Psykologian kansallinen valintakoeryhmä ehdottaa, että lyhyen matematiikan ja pitkän kielen arvosanojen pisteytys erotetaan toisistaan muuttamalla jompaakumpaa 0,1 pistettä. Lyhyellä matematiikalla ja pitkällä kielellä ei ole ohjausvaikutuksellista yhteyttä, joten näiden ei ole välttämätöntä olla samat valtakunnallisen kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutos kuitenkin parantaisi mallin erottelukykyä parhaimmillaan noin 20 %. Toissijaisesti psykologia ehdottaa, että pisteytystä muutetaan Laudatur- ja Eximia-arvosanojen kohdalla, koska näiden kohdalla erottelevuushaaste on suurin. Kolmanneksi psykologia ehdottaa, että pistemuutos tehdään ainakin psykologian taulukkoon C. Psykologialle sopii muutos kumpaan tahansa suuntaan (joko matematiikan tai pitkän kielen pisteytyksen nostaminen/laskeminen).

Pisteytysluonnoksen keskeinen ongelma on matematiikan ja luonnontieteiden liian vähäinen painoarvo suhteutettuna
(a) matemaattisen osaamisen relevanssiin yhteiskunnassa;
(b) matematiikan merkitykseen yleisten opiskeluvalmiuksien ennustamisessa;
(c) nykyisten pisteytysmallien positiivisiin ohjausvaikutuksiin;
(d) pisteytysmalliluonnoksen potentiaalisesti negatiivisiin ohjausvaikutuksiin.

Matemaattinen osaaminen yhteiskunnassa

Pisteytysluonnoksen taustoituksessa ei riittävästi huomioida yhteiskunnallisia tekijöitä ja muutosvoimia. Pisteytys astuu voimaan vasta v. 2026, minkä vuoksi tulevaisuuden koulutuksen ja työelämän suunnat olisi huomioitava. Alla kommentoimme joitakin näitä muutostekijöitä tekniikan alojen ja matemaattisen osaamisen näkökulmasta.

Tekniikan alalla on kasvava työvoimapula ja huoli tulevaisuuden osaajista digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa. Suomessa syntyneiden yliopisto-opiskelijoiden määrä tulee laskemaan n. 25% vuosina 2030-38. Tämä muutos iskee voimakkaasti suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja työvoiman saatavuuteen. Isku tulee olemaan kaikkein kovin teknologiavetoisilla aloilla, joilla osaajapula on merkittävää jo nyt. Kasvavien osaamistarpeiden keskiössä on matemaattinen osaaminen erityisesti tekniikan, luonnontieteiden, lääketieteiden ja kauppatieteiden aloilla mutta myös laajasti koko yhteiskunnassamme, jossa digitaaliset palvelut, datan hyödyntäminen, tekoäly ja laskennalliset menetelmät ovat yhä enemmän läsnä. Kansallinen LUMA(TE)-tiedekasvatusstrategia (luonnontieteet, matematiikka, teknologia) pyrkii osaltaan tukemaan alan tulevaisuuden osaajapääomaa.

Yllä kuvatuista syistä matematiikan rooli koulutuksessa tulee kasvamaan ja oppisisältöjen rooli muuttumaan. Lukio-opetuksessa erityisesti pitkän matematiikan merkitys tulee voimakkaasti korostumaan ja se on tunnistettava laajemmin kuin alakohtaisena osaamisena; kyseessä on yleisiä analyyttisiä ja loogisia kyvykkyyksiä, ongelmanratkaisutaitoja sekä monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa mittaava oppiaine, joka tuo keskeisiä valmiuksia kaikille aloille. Nämä taidot ovat merkittävässä roolissa kaikilla aloilla – yhä enemmän myös esimerkiksi yhteiskuntatieteissä.

