Tulevaisuuden julkinen hallinto on luotettava ja objektiivinen. Kansalaiset voivat perustellusti luottaa siihen, että heidän asiansa hoidetaan oikeudenmukaisesti. Toimenpiteillä edistetään rauhallista yhteiskuntaa ja vältetään vastakkainasettelua. Toimivassa yhteiskunnassa ei tarvita ns. positiivista syrjintää, joka edistää epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Muutos olisi tällöin toteutunut verrattuna nykytilanteeseen, Marinin hallituksen aikaan. Todella toivon, että Suomi pidetään ainutlaatuisena sen omassa mittakaavassaan. Onko maailman paras Suomen parasta?

Vastaukset 1,2,3 ja 5.

Hallinto takaisi yhteiskunnan toimivuuden tukirakenteena ja ristiriitojen sovittelijana. Hallinto toimisi yhteisellä tietopohjalla ja arvopohjalla, jossa työntekijät ymmärtävät oman roolinsa kokonaisuudessa. Hallinto edustaisi yhteiskunnassa jatkuvuutta ja kauaskatseisuutta.

Vuonna 2030 julkisella hallinnolla on julkisia kehitysohjelmia, joihin kansalaiset voivat osallistua. Julkinen hallinto näyttäytyykin läpinäkyvänä suurimmalta osin ja niilläkin aloilla, joissa läpinäkyvyyttä ei voida taata, on yhteiskunnan luottamus julkisen hallinnon toimintaan ja sen oikeudellisuuteen hyvä. Hallinto ottaa jatkuvasti palautetta vastaan ja osoittaa kykynsä käsitellä sitä sekä uudistaa toimintaansa sen perusteella.

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/15025 tossa kansalaisaloite sähköpostilla

Rakentaa yhteiskuntaa turvalliseen suuntaan, tällä hetkellä puolustusvoimien, poliisin, tullin ja rajan alas-ajo hävettää. Pidetään yhteiskunta turvallisena ja vakaana. Ei toisteta muiden maiden virheitä ks. ruotsi, ranska.

Digitalisaatio on tehnyt hallinnosta ja prosesseista sujuvampaa ja nopeampaa. Rakenteet ja vastuunjaot ovat selkeät. Ihmisten kouluttautuneisuuden taso on korkea. Ymmärrys ja kyky tiedolla johtamiseen on lisääntynyt. Hallinto palvelee kansalaisia ja tukee heitä.

Kolletiivisuus ja individualismi ovat tasapainossa. Kriisitilanteita ja niihin valmisteluun on hallinnon aloja yhdistävät rakenteet. Vastuunjako säilytetty selkeänä, mutta erityisesti kriisitilannejohtamsiessa noudaetaan periaatetta "Se kenen vastuulle asia kuuluu johtaa. Se osaa ja kykenee saa tehdä". Digitalisaatiota on hyödynnetty, mutta samalla keskeisimmät toiminnot onn varmistettu, osin myös manuaalisin järjestelyin. Toimintaa johdetaan objektiisuuteen pyrkien, tietoon perustuen. Toimintoja johtavat alansa vastuulliset johtajat/toimijat. Juristit, lääkärit, yms erityisalojen tuntijat pysyvät tukitoimintaroolissa eikä hallintoa muuteta juristeriaksi tai muiden erityisalojen ohjaamaksi.

Omat työhuoneet tai jaetut muutaman hengen toimistotilat. Etätyö mahdollistettu mahdollisimman laajaksi ja sen päätös pudotettu esimiestasolle. Otettu huomoon, että ihmisillä voi olla pitkät työmatkat ja lakattu rankaisemasta yksityisautoilua, kun kerran julkisia ei ole. Tiestön kuntoon ohjattu rahoja enenevässä määrin, jotta liikkuminen on sujuvaa. Isojen kaupunkien, joissa joukkoliikenne toimii, keskusoissa ruuhkamaksut. Lisää parkkipaikkoja liityntäparkeiksi ja jo sisääntuloväylien varrelle, jotta työmatkaliikenne voi hoitua julkisilla keskusta-alueilla myös pitkämatkalaisilla.
Yksilöt taidot ja osaaminen tunnistettu, lakattu tuijottamasta titteleihin. Palkkauksessa ei ole enää selkeää luokittelua virka=palkkaluokka, vaan siinä on haarukka virka=palkkaluokka1 - palkkaluokka 3. ns. henkilisineen. Tällöin organisaatiolla on mahdollisuus maksaa yksilölle kykyjen mukaista palkkaa, koska organisaatio tunnistaa kyllä kenelle kuuluu mitäkin.
Pitkät lomat julkisella puolella ovat säilyneet, koska palkka ei tule ikinä kohtaamaan yksityisensektorin tasoa. Pitkät lomat kompensoivat rahallisen tulonmenetyksen.

Julkinen hallinto on luotettava ja aktiivinen kansalaisiin päin, ottaa vastaan palautetta ja kehittyy sen myötä. Tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja yhdistää yhteiskunnan jäseniä.