Mielestämme esitys on hyvä ratkaisu pitkään velloneeseen keskusteluun. Luma-aloilla pitkän matematiikan merkitys on kiistaton ja painotuksen nostolle on tilausta. Kun matematiikan osaamisen ja myöhemmän opintomenestyksen välistä korrelaatiota tarkastellaan ja verrataan esim. äidinkielestä saataviin tuloksiin voidaan vähintäänkin kyseenalaistaa se, onko matematiikan osaaminen niin keskeinen mittari, kuin aiemmat pistetaulukot antavat odottaa. Siksi painotuksen maltillinen purkaminen muiden kuin luma-alojen osalta on perusteltu.

Uudistuksen tavoite on ollut kuvastaa nykyistä paremmin matematiikan oppimäärän relevanssia kullakin alalla. Kokonaisuudessaan uudistuksen myötä matematiikan kirjoittajien määrä tulee pysymään nykyisellä, korkealla tasollaan (Tähkä, 2023), jota Turun yliopiston ylioppilaskunta pitää hyvin tärkeänä. Ylioppilaskunta pitää matematiikan osaamistason laskua (Metsämuuronen & Nousiainen, 2020) huolestuttavana ilmiönä, ja toivoo jatkossakin sekä pitkän että lyhyen matematiikan pysyvän tärkeässä roolissa lukio-opinnoissa.

Matemaattis-luonnontieteellisten sekä teknillisten alojen pisteytysmallissa on lisätty kannustavuutta valita pitkä matematiikka, johon Turun yliopiston ylioppilaskunta on erittäin tyytyväinen. Muutoksen myötä yhä useampi matemaattisluonnontieteellisille tai teknisille aloille hakeva motivoituu valitsemaan pitkän matematiikan, josta on väistämättä hyötyä tulevissa opinnoissa.

Turun yliopiston ylioppilaskunta pitää positiivisena matematiikasta saatavien pisteiden kohtuullistamista suhteessa muihin aineisiin, mutta kritisoi pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eron merkittävää kavennusta muilla kuin matemaattisluonnontieteellisillä aloilla. Eroa on taulukoissa A-G laskettu jopa niin marginaaliselle tasolle, että kannustavuutta pitkän matematiikan valitsemiseen ei käytännössä ole.

Turun yliopiston ylioppilaskunta tunnustaa sen tosiasian, että lukio-opintojen alussa pitkä matematiikka valitaan toisinaan jopa liian heppoisin perustein hyvien pisteiden toivossa. On totta, että lyhyellä matematiikalla on oma, tärkeä roolinsa lukio-opinnoissa, ja sen opiskelun tulee olla jatkossakin kannustavaa.

Turun yliopiston ylioppilaskunta ei kuitenkaan pidä ehdotettua pudotusta piste-erossa pitkän ja lyhyen matematiikan välillä taulukoissa A-G oikeudenmukaisena tai toimivana ratkaisuna. Aiemmasta pisteytysmallista on varaa kaventaa eroa, mutta tarvetta näin merkittävälle kavennukselle ei ole. Ylioppilaskunta näkee, että vain marginaalinen ero lyhyen ja pitkän arvosanoista saatavien pisteiden välillä tulee väistämättä johtamaan siihen, että pitkää matematiikkaa opiskelevien lukiolaisten määrä vähenee - ja pahimmassa skenaariossa niin merkittävästi, että syvällisempää matemaattista osaamista löytyy enää matemaattisluonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta. Yhteiskunnallisessa kontekstissa tällainen ilmiö olisi todella huolestuttava.

Turun yliopiston lioppilaskunta näkee, että alarelevanssin näkökulmasta nykyisen ehdotuksen kaltainen rakenne on osittain hyväksyttävä, ja voimakkain muutostahtomme kohdistuukin pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eron kasvattamiseen, ei lyhyen matematiikan roolin pudottamiseen pisteytysmallissa. Osa tutkinto-ohjelmista on sellaisia, että lyhyt matematiikka tai jopa matematiikan kirjoittamatta jättäminen on mahdollista eikä aiheuta haasteita yliopisto-opintoihin. Kuitenkin yliopistossa on lukuisia muitakin kuin matemaattisluonnontieteellisiä tai teknillisiä aloja, joissa syvällisiä matemaattisia taitoja on välttämätöntä osata - esimerkiksi taloustiede, osa kauppatieteiden erikoistumissuunnista sekä psykologia.

Pitkän ja lyhyen matematiikan osaamistasossa on selkeä ero. Kurssiarvosanoihin ja kirjoitettuihin arvosanoihin perustuva vertailu vuodelta 2019 osoittaa, että lyhyen matematiikan keskimääräisellä kurssimenestyksellä arvosana ei yltäisi pitkässä matematiikassa edes approbaturiin, mutta hieman pitkää matematiikkaa käyneet ja lyhyeen matematiikkaan vaihtaneet menestyvät alusta asti lyhyttä matematiikkaa opiskelleita merkittävästi paremmin (Kupiainen ym., 2019). Tulokset yleisen osaamistasollisen eron pitkän ja lyhyen matematiikan välillä olisi vähintäänkin oikeudenmukaista, että piste-ero olisi muutamaa desimaalia korkeampi.