Matemaattinen osaaminen ja opiskeluvalmiudet

Pisteytysluonnoksen mukaan matematiikan yhteydestä yleiseen opintomenestykseen on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Nämä argumentit nojaavat luonnoksessa varsin kevyeen kotimaiseen tutkimustietoon, ja valitettavasti STEM-alojen laajaan kansainväliseen tutkimukseen ei ole luonnoksessa perehdytty. Kansainvälinen tutkimus osoittaa johdonmukaisesti merkittävän korrelaation sekä kausaliteetin matematiikan osaamisen ja yleisen opintomenestyksen välillä alasta riippumatta (ks. esim. [5, 6]). Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävässä teoreettisesti haastavassa koulutuksessa matematiikan ennustearvo on vielä korkempi kuin esimerkiksi college-tason koulutuksessa. Näin ollen matemaattisella osaamisella on sekä ns. syvyysdimensio että laajuusdimensio, joista jälkimmäinen kytkeytyy opiskelukyvykkyyksiin eri aloilla sekä myös matemaattisen osaamisen kasvavaan relevanssiin eri aloilla (ks. kappale 2a).

Nykyisen matematiikan painotuksen ohjausvaikutukset
Pisteytysluonnoksessa on aiheellisesti mainittu pitkän matematiikan uuvuttavuus. Toisaalta luonnoksessa ei ole tuotu esiin nykyisten matematiikkaa korostavien pisteytysmallien positiivisia ohjausvaikutuksia, jotka korostuvat etenkin teknis-luonnontieteellisillä aloilla. Vuosina 2017-2022 matematiikan kirjoittamatta jättäminen on vähentynyt merkittävästi (20% => 11%), pitkän matematiikan kirjoittajien osuus ylioppilaista on kasvanut merkittävästi (35% => 44%) ja naisten osuus pitkän matematiikan kirjoittajista on noussut 52 prosenttiin (ks. Liite 1). Näillä muutoksilla on ollut iso positiivinen vaikutus teknis-luonnontieteellisten alojen opiskelijavalintoihin ja sukupuolijakaumaan sekä osaamispääoman kasvattamiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassamme.

Uuden pisteytysmallin ohjausvaikutukset
Yliopistojen todistusvalintojen pisteytystaulukoilla on huomattava ohjausvaikutus opiskelijoiden valintoihin, mitä ei ole pisteytysluonnoksessa riittävästi huomioitu. Kyseessä on dramaattinen muutos nykyisiin pisteytysmalleihin. Luonnoksen mukainen (pitkän) matematiikan painotus vain tietyillä aloilla sekä toisaalta reaaliaineiden pisteytyksen jaottelu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistis-yhteiskuntatieteelliseen ryhmään saattaa luoda tarpeetonta kahtiajakoa ja ohjata lukiolaisia liian varhaisiin valintoihin. Opiskelijoiden motiivit ovat monitahoisia ja heille tulisi antaa riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia suuntautua lukion aikana. Luonnos ei yllä kuvattujen näkökohtien valossa kannusta riittävästi matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun, mikä saattaa sulkea korkeakouluvalinnoissa monta vaihtoehtoa pois.
Yllä kuvatun ongelman korjaaminen vaatisi isoja rakenteellisia muutoksia luonnokseen, mikä ei välttämättä ole realistista. Olisi kuitenkin suositeltavaa tarkastella vaihtoehtoista pisteytyksen periaatetta, jossa huomioitaisiin myös lukiokurssien määrä ja sisältö ja sitä myötä opiskelijoiden työpanos ja oppimistulokset yksittäisessä oppiaineessa. Alojen välisessä pisteytyksessä tulisi ottaa huomioon sisällön määrä (kurssit), sisällön laatu (kuten kumuloituva osaaminen) sekä tuotetun osaamisen yleispätevyys ja siten muille soveltaville aloille siirtyvä ydinosaaminen (tyypillistä matematiikassa ja luonnontieteissä). Nykyisessä mallissa ei oteta näitä tekijöitä riittävästi huomioon. Reaaliaineryhmien tasa-arvottamisen seurauksena saattaa olla ei-toivottu osaoptimointi, joka ei rajoitu ainoastaan aloihin, vaan kohdistuu myös yksittäisiin oppiaineisiin.
Yllä kuvatuista syistä DIA-ohjausryhmä ehdottaa kaikkien taulukoiden osalta, että
matematiikka nostetaan pisteytystaulukoissa äidinkielen rinnalle yleisistä opiskeluvalmiuksista kertovaksi osaamiseksi
pitkän matematiikan pisteytystä nostetaan kaikissa pisteytystaulukoissa
pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytyssuhdetta korjataan edellisen hyväksi; esimerkiksi fysikaalisten tieteiden taulukossa sopivaksi suhteeksi nähdään “lyhytL = pitkäC”
luonnontieteiden pisteytyksiä tarkistetaan kaikissa taulukoissa; esimerkiksi lääketieteen taulukossa fysiikka on pisteytetty aivan liian alas suhteessa alalla tarvittavaan luonnontieteiden yleisosaamiseen, fysiikan rooliin lääketieteen valintakokeissa sekä lukiofysiikan työmäärään.

