komma till skolan i tid. Vad vinner man på att stänga en frisk, fullt fungerande skola i närområdet för att sätta små barn i 6-12 års åldern på bussen kl 07 på morgonen för att gå i en stor skola. Stadens projekt med att göra Karleby till "Den havsnära staden" med stora planer för Lohteå och Öja urvattnas och får säkerligen den mycket nödvändiga talkokraften som finns i byn att avta storligen då barnen (den blivande talkokraften och eventuella blivande företagare i sin hemby) transporteras bort redan som små.

Suuntaus isoihin yksikköihin on täysin väärä. Alaviirteen, Rahkosen, Vitsarin ja koulut on säilytettävä. Ykspihlajan uuden koulun rakentaminen tai vanhan koulun saneeraaminen on laitettava heti käyntiin. Kohtuutonta että Ykspihlajan nuoria perheitä pidetään löysässä hirressä vuositolkulla. Lähikoulu ja lähipäiväkoti on lapsen kehitykselle paras vaihtoehto. Tulee myös huomioida koulun merkitys asuinaluueensa kokoavana keskuksena joka yhdistää koko yhteisöä ja parantta myös siten lapsen kasvuympäristöä. Säästö ainoana perusteena koulujen lakkautamiseen on kestämätön. Lasten etu on laitettava etusijalle, maksoi mitä maksoi.

Vitsarin koulun vanhemmat ovat johdonmukaisesti ja sinnikkäästi vuodesta 2014 lähtien tuoneet esille vastustavansa oppilaiden siirtoa Chydeniukseen. Tätä on tuotu esille OPEKA:n ruotsinkieliselle jaostolle (sitä kautta siis OPEKA:lle) sekä kaupunginhallituksen ja –valtuuston jäsenille. Jo syksyllä 2014 myös koulun oppilaat oma-aloitteisesti tekivät oman kirjelmän koulun puolesta jonka jokainen silloin koulussa ollut oppilas allekirjoitti. Kesäkuussa 2015 vanhempainyhdistys luovutti kaupungille (niin OPEKA:lle kuin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pj:lle) adressin koulun ylläpitämiseksi jossa oli 1026 nimeä. Koululle on kutsuttu OPEKA:n sekä kaupunginhallituksen ja – valtuuston jäseniä keskustelemaan. Lukuisat kirjelmät ja kutsut keskusteluihin ovat vuosien varrella saaneet valitettavan vähän vastakaikua. Nyt käydään tätä kuulemis- ja lausuntokierrosta mikä olisi pitänyt käydä vuosia sitten! Olemme alusta lähtien esittäneet hyviä vaihtoehtomalleja joilla saataisiin säästöä, eivätpä nämä ole kiinnostaneet virkamiestasoa eikä näitä heidän puoleltaan ole lähdetty perusteellisesti selvittämään, on täysin turha väittää, että näin olisi toimittu. Vaikka koulu on ollut lakkautusuhan alla vuosikausia, oppilasmäärä on noususuuntainen ja oppilasennuste vakaa. Vitsarin koulu palvelee sekä ruotsin- että suomenkielisiä perheitä varsin laajalta alueelta (Peltokorpea/Kälviää ja Lohtajaa myöten), 80 % lapsista on kaksikielisiä ja 34 % äidinkieleltään suomenkielisiä. Osa lapsista asuu toki kilometreissä mitattuna aika lähellä kaupunkia, mutta valtaosa oppilaista asuvat niin kaukana kaupungista, etteivät he millään voi itsenäisesti kulkea kouluun. Jos oppilaat siirtyisivät kaupunkiin, valtaosalle tulisi järjestää koulukyyditys, osin taksikyyditys, koulukyydistyksen kustannukset nousisivat roimasti. Vitsarin koulun laajalle oppilasalueelle nousee koko ajan uusia taloja, yllättävän montakin näkyy ajeltaessa kylillä, lisäksi vanhoja omakotitaloja tulee pikkuhiljaa yhä enemmän myyntiin, joten oppilaita riittää tulevaisuudessa ihan takuuvarmasti. Ohjaamalla oppilasvirtaa hivenen eri tavoin tämä vajaakäytöllä oleva tilava, tarkoituksenmukainen ja terve koulurakennus saataisiin helpolla täytettyä – tässä on täysin kyse tahdosta ja priorisoinnista. Lisäksi koulu olemassaoloa voidaan helposti perustella sillä, että kahden isomman koulun välissä (Villa ja Chydenius) on hyvä olla varaventtiili, Vitsarin koulun sijainti on tätä ajatellen erinomainen. Ruotsinkielisten oppilaiden määrä nimittäin elää ja vaihtelee kovasti vuosittain ja viime vuosien tilastojen perusteella yhä useampi kaksikielisistä perheistä (ehkä suomenkielisistäkin) laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Vitsarin kouluun mahtuu kevyesti 70 oppilasta + esikouluoppilaat. Kustannukset per oppilas ovat 2015 lukujen perusteella 6910 mikä tarkoittaa, että koulu on edullinen. Koulusta löytyy monenlaista viihtyisää soppea ryhmätöitä ajatellen, tilat eivät ole uusia eivätkä moderneja, mutta siistejä ja varsin sopivat uutta opetussuunnitelmaa ajatellen. Koulun piha on kertakaikkisen virikkeellinen jo itsessään, jalkapallokenttää/luistinrataa löytyy, niin ja kyllä sinne pihalle niitä uusia kiipeilytelineitäkin on saatu lahjoitusrahoilla. Metsässä on oppilaiden itse rakentama iso majakylä. Opettajat ovat aktiivisia opetuksen ulkoistamisessa eli pihaa, ympäröivää luontoa, vaellusreittiä, laavuja jne. käytetään aktiivisesti, mutta samaan aikaan oppilaita viedään aktiivisesti kaupunkiin oppimaan asioita, osin Tienesti-taksilla tai bussilla, mutta usein meidän vanhempien kimppakyydeillä eikä tämä ole tuottanut minkäänlaista ongelmaa. Leirikouluakin käytiin yhdessä Öjalaisten kanssa. Oppilaat eivät ole jääneet mistään paitsi vaikka ovat pienemmässä koulussa. Oppilaiden välistä kanssakäymistä ja kaveruutta leimaa luokattomuus. Toinen toisistaan huolehtiminen yli luokkarajojen ja yhteisöllisyys on erityisen vahvaa. Oppilaat oppivat kanssakäymistä ei vain samanikäisten vaan itseään pienempien ja vanhempien kanssa. Uskallan väittää, että koulu on edelläkävijöitä tällä saralla ja tämän osalta koulu voisi toimia malli- ja esittely-yksikkönä. Koulussa jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi, tukea tarvitsevat oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea, jokaisen oppilaan vahvuudet löydetään, niitä tuetaan ja oppilaat saavat kasvaa omina persoonina ja saavat loistaa niillä saroilla joilla pärjäävät parhaiten. Ja koulun kulttuuri tukee mitä parhaalla tavalla lapsen pikkuhiljaa tapahtuvaa kasvua pienestä isommaksi kohti murrosikää ja aikuisuutta. Ei ole painetta ruveta pikkuteiniksi liian varhain, leikille on runsaasti tilaa. Joulu- ja kevätjuhlissa on joka kerta yhtä upeaa nähdä kuinka yksi sun toinen uskaltaa rohkeasti esiintyä koko yleisön edessä, yllättävän moni yksin, usein kaksin tai kolmistaan tai yhdessä kaikkien oppilaiden kanssa. Niin koulussa on siis myös Rödsön ja Vitsarin yhteinen esikoulu mikä on toiminut pitkään. Ymmärrettävästi moni onkin kysynyt eikö kouluja voisi yhdistää, oppilaat mahtuisivat nykyisillä oppilasmäärillä Vitsariin. Koulussa on kolme opettajaa ja kaksi avustajaa, usein harjoittelijoita. Opettajat ovat nuoria ja innokkaita ja erittäin ammattitaitoisia, erityisen tykättyjä. Se, että nämä huippuopettajat ovat halunneet tulla nimenomaan tähän kouluun töihin, kertoo paljon koulusta. Koulussa on hyvin aktiivinen vanhempainyhdistys, yhteishenki perheiden välillä on tuttavallinen ja lämmin. Uskallan väittää, että uudet perheet kokevat, että heidät otetaan avosylin vastaan porukkaan, uutena perheenä on siis helppo tulla tähän kouluun. Koulua käytetään iltapäivisin ja iltaisin harrastustoimintaan ja koulu on myös tärkeä kyläläisten kokoontumispaikkana, huipentumana jokavuotinen hirvisoppalounas jonka Jokilaakson hirviporukka joka vuosi tarjoaa kaikille kyläläisille, kielirajoja ei tunneta. Vitsarin koulun lopettaminen ei tuo mainittavia säästöjä, sen sijaan koulun kehittämistä on hyvinkin helppo perustella ja tästä syntyisi säästöä. Vitsarin koulun puolesta !