Muutosehdotuksemme on, että piste-eroa lyhyen ja pitkän matematiikan välillä taulukoissa A-G kasvatetaan nykyisestä vähintään tasolle, jossa pitkän matematiikan arvosana vastaa keskimäärin kahta arvosanaa korkeampaa pistemäärää lyhyestä matematiikasta jokaisen arvosanan tasolla. Samalla pitkän matematiikan eri arvosanojen väliset piste-erot kaipaavat vielä kriittistä tarkastelua (L-E, C-A). Ylioppilaskunnan ehdotuksen päämääränä on varmistaa, että jatkossakin pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä säilyy hyvällä tasolla ja varmistaa myös matematiikasta innostuneiden motivoimisen pitkän matematiikan valitsemiseen.

Toinen tai vastaava vaihtoehto voisi olla esimerkiksi pitkän ja lyhyen matematiikan kertoimien muuttaminen keskipitkän ja pitkän kielen välisiä kertoimia vastaaviksi. Ylioppilaskunta suhtautuu positiivisesti myös vastaavanlaisiin pitkän ja lyhyen matematiikan eroa selkeyttäviin ratkaisuihin.

Turun yliopiston ylioppilaskunta pitää muita matematiikan pisteytyksessä tapahtuneita muutoksia tervetulleina ja hyväksyttävinä, ja kiittää ansioituneesta työstä matematiikan pisteytyksen uudistamiseksi. On hienoa, että matematiikan rooli halutaan pitää jatkossakin merkittävänä, mutta kohtuullisena muihin aineisiin nähden.

Helsingin yliopisto katsoo, että pisteytysesitys tasapainottaa matematiikan roolia opiskelijavalinnoissa nykyiseen todistusvalintaan verrattuna. Matematiikan painoarvon väheneminen suhteessa reaaliaineisiin ja kieliin mahdollistaa lukiolaiselle ainevalinnat mielenkiinnon perusteella ilman, että yliopistojen opiskelijavalinta ohjaa näitä tarpeettoman paljon. Toisaalta pisteytysluonnos edelleen tunnustaa matematiikan yhteyden yliopisto-opinnoissa menestymiseen.

Helsingin yliopisto kannattaa psykologian valintakoeryhmän ehdotusta.

Helsingin yliopiston koordinoimien valintayhteistöiden kannat saattavat poiketa Helsingin yliopiston kannasta. Helsingin yliopiston koordinoimien valintayhteistöiden kommentit:

Farmasia: Luonnos on tältä osin kannatettava.

Biologia: Luonnos on tältä osin kannatettava.

Kasvatusala: Luonnos on tältä osin kannatettava.

Logopedia: Luonnos on tältä osin kannatettava.

Psykologia: Psykologian kansallinen valintakoeryhmä ehdottaa, että lyhyen matematiikan ja pitkän kielen arvosanojen pisteytys erotetaan toisistaan muuttamalla jompaakumpaa 0,1 pistettä. Lyhyellä matematiikalla ja pitkällä kielellä ei ole ohjausvaikutuksellista yhteyttä, joten näiden ei ole välttämätöntä olla samat valtakunnallisen kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutos kuitenkin parantaisi mallin erottelukykyä parhaimmillaan noin 20 %. Toissijaisesti psykologia ehdottaa, että pisteytystä muutetaan Laudatur- ja Eximia-arvosanojen kohdalla, koska näiden kohdalla erottelevuushaaste on suurin. Kolmanneksi psykologia ehdottaa, että pistemuutos tehdään ainakin psykologian taulukkoon C. Psykologialle sopii muutos kumpaan tahansa suuntaan (joko matematiikan tai pitkän kielen pisteytyksen nostaminen/laskeminen).

Lyhyen matematiikan pisteytys ei ole suhteessa esim. keskipitkään tai lyhyeen kieleen. Lyhyessä matematiikassa on vähemmän kursseja ja se vaatii vähemmän työtä ja sitoutumista kuin lyhyt kieli. Lyhyen matematiikan pisteet pitää tasata muiden oppiaineiden tasolle humanistisilla koulutusaloilla.

Pitkästä matematiikasta saatavat pisteet ovat edelleen epäsuhtaisessa asemassa verrattaessa humanistisiin koulutusaloihin. Pitkän kielen arvosanat eivät skaalaudu samalla tavalla. Pitkän matematiikan M on arvokkaampi kuin pitkän kielen E (Esim. Filosofian jne taulukko). Pitkän matematiikan pisteet pitää tasata muiden oppiaineiden tasolle humanistisilla koulutusaloilla.

Pitkän matematiikan pisteitys pitää skaalata alaspäin muihin aineisiin vertautuvaksi.