Åbo Akademi anser att förslaget är tydligt och välmotiverat. Förslaget är en kompromiss och ett förslag som gör alla nöjda är knappast möjligt. Vid Åbo Akademi liksom vid andra högskolor finns både utbildningar som upplever att matematiken borde få en starkare ställning samt att matematikens betydelse ytterligare borde dämpas. Åbo Akademi upplever att förslaget på ett lämpligt sätt uppmuntrar gymnasie-elever att välja matematik samt skriva matematik (matematik ger fortfarande mycket poäng i betygsantagningen) men samtidigt är det också viktigt att svara på den kritik som matematiken fått speciellt av de sökande. Förslaget utgör en bra balans som samtidigt uppmuntrar till att läsa matematik men som inte överbetonar matematikens roll inom utbildningar där matematiska färdigheter inte på samma sätt är relevanta för att klara av studierna. Att den korta och den långa matematiken kommer närmare varandra i poängsättningen understödes. Matematiskt kunnande är viktigt och den oro som finns för att det matematiska kunnande sjunker i vårt land bör tas på allvar. Man behöver dock noggrant fundera på vilka möjligheter att stärka det matematiska kunnande finns och vilka som är effektiva. Universitetens antagning ska inte styra gymnasiernas läroplaner i stor utsträckning och inte heller lösa de problem som eventuellt finns i läroplanen idag. Detta förslag kan bidra till en positiv utveckling men också andra åtgärder behövs.

Tampereen yliopisto pitää hyvänä, että matematiikan painoarvo ja siitä noussut keskustelu on
huomioitu ja asiaa on tarkasteltu pisteytysluonnoksissa. Tampereen yliopiston sisäisen
lausuntokierroksen perusteella toteamme, että näkökulmat matematiikan pisteytykseen eroavat
alojemme ja yhteisömme kesken.

Tampereen ylioppilaskunta pitää kannatettavana, että matematiikan painoarvoa on tarkasteltu
uudelleen tässä pisteytysluonnoksessa. Ylioppilaskunta toteaa myös, että on hyvä, että pitkän ja
lyhyen matematiikan erilaiset roolit on tunnistettu ja Tampereen ylioppilaskunta kannattaa
pisteytystyökalun keinoin tapahtuvaa ohjaamista kohti hakijan tavoitteisiin keskeisempää
matematiikan oppimäärää. Ylioppilaskunta pitää perusteltuna, että matemaattis-luonnontieteellisillä
aloilla ero pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytyksissä on suurempi.

Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta näkee, että matematiikan ja erityisesti pitkän
matematiikan rooli on tässä esityksessä hyvä ja kannustaa kirjoittamaan matematiikan opiskelijalle
sopivalla laajuudella. Tiedekunta pitää esitystä onnistuneena.
Johtamisen ja talouden tiedekunta pitää perusteltuna, että äidinkieli tuottaa korkeimmat pisteet, ja
matematiikan pisteytystä maltillisesti vähennetään.

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa nähdään, että matematiikalla on pisteytyksessä liian
vähäinen painoarvo. Kansainväliset STEM-alan tutkimukset osoittavat vahvan korrelaation sekä
kausaliteetin matemaattisissa taidoissa ja yleisessä opiskelumenestyksessä. Lisäksi yhteiskunnallinen
muutos (digitalisaatio jne.) kasvattaa matemaattisten taitojen roolia kaikilla aloilla tulevaisuudessa.
Tiedekunta ehdottaa, että matematiikka olisi tunnistettava äidinkielen rinnalle “yleisistä
opiskeluvalmiuksista kertovaksi osaamiseksi” ja sen pisteytystä olisi nostettava kaikissa taulukoissa.
Erityisesti pitkän matematiikan pisteytystä tulisi nostaa, ja piste-eroa lyhyeen matematiikkaan tulisi
korostaa kaikissa taulukoissa.

