millään toimenpiteillä ei ole vaikutusta ellemme pysty hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomi voisi toimia tässä esimerkkinä ja edelläkävijänä jos halua olisi. Tuetaan kestävää hyvinvointia eikä materialistista elintasoa.

Huomattavsti suurempi rooli elinkeino- ja yritystoiminnan vahvistamiselle, kasvun mahdollistamiselle ja sitäkautta työllisyyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden parantamiselle. Huomioiden myös saavuttettavuus ja väylien kunto, myös harvaan-asutuilla alueilla.

Huomioitaisiin jo hankkeiden hakuvaiheissa mahdollisuus hankkeiden suuntaamiseen talouden suhdanteiden mukaan, -> tehdään tarpeellista työtä.

Aluekehityksen, organisaatioiden ja yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteiden älykään erikoitumisen tukemisen kautta, tukeminen kohti todellista ja kestävää biotaloutta.

Jatkuvat hakuajat. Tukiprosentit eivät saa laskea liikaa. Mieluummin vaikka vähemmän hankkeita rahoitukseen.

Huomioda myös pienyrittäjät, joilla on potentiaalia työllistää, mutta ei taloudellisia mahdollisuuksia ilman tukea.

Valmistelun oltava aluelähtöistä, mitä kautta huomioidaan aiempaa paremmin alueiden erilaisuus ja tarpeet.

Ohjelmakauden yhteiset tavoitteet uudessa liiketoiminnassa ja yritysten toimintaympärisöjen kehityksessä. Ohjelman käytännön toteutus paikkaperusteista esim. työssäkäyntialueittain. Kasvuyritysten ja viennin edistämisen asiat pääosin kansallisella tasolla, mutta edellyttää vahvaa palvelujen saatavuutta ja esim BusinessFinlandin läsnäoloa maakuntakeskuksissa.

Tulisi keskittyä alueen toimintaympäristön konkreettiseen parantamiseen - hyväkuntoiset tiet, kattavat valokuituverkot, vesihuolto kuntoon jne. Perusinfra kuntoon, sillä se luo edellytykset asumiselle, yrityksille ja tuo työpaikkoja maakuntaan.

1) Rakennerahastovarojen suuntaaminen enemmän kasvukeskuksista ja keskuskaupungeista (, jotka kehittyvät jo muutenkin,) seutukaupunkeihin ja harvaan asutuille alueille., joissa ongelmat ovat suurimmat.
2) Tällä hetkellä suurin osa rakennerahastovaroista menee koulutusorganisaatioille, joiden toiminta keskittyy lähinnä keskuskaupunkien kehittämiseen ja oman toimintansa ylläpitoon.
3) Hankkeiden omarahoitusosuuksia ja yritysten rahoitusosuuksia pitäisi pystyä pienentämään yleisissä kehittämishankkeissa, koska yleinen kiinnostus hanketoimintaa kohtaa on vähenemässä. Hankkeissa pitäisi pystyä tarjoamaan myös yrityskohtaista palvelua.