Tämä voisi toimia, luultavasti aiheesta kiinnostuneet osallistuisivat raatiin. Heille pitäisi olla riittävästi taustamateriaalia ja (tieteellistä)tietoa tarjolla tueksi päätöksentekoon.

No juuri tätä tarkoitin aiemmassa kommentissani. Erittäin hyvä idea kun toteutetaan hyvin.

Tässä mietityttää se, että raadin koko tulisi olla aika iso että se satunnaisotannalla edustaisi kaikkia. Miten keskustelua fasilitoitaisiin, miten toimisi porukan vuorovaikutus että keskustelu päätyisi johonkin? Onko ihmisillä tarvittavat keskustelutaidot hallussa? Kaunis ajatus, mutta luulen että helpompaa on vain kysyä yksittäisiltä ihmisiltä heidän mielipiteistään, vaikka satunnaisotannalla. Meillä on kuitenkin jo eduskunta joka keskustelee.... en kuitenkaan suoranaisesti vastusta ajatusta, jos on vain tarkasti mietitty miten tämän saa toimimaan. Voisi toimia kyllä siinä, että lisäisi ihmisten tunnetta osallisuudesta ja siitä että ihmisten mielipiteet otetaan huomioon.

Satunnaisotanta herättää kysymyksen siitä, kuinka kiinnostuneita ja asiaan paneutuneita valituiksi tulleet mahtavat olla. Yksi mahdollisuus voisi olla raati, joka olisi yhdistelmä asianosaisia ja asiantuntijoita. Keskustelun voisi toteuttaa esimerkiksi Delfoi-menetelmää käyttäen anonyymina keskusteluna.

Periaatteessa hyvä, mutta osallistuminen satunnaista. Ovatko luonnontutkijat mukana ja hyvin kuultuina? Pitäisi olla, kansalaisanti jää muuten vähälle tiedolle ja reflektiolle.

Mielestäni tämä on eräs hyvä ratkaisu siihen, kuinka saadaan osallistuminen mahdollistumaan aidosti erilaisille ihmisryhmille, eikä vain äänekkäimmille, toimintakykyisimmille tai parhaiten verkostoituneille. Kansalaisraadin toimintaa tulisi fasilitoida siten, että raati saa tuekseen parasta tieteellistä asiantuntemusta. Raadin vaikutusvallan tulisi olla todellista ja raadin tulisi vaikuttaa esimerkiksi ilmastotoimien kohdentumiseen (alueellisesti, sektoreittain ym).

Ihan ok vaihtoehto.

hyvä idea, kunhan turvataan, että osallistujilla on riittävät tiedolliset edellytykset siihen osallistumiseen.

Päätösten pitää pohjata tieteelliseen tutkimukseen, ei mielipiteisiin. En usko raadin pystyvän ohittamaan mielikuvia ja ennakkoasenteita.

Kansalaisraati on hyvä menetelmä kun halutaan lisätä keskustelua eri näkökulmien välillä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä itse ongelmasta tai aiheesta. Kansalaisraadin kohdalla täytyy kuitenkin muistaa, että ei ole yhdentekevää miten sen toteuttaa. Viime vuosina verkossa toteutettu Kestävän kehityksen "kansalaisraati" on hyvä esimerkki menetelmän epäonnistuneesta käytöstä tai ainakin työskentelyn harhaanjohtavasta nimittämisestä kansalaisraadiksi. Verkkokysely ei ole kansalaisraati, eikä pelkkä aiheesta keskustelu riitä synnyttämään yhteistä ymmärrystä tai auta muodostamaan ratkaisuehdotuksia. Jos kansalaisraatia siis käytetään ilmastosuunnitelmien valmistelussa, olisi tärkeää, että siihen on resursoitu tarpeeksi aikaa ja asiantuntemusta sen toteuttamiseen. Onkin mietittävä tarkkaan mitä raadilla tavoitellaan ja mitkä todella ovat ne keinot, joilla tuohon tavoitteeseen voidaan päästä.