Rakennetun ympäristön tiedekunta toteaa lausunnossaan, että kannustavuus pitkän matematiikan
valitsemiseen tulee säilyttää. Pitkästä matematiikasta tulee saada ehdotettua enemmän pisteitä
verrattuna lyhyen matematiikan ja äidinkielen pisteisiin. Tekniikan alalla pitkän matematiikan
pisteytys pitäisi olla lähempänä nykyistä pisteytystä. Pitkän matematiikan pisteytystä tulisi nostaa
kaikissa taulukoissa.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa nähdään, että matematiikasta saa liian paljon pisteitä suhteessa
humanistis-yhteiskuntatieteellisiin reaaliaineisiin. Tiedekunnan mukaan pisteytyksen tulisi tukea
lukiolaisten kiinnostusta reaaliaineista ja tämän osaamisen kartuttamista. Tiedekunta näkee, että
reaaliaineiden lukeminen antaa valmiudet humanistis-yhteiskunnallisten alojen opiskeluun
yliopistossa, mm. valmistaa lukemiseen, luetun ja kuullun ymmärtämiseen, kirjoittamiseen, isojen
kokonaisuuksien hahmottamiseen jne. Tiedekunnan mukaan reaaliaineiden laudaturista tulee saada
enemmän pisteitä kuin matematiikan eximiasta, eximiasta enemmän kuin magnasta, jne.
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta näkee, että pitkän matematiikan painoarvon
pienentäminen ei-matemaattisilla aloilla mahdollisesti auttaa matemaattisia aloja saamaan
opiskelijoiksi enemmän pitkästä matematiikasta hyviä arvosanoja kirjoittaneita. Tämä olisi
tiedekunnan mukaan positiivinen kehityskulku.

Hyvä, että pitkän ja lyhyen matematiikan välinen piste-ero on kaventunut. Kannatamme pitkän matematiikan korostettua asemaa matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla. Filosofian, historian, kielten, kirjallisuustieteiden, kulttuuritieteiden, taiteiden
tutkimuksen, oikeustieteen, teologian, viestintätieteiden ja yhteiskuntatieteiden
taulukkoa tulisi muuttaa siten, että matematiikka rinnastuisi paremmin muihin reaaliaineisiin.

Disclaimer: luonnoksen muokkausehdotus liittyy enemmän tapaan, jolla asiaan pyydetään lausuntoja. Maantieteilijöinä näemme enemmän kokonaisuuksia emme oppiaineiden välisiä rajoja.

