Teoriassa oikein hyvä periaate, jos hallinto toimisi näin.
Periaatteen "konsepti" suomalaisessa hallinnossa ja retoriikassa on, että periaatteita on mutta niiden yli kävellään mennen tullen, PAITSI jos niillä voi perustella oman agendan ajamisen.

- Miten hallinto luo AITOJA mahdollisuuksia osallistua?
- Miten hallinto kuuntelee?
Salaa lanseerattu pahvin ja pettymyksen makuinen kysely ei nyt varsinaisesti vala uskoa siihen että näillä vastauksilla olisi minkään valtakunnan käyttöä. "Periaatteen" mukaisesti voidaan tässäkin sanoa että ollaan oltu avoimia ja kysytty, mutta mitään ei tarvitse huomioida (ja ei hei kerrota tästä kenellekään julkisesti, ettei tule liikaa vastauksia).

- Miten tätä Julkisen hallinnon AVOIMUUTTA käytännössä toteutetaan?
Jotta onnistumisen voisi todentaa tai jotta työtapaa voisi kehittää kohti toiminnalle tulee asettaa mittarit, joilla toimintaa (päätöksentekoa/poliittista suhmurointia) voisi seurata.

- Kun tämä on Suomessa toteutettava kysely, joka viittaa hallituksen VALMISTELEMAAN strategiaan, miten "selkeä viestintä ja yhdessä tekeminen Euroopassa ja kansainvälisesti" kuuluu siihen erikseen mainittavana asiana?
- Onko niin etteivät 2020-luvun käytännöt eivät erikseen tätä riittävästi Suomalaiselle hallinnolle korosta?
- Jos suomalaiseen hallintoon valitaan ihmisiä joille tällaista triviaa pitää kirjoitella ja määrärahoja tähänkin käyttää, niin eikö niitä valintaperusteita pitäisi tarkastella ja valita ihmisiä joilla on pätevyyttä ja kokemusta toimia lähtökohtaisesti oikein.

Oikein hyvä periaate, jota kannattaa peilata tekemiseen organisaatioissa. Mielletäänkö esim. eri hallinnonalat yhdeksi hallinnoksi? Aito tehokkuus ja vaikuttavuus tehdään yhdessä, mutta se vaatii äärettömän paljon rohkeutta luottaa yhteistyöhän.

Avoin hallinto toimii yhdessä yhdenvertaisuuslain lähtökohtia ja periaatteita kunnioittain niin asiakkaisiin kuin omaan henkilöstöönkin päin.

kirjauksesta välittyvät vielä vanhat ajatukset hallinnosta ja hallintoalamaisista, esim. hallinto kuuntelee. Julkisen sektorin esim. kuntapuolella, tarkoitus ei ole enää vain hallita tai toteuttaa hallinnollisia tehtäviä. Modernin kunnann rooli on toimia alustana ja edistää koko ekosysteemin yhteistä kumppanuutta ja yhdessä tekemistä.
Voisiko muotoilla: Toimimme yhdessä. KAikessa toiminnassa kuuntelemme toisiamme jne.

Ihan hyvä periaate, mutta ei ole todellisuutta. Nykyisillä resursseilla tämä jää korulauseeksi, joka ei kyllä toteudu. Sellaisella kiireellä asioita valmistellaan, että hirvittää.

Kaikilla hallinnonaloilla on oma substanssilainsäädäntönsä noudtettavanaan. Aina ei ole mahdollista toimia yhdessä, esimerkiksi siksi, että säädökset eivät mahdollista tietojenvaihtoa. Viestinnän haaste on, että kerromme siitä, kun joku meni pieleen tai toinen sai tuomion. Positiivisen viestinnässä hallinnolla on vielä oppimista. Virastot ovat enimmäkseen päällikkövirastoja, mikä tarkoittaa sitä, että viraston johto käyttää varsin suurta valtaa kaikessa toimintaan liittyvässä - luovuuden rajat ovat johtajassa, mikä vaihtelee erittäin paljon.

Avoimuus ja laajan osallistumisen mahdollistaminen ovat tärkeitä asioita, mutta lopullinen vastuu päätöksenteosta on päättäjillä. Pidetään vastuunjako selkeänä, jolloin toiminta on myös enemmän organisoitua.

Hyvä periaate, mutta varsinkin viestinnän ja osallistamisen osalta on paljon kehitettävää. Hallinto toimii siiloissa, niin kunnissa kuin ministeriöissä.

Erittäin hyvä periaate, jossa ei sinänsä mitään uutta, mutta paljon työtä vielä tehtävänä, miten edistetään?

Varmasti näin, mutta vaatii vielä paljon työtä että avoimuus on läpinäkyvää