Hyvinvointia ja terveyttä edistävät hankkeet tulee kohdentaa marginaaliryhmille.

Sosiaalisen osallisuuden edistäminen työelämän ulkopuolella olevien osalta. Meillä on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja muita työikäisiä henkilöitä, joille pitää mahdollistaa osallisuus heille sopivassa toimintaympäsristössä joka tukee osallisuutta paikallisesti lähiyhteisöön.

Kolmannen sektorin tarjoaman potentiaalin hyödyntäminen.

Työkyvyttömyys- tms. palveluiden helpompi saatavuus ja tiedon jaon parantaminen. Haastavien elinaikojen tukeminen tarjoamalla entistä paremmin tietoa ja apua palveluiden, tukien ja avun hakemiseen yhden luukun (=ihmisen) mentelmällä, jolloin voimiaan voi paremmin käyttää haasteiden voittamiseen.

Asennekasvatus työhön, työntekemisen kulttuuriin tukeminen on lopetettu jo 90- luvulla ja sen helmiä nyt keräilemme. Työn merkityksen korostaminen muutenkin kuin vain rahallisesti. Taidot käyttöön erilaisten tukitoimien avulla -> itsensä työllistäminen omien voimien ja taitojen mukaan; jokainen osaa jotain.

Perheiden ja nuorten naisten haluttomuus synnyttää!

Ennaltaehkäisevää työtä tulee kehittää ja siihen laitetut resurssit saadaan usein monin kerroin takaisin. Kolmannella sektorilla on paljon hyviä ja koeteltuja toimintatapoja, joita voitaisiin skaalata. Erityisesti sosiaalinen osallisuus on järjestöjen toiminnan ytimessä. Niiden kautta sosiaalista pääomaa voi edelleen lisätä ja siirtää muille elämän alueille.

Tarpeeksi kielikoulutusta niin tulijoille kuin olijoillekin.

Työelämän joustamattomuus erilaisille kohderyhmille

Erityisryhmien kuten maahanmuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen / työllistäminen yleishyödyllisiin haknkkeisiin esim. korjausrakentamiseen