Todistusvalinnan pisteytysluonnos on maantieteen osalta askel tai jopa harppaus oikeaan suuntaan. Kuten jo vuonna 2017 ennakoitiin, pisteytystyökaluilla on tapana alkaa elää omaa elämäänsä ja kriittinen pointti seurata miten pisteytysmalli alkaa tuottamaan omaa logiikkaansa. Tämä koskee erityisesti painotetun reaaliaineen merkitystä suhteessa äidinkielestä saatavaan pistemäärään ja toisaalta myös äidinkielen ja matematiikan väliseen suurehkoon piste-eroon. Seuran keskuudessa on herättänyt keskustelua Taulukon B, tasapistepistekriteeristö, jossa maantieteen toissijaista asemaa suhteessa äidinkielen pisteisiin on vaikea ymmärtää.
Aiempi matematiikan painotus on ollut siinä mielessä toimiva, että maantieteellisen koulutuksen saaneista hyvin moni päätyy paikkatietoalalle visualisoimaan tai ohjelmoimaan karttoja ja geomediaa. Palkitusta Suomen Kartastosta lähtien Seura on pitänyt erittäin tärkeänä, että meille hakeutuu myös teknisesti osaavia ja visuaalisesti ajattelevia opiskelijoita. Maantieteen opiskelijat ovat perinteisesti olleet erittäin hyviä kirjoittajia, ja kykenevät tieteenalalla vaadittavaan itseilmaisuun. Vahvuutemme on se, että alalle hakeutuu myös aineenopettajaksi aikovia, ketkä osaltaan sparraavat myös muita alan opiskelijoita. Näistä syistä eron kasvattaminen äidinkielen ja pitkän sekä lyhyen matematiikan välillä on todennäköisesti suurempi mitä maantieteen luonne olettaisi. Tosin muutamana viime vuonna ihmetystä maantieteen ohjaajien ja opettajien keskuudessa kirjoistustaidon ja lukunopeuden eriytyminen opiskelijoiden välillä. Ymmärrämme, että pisteytystyökalulla ohjataan nuoria lukio-opiskelijoita sekä peruskoululaisiakin lukemaan enemmän ja panostamaan kielelliseen ilmaisuun ja ymmärtämiseen, jonka myötä myös jatko-opinnot helpottuvat, mutta vaara on, että työkalu alkaa yliohjaamaan valintoja liiaksikin. Esitetty pisteytysmalli ansaitsee kiitoksen erityisesti siksi, että maantieteellinen kirjallisuus vaatii muutakin kuin kartanlukutaitoja, mutta tämän pisteytyksen vaikutuksia on syytä tarkastella myöhemmin.
Yleisesti ottaen näemme erittäin hyvänä, että maantieteen pisteytys lasketaan viiden oppiaineen mukaan neljän sijasta. Maantieteessä on ansio, jos ymmärtää useampia kieliä ja on kiinnostunut useammasta reaaliaineesta. Tieteenala on yksi niistä harvoista tieteistä, jotka aktiivisesti pyrkivät lisäämään ymmärrystä eri teemojen asiantuntijoiden välillä ja Suomen Maantieteelliselle Seuralle on äärimmäisen tärkeää lisätä keskustelua sekä kehittää maantieteellistä sanastoa, jota ymmärretään myös tieteenalamme ’ulkopuolella’. Yleinen reaaliaineiden merkityksen huomioiminen on tämän pisteytystyökalun merkittävin parannus. Toisen vieraan kielen ja reaaliaineiden hienoinen ero on nähdäksemme enemmänkin diskursiivinen. Yliopistoihin hakeutumisen ja erityisesti pääsykoeväylien käyttämisen kannalta tällä ei juurikaan ole merkitystä. Kyse on enemmänkin, jokseenkin tarpeettomasta kielivalintojen alleviivaamisen tarpeesta. Yhtä lailla keskipitkä kieli voisi olla samanarvoinen reaaliaineiden kanssa, sillä näin pieni ero on vain omiaan aiheuttamaan ahdistusta pienistä eroista huolestuvien parissa.
Kiitämme pisteytystyökalua, siitä että se antaa lukiolaisille enemmän mahdollisuuksia opiskella sisältölähtöisesti mielenkiintojensa mukaan ilman, että heidän tarvitsee liiaksi miettiä myöhempää pisteytystä eri yliopistoihin. Toisaalta pisteytystyökalu ei takaa sitä, etteikö valintoja tarvitsi tehdä jo ensimmäisenä vuotena. Tässäkin mallissa luonnontieteellinen tai yhteiskuntatieteellinen painotus jo opiskelujen alkuvaiheessa avaa enemmän vaihtoehtoja, jos on suuntatumassa luonnontieteellisiin tai enemmän yhteiskuntatieteellisiin tutkinto-ohjelmiin. Tässä mielessä maantiede tai talousmaantiede, joka (Helsingissä, Turussa ja Oulussa) on sijoittunut luonnontieteelliseen tiedekuntaan tai (Itä-Suomen yliopistossa, Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa) yhteiskuntatieteelliseen tai kauppatieteelliseen tiedekuntaan, voivat eriytyä vielä erilaisemmiksi maantieteiksi.
Kokonaisuudessaan esitettyä maantieteen pisteytystä voi pitää onnistuneena. Maantieteen luonteeseen liittyy, Erastotheneen ja Strabon ajoista lähtien, matemaattinen ja kartoittamiseen liittyvä tilan kuvaaminen ja alueellinen ja kielellinen tilan kuvaaminen. Matemaattinen ja kielellinen osaaminen ovat molemmat maantieteellisen ymmärtämisen peruselementtejä. Vaikka ymmärrämme, että äidinkielen osaaminen indikoi myös opiskelutaitoja, ei iso ero äidinkielen ja matematiikan pisteytyksessä ole tieteenalan luonteen puitteissa välttämättä perusteltua.
Suomen Maantieteellinen Seura / Geografiska Sällskapet i Finland

