Hankehallintoon liittyvän byrokratian vähentäminen, hankehakemusten arvioinnin siirtäminen substanssiosaajille, nopeamman käsittelyprosessin kehittäminen, asiakasystävällinen toimintatapa, aidosti valintojen tekemistä kehittämiskohteissa (nykyään vähän kaikille ideologiaa).

Rahoitus hankkeiden valmisteluun olisi tervetullutta. Hyvin valmistellut hankkeet lienevät yleisesti parempia kuin kiireessä laaditut. Tähänkin pelisäännöt.

Tukea esim. työllistämishankkeiden ja valtion työviranomaisten (tällä hetkellä TE-hallinto) yhteistyölle, jotta hankkeet ovat selkeä osa paikallista työllistymisen edistämistä ja kaikki toimivat samaan suuntaan.

Maksatuksessa keskitytään pilkkujen viilaamiseen. On aivan älytöntä kuinka paljon liitteitä maksatushakemuksessa joutuu toimittamaan, vähemmälläkin selviäisi esimerkiksi kilpailutusten lainmukaisuuden arviointi. Edelleen etsimällä etsitään virheitä. Seuranataraportin kysymykset ovat huonoja. On älytöntä että jokaisen hankkeen tulee vastata laajasti horisontaalisiin painopisteisiin, esimerkiksi ja varsinkin niin laajasti arvioida. Tuloksia ei tällä tavalla saada. ESR-henkilö -systeemi on aivan älytön. Missä on digiaika? paperilomakkeita pitää pyörittää, onhan sillä työllistävä vaikutus toki. Osallistuvilta organisaatioilta pitäisi erikseen kysyä vaikuttavuutta eikä todellakaan sitoa vaikuttavuuskysymyksiä yksittäisen osallistujan lomakkeisiin.

Aluekehityksessä pitäisi huomioida, että liian paljon ihmisiä on jo putoamassa kelkasta. Rahoitusta pitäisi lisätä erityisesti Toimintalinja 5 kohderyhmiä varten (vähemmistöryhmät, vammaiset, maahanmuuttajat jne.), jotka eivät ole vielä lähelläkään työllistymistä tai aktiivimallia. Ko. rahat loppuivat tällä kaudella ensimmäiseksi kesken Kaakkois-Suomessa. Samoin jonkinlaista rahoitusta voisi lisätä siihen, että lisätään sosiaalityön virkojen täyttymistä. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula.

Alueilla on aina eletty niukkojen resurssien varassa, tuhlaamiseen ei ole yksinkertaisesti varaa jatkossakaan. Kiertotaloutta on ollut pakko harjoittaa. Kun vähähiilisyys on yrityksille kannattava investointi ja he näkevät sen tuloksen viivan alla siihen mennään heti kun resurssit antaa myöden.

Rakennerahastojen tulee kehittää toimintaa siellä missä sitä todella tarvitaan, alueilla, ei niinkään keskuksissa. Monen maakunnan keskuskaupungin hankkeiden väitetään toimivan koko maakunnassa, mikä ei ole käytännössä totta, ne eivät mitenkään säteile Oulusta tänne periferiaan. Alueilla tarvitaan sen omista lähtökohdista ja tarpeista lähtevää kehittämistä vaikka ne rahamäärällisesti ja tuloksiltaan ja vaikutuksiltaan ovatkin pienempiä kuin suuren Oulun hankkeet (pienistä puroista kasvavat suuret virrat) . Maakunnan ja elyn tulisi kuulla, keskustella ja ymmärtää alueiden, yritysten ja kuntien kehittämistarpeita ja ottaa ne tosissaan.

Uudella ohjelmakaudella toivoisi, että turha hankkeiden hakemisen jälkeen tapahtuva päärahoittajan ja hakijan välinen hankkeen muovaaminen päärahoittajaa miellyttävälle tasolle ja kuukausia kestävä iterointi vähenisi. Alueilla on asiantuntemusta oman alueensa kehittämiseen ja alueen kehittämistarpeista mielellään keskustellaan rahoittajien kanssa etukäteenkin, jos siihen saisi mahdollisuuden. Nyt tämä tapahtuu niin ylätasolla, että käytännön tekijät eivät tiedä siitä mitään. Pohjois-Pohjanmaa on kovin vanhakantaisesti, byrokraattisesti, etäisesti toimiva viranomaisorganisaatio, sen sijaan että se olisi alueensa kehittäjä.

Vähemmän byrokratiaa, kokeilukulttuuria. Pienten yritysten kehittämiseen on oltava joustavia työkaluja koko maan kattavasti yhtäläisellä konseptilla , tasapuolisesti.

Byrokratian helpottaminen, tiedon saaminen yhden luukun alta selkokielellä ja kannustavasti.

Hankemaailmaan on vakiintunut "uuden" kokeilun kulttuuri. Pilotit saadaan projektin päätyessä usein valmiiksi, mutta niitä ei ehditä juurruttaa. Olisiko mahdollista tehdä uusi rahoitusrakenne, jossa pilotit olisivat ketterämpiä esim. lump sum max 100 000 euron nopeampia kokeiluja ja varsinaiset hankkeet keskittyisivät piloteissa hyviksi havaittujen toimintojen juurruttamiseen

Avautuvat hakuajat ainakin vuodeksi eteenpäin tietoon (vuosikello), jotta valmistelussa ei tule kiire.