Avoimuus: toiminnan läpinäkyvyys, kehittymishalukkuus, innovatiivisuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus kokoeilla yhdessä ja erikseen, vastuullisuus, yhdessä tekeminen, selkeä viestintä ja sen saavutettavuus ym. Avoimuudella voidaan tarkoittaa montaa asiaa. Digitaalisuuuden tuominen selvemmin osaksi kaikkiea tätä luo uutta yhteistä näkymää.

Hyviä, yleviä periaatteita, joiden toteutuminen nykyisellä hallintorakenteella ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvä periaate. Vierastan vähän "osallistua" ja "osallisuus" sanoja. Kuulostaa vähän armopaloilta, vaikka ymmärrän, että hyvää tarkoitetaankin. Voisiko kurssia siirtää vähän enemmän yhdessä tekemisen suuntaan?

Valtionhallinnossa vaikuttaa paljon se, miten ministeriöiden toiminta on organisoitu. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi valtionavustusten myöntämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla. Pienet hallinnonalat kilpailevat keskenään, kun ministeriön sisällä ollaan siiloissa. Samat siilot ovat sitten aluehallinnossakin. Vähät rahat pirstaloituvat, jolloin avustusten vaikuttavuus on olematonta.

En vacker princip, definitivt eftersträvansvärd. Med hänvisning till att ett av målen med strategin är att bredda användningen av ett klart myndighetsspråk, vill jag betona vikten av tydlig, mottagaranpassad information och kommunikation. Det här inte bara stärker allmänhetens delaktighet och främjar demokratin, utan på lägre nivå (t.ex. i anvisningar, beslut osv.) sparar det både de enskildas och myndigheternas tid och resurser, om processerna blir smidigare tack vare att folk bättre förstår vad myndigheten vill säga.

Tämähän on luonnollinen asia, että hallinnon on oltava avoin koska hallinto on ihmisiä varten eivätkä ihmiset hallintoa varten. Siihen kuuluu olennaiseti viestintä ja nimenomaan hyvä viestintä, sillä ilman viestintää ei ole avoimuutta.

Tila, jota kohti kannattaa edetä. Helppoa se ei tule olemaan.

Ihan hyviä periaatteita mutta ei juuri muutosta aiempiin: avoimuus, vastuu, yhdessä, osallistuminen, osallisuus - ihmeen tutulta kuulostaa. Yhdessä tekeminen on hyvä mutta siitä hankala prinsiippi, että se toteutuu kovin eri tavoin eri konteksteissa. Samoin kuunteleminen ja aidot mahdollisuudet osallistua. Kansalaisaloite on hieno juttu mutta hakee vielä paikkaansa yhteiskunnan isossa virrassa, ja äänestäminen taitaa olla edelleen se isoin vaikuttamisen paikka useimmille, ellei itse uskalla mennä ehdolle johonkin. Näitä samoja haasteita on taklattu jo ainakin 20 vuotta, eikä siinä mitään, ne ovat oikeasti vaikeita asioita. Oma vaatimaton toiveeni: kun jotain uudistetaan tai tulee uusi laki, hallinnon pitäisi julkaista selkeitä "näin on tänään, kohta on noin" -tiedotteita, oli ne sitten tubevideoita tai sarjakuvia, kunhan ovat konkreettisia. Voisi alkaa se vaikuttaminenkin kiinnostaa joitain vähän enemmän :) Eikä sitten enää yhtään sellaista hirveää propagandavideota kuin se Sipilän tiimin karmea "meidän sote pelasti Suomen tulevaisuuden". Kiitos jo etukäteen.

Dialogi ja data (laajemmin tiedon käyttö) luovat hyvän lähtökohdan myös avoimelle hallinnolle ja yhteistyölle. Demokratia- ja digitalisaatiokehitys auttaa luomaan uusia osallisuuden ja vaikuttamisen työvälineitä yhteistyön tueksi. Luottamuksen herättäminen on olennaista.

Erittäin tärkeä periaate, hallinto on kansalaisia varten eli selkeä kieli ja läpinäkyvyys ovat todella tärkeitä.