Lapin yliopistossa kasvatustiede erityisesti pitää tärkeänä pitkän ja lyhyen matematiikan painoarvojen nyt esitettyä muutosta sekä pitkän kielen ja matematiikan lähes yhdenmukaista painoarvoa. Viiden kirjoitetun aineen huomiointia pidetään parempana kuin neljän. Yhteiskuntatieteet pitävät matematiikan roolia nyt toimivampana, mutta edelleen sille on painotus, jonka merkitys yhteiskuntatieteissä ei ole oleellinen. Kynnysehdoille ei koeta olevan tarvetta.

Pitkän matematiikan opiskelun suosiota on yritetty nostaa useasti menneillä vuosikymmenillä. Edellinen todistusvalinnan uudistus sai aikaan selvän muutoksen. Matematiikan opiskelussa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja työn tekemistä. Tämä lienee ollut ajatuksena edellisen todistusvalinnan uudistuksen taustalla.

Kasvatustieteiden osalta matematiikan hyvää osaamista voisi arvostaa ehdotusta enemmän. Perusteluna on se, että mm. luokanopettajat valmistuvat kasvatustieteistä ja heidän on opetettava matematiikkaa, jota opetetaan tuntijaon mukaan toiseksi eniten äidinkielen jälkeen.

Yhtenä todistusvalinnan pisteytyksen tavoitteena mainitaan matematiikan opiskeluun ja kirjoittamiseen rohkaiseminen. Tavoitetta on pyritty edistämään muun muassa muokkaamalla matematiikan pisteytystä siten, että se vastaa paremmin alalla vaadittavaa osaamista.

Ylioppilastutkintolautakunta pitää tärkeänä, että todistusvalinnan pisteytys kannustaa kokelasta osoittamaan osaamisensa siinä oppimäärässä, jonka mukaiset opinnot on lukiossa suorittanut. Mikäli ero pitkästä ja lyhyestä oppimäärästä saatavissa pisteissä jää pieneksi, kokelaat voivat pitkän oppimäärän kokeen ohella tai sijasta suorittaa lyhyen oppimäärän kokeen. Kahden oppimäärän kokeiden suorittaminen ei ole kokelaan, lukion tai Ylioppilastutkintolautakunnan resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Kielikokeiden osalta ongelma on ratkaistu siten, että pitkän ja lyhyen oppimäärän kokeiden pisteet eroavat toisistaan selkeästi kaikissa arvosanoissa.

Ylioppilastutkintolautakunta esittää tarkasteltavaksi, asettaako pisteytysmalli pitkästä oppimäärästä C- ja B-arvosanoja kirjoittaville kannustimen tavoitella parempia todistusvalintapisteitä lyhyen matematiikan kokeesta. Vuonna 2022 yli 6000 ylioppilasta kirjoitti pitkästä matematiikasta arvosanan C tai B.

Muutokset matematiikan pisteytyksessä kuvaavat nykyistä paremmin matematiikan oppimäärän relevanssia eri koulutusaloilla. Karvi pitää järkevänä, että pitkän oppimäärän korkeammista arvosanoista saa matemaattisluonnontieteellisille aloille enemmän pisteitä kuin lyhyestä oppimäärästä. Hyvä ehdotus on myös kaventaa muilla aloilla matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän arvosanoista saatavia pisteitä. Uudistuksessa on tunnistettu se, että lyhyt ja pitkä matematiikka ovat kaksi eri oppimäärää ominen painotuksineen. Tämä muutos edesauttaa sitä, että pitkän matematiikan ”pakon” sijaan opiskelijat voivat tehdä oppiainevalintoja omien kiinnostustensa suhteen.
Piste-eroa on tosin osittain kavennettu liikaakin ja osalle aloista ei pitkän matematiikan osaamisesta juurikaan ole hyötyä. Esimerkiksi kasvatusala ja kauppatieteet eivät palkitse pitkän matematiikan osaamisesta juuri ollenkaan suhteessa lyhyeen matematiikkaan. Näissä aineissa hyvistä arvosanoista pitkässä matematiikassa (M-L) olisi syytä palkita suuremmalla pistemäärällä. Etenkin pitkän matematiikan laudaturista tulisi saada enemmän pisteitä kuin ehdotuksessa esitetään.
Lisäksi lyhyen matematiikan arvosanasta L saa enemmän pisteitä kuin pitkän matematiikan arvosanasta M. Tämä voi kannustaa taktisesti kirjoittamaan lyhyen matematiikan pitkän matematiikan sijaan.
Heikommat arvosanat puolestaan eivät nykyistä parempia pistemääriä tarvitse.

Matematiikan painoarvoa on uudistuksen myötä yleisellä tasolla vähennetty. Suomen Rehtorit ry pitää tätä suuntaa lähtökohtaisesti kannatettavana. Yhdistys pitää myös hyvänä, että matematiikan pitkän oppimäärän valintaan kannustetaan edelleen aloilla, joilla matemaattisella osaamisella on erityistä merkitystä. Kiitettävää on myös se, että vaikka matematiikan lyhyen ja pitkän oppimäärän keskinäinen ero on kaventumassa, pitkän matematiikan opiskeluun sekä ylioppilaskokeen suorittamiseen kannustetaan painottamalla pitkän matematiikan tulosta lyhyttä enemmän.