Äidinkielen ja matematiikan korostuminen on luonnoksessa hyvin perusteltu. Pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eron kasvattaminen matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ja kaventaminen muilla voi johtaa siihen, että esimerkiksi tekniikasta ja kauppatieteistä kiinnostunut hakija kokee joutuvansa tekemään päätöksen näiden välillä samalla, kun päättää, kumman matematiikan kirjoittaa tai jopa opiskelee. Tätä mahdollista vaikutusta AYY pyytää esimerkiksi YTL:n ja Karvin tavoin tarkasteltavan vielä loppuvalmistelussa.

Juristiliitto kannattaa esitettyjä muutoksia matematiikan arvosanojen painoarvon alentamista sekä pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eron kaventamista erityisesti muilla kuin matemaattis-luonnontietelelisillä aloilla. Vaikka luonnoksessa on todettu, että pitkän matematiikan suorittamisen on havaittu sen korreloivan opiskelijan menestykseen ja nopeampaan etenemiseen erityisen oikeustieteen opiskelijoiden osalta, on muutoksella lähtökohtaisesti toisen asteen opiskelijoiden valintamahdollisuuksia laajentava sekä jaksamista ja hyvinvointia kohentava vaikutus.

Kannatamme ajatusta pitkän ja lyhyen matematiikan välisestä pienestä eli 0,6 pisteen erosta. Humanistisissa tieteissä näemme pitkän matematiikan painotuksen tarpeen vähäisenä, joten mielestämme ajatus pitkän matematiikan painotuksen vähentämisestä on kannatettava. Lähes kaikki kuitenkin kirjoittavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa, joten samaan aikaan kuitenkin näemme, että sekä lyhyt että pitkä matematiikka tuovat pisteitä humanistiseen pyrkiessä. Perusmatemaattiset taidot ovat kuitenkin tärkeitä yleisesti korkeakouluopinnoissa logiikan ja yleisen menestyksen kannalta humanisteillakin.

Pitkän matematiikan painotus voimassa olevassa pisteytysmallissa on joiltain osin ylikorostunut, mutta nyt ehdotettu malli heilauttaa painotusta liiaksi toiseen suuntaan. Maltilliset korjaukset ja näiden seurausten analyysi on oikea tapa edetä. Tämä vähentää opiskelijoiden taktikointia ja opiskelua ilman riittävää sisäistä motivaatiota, mutta samalla takaa matematiikan riittävän osaamisen tulevaisuudessa. Koko ajan kasvava tekniikan ala tarvitsee jatkuvasti lisää tekijöitä, eikä meillä ole, vihreän siirtymän ja ikäluokkien pienenemisen siintäessä horisontissa, varaa ohjata yhä suurempaa joukkoa potentiaalisia osaajia toisille aloille.

Tutkimustieto matematiikan yhteydestä opintomenestykseen näyttää olevan ristiriitaista. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään opintomenestyksestä, vaan myös yleissivistyksestä. Matematiikka parantaa mm. loogisen päättelyn ja ongelmanratkaisun valmiuksia, joita tarvitaan opinnoissa alasta riippumatta. Matematiikka tuleekin nostaa kaikissa pisteytystaulukoissa äidinkielen rinnalle yleisistä opiskeluvalmiuksista kertovaksi osaamiseksi.

Lyhyen ja pitkän matematiikan erilaiset oppimäärät heijastuvat näiden pisteytyksen suhteessa, mikä on hyvä. Pisteytyksien suhde on luonnoksessa kuitenkin liian pieni: pitkästä matematiikasta tulisi saada selkeästi enemmän pisteitä kuin lyhyestä. Suhde voi kuitenkin hyvin olla erisuuruinen riippuen taulukosta.