Kun hankesuunnitelma tehdään, tulisi olla jo siinä vaiheessa kuvattuna kuinka toiminta tms jatkuu, kun hanke päättyy ,jos hankkeella selvästi päästään tavoitteisiin ja tuloksiin, esim. eriarvoisuus vähenee, työllisyys paranee, syrjäytyminen vähenee, heikommassa asemassa olevien osallisuus paranee jne

Valtakunnallisia, sektorirajat ylittäviä verkostohankkeita, joissa asiakas on kekskiössä

ESR %-osuutta suuremmaksi. Toimenpiteitä köyhyyden poistamiseksi. Kotouttamiseen/koulutukseen panostamista.
Maakunnan kuntien tilanteen tuntemusta. Aluekehitystyötä.

Aitojen tarpeiden pohjalta valmistellut konkreettiset hankkeet etusijalle. Kunta- ja maakuntarajat ylittävät kehittämishankkeet mahdollisiksi. Kehittämistulokset laajasti jakoon. Organsiaatoiden yhteistyön edellyttäminen, suositus myös kv-yhteisytön vahvistamiseen. Mahdollisuus hankkeiden suunnitteluvaiheessa linkittää hakijoita, joiden kehittämishankkeet ovat samansuuntaisia. Hankkeiden hakuinfoissa pitää korostaa sitä, että diipadaapaa ei kannata kirjoitella (muotitermejä toisen perään, hankeidea omasta päästä, budjetti hihasta), vaan pitää varmistaa että hankehakemuksen suunnittelu pohjautuu aitoihin tarpeisiin, aidoista tarpeista on yhdessä muokattu riittävän selkeät suunnitelmat ja arviotu hankkeen kustannukset. Viestintä alusta saakka vahvasti mukaan kehittämishankeisiin. Riittävä resurssointi hankkeiden toteuttamiseen. Tukea hankkeiden valmisteluun.

Byrokratian vähentäminen, enempi kannustusta kokeiluihin, ei sanktioilla pelottelulla synny uutta. Alueelle toivoisi ohjausta ja verkostoitumista hankkeiden kesken myös rahoittajan toimesta.

Suomalaiseen peruskouluun lisää vyorovaikutus-, yhteistyö-, viestintä- ja ilmaisutaitoja. Näin lisätään itseluottamusta, tasa-arvoa ja rohkeutta innovoida.
Perustulo joka vähentäisi turhaa byrokratiaa ja ihmisten putoamista köyhyysloukkuun "pahoinvoiviksi" yhteiskunnan laitamille.

Sinne minne toimintaa halutaan, pitää myös antaa rahaa. Ei voida olettaa, että Helsingistä käsin koordinoidaan toimintaa koko Suomeen.

Huomion kiinnittäminen oikeanlaisiin toteuttajaorganisaatioihin, jotka pystyvät toteuttamaan ja jalkauttamaan toimenpiteitä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Toteuttajaorganisaatioiden tulisi jo hakuvaiheessa pystyä todistamaan, että ko. organisaatiot pystyvät hyödyntämään hankkeen tuloksia suoraan itse ja jatkamaan toimintaa hankkeen jälkeen osana omaa perustoimintaansa.

Panostakaa korkeakoulutuksen, osaamisen, ja yksilötason innovaatiokompetenssin esteiden ja haasteiden ratkaisemiseen.

Hereillä pitää olla. Kehitys on menossa sekä maailmanlaajuisesti että yhteiskunnallisesti suuntaan, jossa tarvitaan uudenlaisia ideoita ja toimia. Hankkeissa on oltava sisäänrakennettuna tavoitteet - kehitetyt toimet käytäntöön > arviointi ja seuranta on oltava muutakin kuin rahoituksen seurantaa. Tulosten pitää olla konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia EI enää itse hanketoiminnan rahoittamista vaan tulosten kansalaisten hyödynnettäviksi mm maaseudun kehittäminen, julkisen liikenteen kehittäminen, osaamisen kehittäminen > koulutus ja yritystoiminta ja innovaatiot sekä innovaatioista toiminnaksi. EI enää paperinmakuisia hankkeita, jotka ovat mahdollisimman kaukana todellisuudesta! Rahoitusta suunnattava enemmän toteutukseen kehittämisen ja innovoinnin jälkeen.