En påtvingad centralisering utarmar den levande landsbygd som Karleby haft. Vi har ypperligt fungerande småskolor här i Vittsar och Rödsö som kunde ta emot än fler elever. Staden sparar inget! Istället skall så gott som alla elever skjutsas in till stan vilket medför nya kostnader. Fastigheterna som staden fått gratis finns kvar, kräver underhåll och är inte lätt avvecklade vid ev. försäljning. Byskolorna är det gemensamma samlingsstället, hemmet för alla invånare i byarna och de enda servicepunkter staden tillhandahåller oss. Varför skall barnen/invånarna i byarna straffas för stans dåligt skötta ekonomi!

Kokkolassa on liikaa pieniä kouluja .Ajattelumalli on 60 luvulta jolloin oli kyläkouluja ja kirkonkylän kouluja.Puolet saa lakkauttaa.Lisäksi on suuri munaus rakentaa pieniä liikuntahalleja sinne tänne.Kyllä oppilaat jaksaa kävellä muutaman kilometrin.Lisäksi liikunta ei liene pakollista.

ÄLKÄÄ OTTAKO SÄÄSTÖJÄ LAPSILTA! PITÄKÄÄ KOKKOLA MYÖS HYMYILEVIEN LASTEN KAUPUNKINA!

Kannatan Jokilaakson koulun säilymistä nykyisellä paikallaan. Sitä puoltaa koulun oppilasmäärän kasvu lähivuosina. Koulu alueena tarjoaa oppilailleen mielekkään luontoa lähellä olevan oppimisympäristön uuden opetussuunnitelman sisältöä noudattaen.
Koulun yhteisöllisyys tarjoaa hyvät puitteet lapsen turvalliseen kasvuun.
Torkinmäen yläkoulun valmistuttua oppilaaksiottamisalue tulee kenties uudelleen tarkasteluun suhteessa Hakalahden yläkoulun alueeseen? Luontevaa olisi Jokilaakson koulun alueelta siirtyminen yläkouluun Torkinmäelle.